Tieliikennekeskus ei pysty varoittamaan kaikista huonon kelin alueista.

Tiesäähavaintopisteitä on pohjoisessa harvassa eikä esimerkiksi muutaman kilometrin äkillisen liukkaan kelin tieosuuksista saada tietoa keskuksiin.

Tieliikennekeskus saa tietoa poikkeuksellisista ajokeleistä viranomaisten ja tienkäyttäjän linjan kautta.

Liikennekeskus välittää tiedot tieurakoitsijoille, joiden velvollisuus on huolehtia tien ajokunnosta.

Syksyllä maa on kylmää ja jäätä voi muodostua ajotielle, vaikka ilman lämpötila on reilusti plussalla.

Poliisi tutkii perussuomalaisesta sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylästä jätettyä rikosilmoitusta petoksesta, kertoo Seiska-lehti. Poliisi vahvistaa Yle Uutisille saaneensa tutkintailmoituksen heinäkuussa.

Epäilty rikos olisi kuitenkin tapahtunut jo vuonna 2010.

Lehden mukaan Mäntylä oli lastenhuoltoon liittyvässä oikeudenkäynnissä sanonut olevansa yksinhuoltajaäiti ja tarvitsevansa valtion oikeusapua. Mäntylä oli kuitenkin asunut avoliitossa merikapteenin kanssa. Oikeusapua korvattiin Mäntylälle noin 5 100 eurolla.

Mäntylän ilmoituksen mukaan avopuoliso vietti joka toisen kuukauden merellä ja oli kirjoilla Liettuassa, minkä vuoksi Mäntylä voitiin katsoa yksinasuvaksi.

– Tapahtumien kulku on vielä selvityksessä emmekä voi sanoa, kuka on syyllistynyt mihinkin, kommentoi tutkinnanjohtaja Jukka Haataja Lapin poliisista Yle Uutisille.

– Ilmoittajan mukaan on tapahtunut petos, mutta nimike selkiytyy, kun poliisi on saanut tutkintansa päätökseen.

Haatajan mukaan parissa viikossa tehdään päätös siitä, eteneekö tutkinta syyteharkintaan.

Yle Uutiset ei tavoittanut Hanna Mäntylää kommentoimaan rikosepäilyä.

Teräsyhtiö Outokumpu teki heinä–syyskuussa 77 miljoonaa euroa tappiota, käy ilmi sen osavuosikatsauksesta. Vuoden toisella neljänneksellä tappio oli 26 miljoonaa euroa.

Yhtiö perustelee markkinatilanteen olleen vaisu. Toimitusmäärät pienenivät ja kierrätysteräksen kustannukset kohosivat, yhtiö muotoilee. Loppuvuoden se arvioi jatkuvan samankaltaisena.

Talousjohtaja ja väliaikainen toimitusjohtaja Reinhard Florey huomauttaa, että nikkelin hinta oli elokuussa lähellä alinta tasoaan kuuteen vuoteen.

Outokummun toimitusjohtaja Mika Seitovirta sai potkut lokakuun lopussa. Hänen johtajasopimukseensa kuuluu noin 1,5 miljoonan euron eroraha. Uudeksi toimitusjohtajaksi nimettiin Roeland Baan, joka aloittaa tehtävässä tammikuun alussa.

Kittilän Levillä ei järjestetä alppihiihdon maailmancupin kisaa kuun puolivälissä. Kansainvälisen hiihtoliiton FIS:n edustajat tarkastivat kisarinteen lumetustilanteen keskiviikkona ja torstaina.

Kisarinnettä on lumetettu jo nelisen viikkoa, mutta välillä lämmennyt sää on sulattanut lumia.

Maailmancupin kisat oli määrä järjestää 14. ja 15. marraskuuta. Levin alppikisat on peruttu kahdesti aiemminkin, vuosina 2007 ja 2011.

Nuorimies kaahasi poliisia karkuun reilua ylinopeutta keskiviikkona Kemissä.

18-vuotias kortiton kuski ajoi poliisia vastaan Lehtokadulla lähes 100 kilometrin tuntinopeudella 40:n rajoitusalueella.

Nuorukainen ei välittänyt poliisin pysähtymisvalosta, vaan lähti ajamaan karkuun kovaa ylinopeutta. Pahimmillaan vauhti nousi 140 kilometrin tuntinopeuteen neljänkympin rajoitusalueella.

Monien vaiheiden jälkeen kaahaaja saatiin pysäytettyä lentokentän läheisyydessä piikkimaton avulla. 

Kiinnijäämisensä jälkeen itkemään purskahtanut nuorukainen vietiin Kemin poliisivankilaan.

Gallen-Kallela lähti Afrikkaan vuonna 1909, kun hän kyllästyi Pariisiin, sanoo Kemin taidemuseon intendentti Minna Korolainen-Tuhkanen. Silloin Gallen-Kallelan tyylikin muuntui.

– Sinä aikana värimaailma muuttui värikkäämpään suuntaan. Kalevala-tyyli muuttui ihan täysin.

Tyylin muutoksen huomaa esimerkiksi kesken jääneestä keltasävyisestä Virtahepo Tanajoessa -öljymaalauksesta. Gallen-Kallelan tyyli eli muutenkin hänen koko uransa ajan, vaikka taiteilija parhaiten tunnetaankin Kalevala-töistään.

Korolainen-Tuhkanen sanoo, että esimerkiksi Gallen-Kallelan Impi Marjatta -tyttären kuolema kurkkumätään nelivuotiaana vuonna 1895 varmasti muokkasi taiteilijan tuotantoa.

Taiteilijasta näytetään muutakin kun teokset

Gallen-Kallelasta piirtyi kuva herkkänä, aikaansaavana ja perhekeskeisenä ihmisenä, kun Korolainen-Tuhkanen tutustui Gallen-Kallelan museon aarteisiin.

– Kuinka hyvin hän on arkistoinut, se on uskomatonta. Siellä oli aika paljon asusteita, kenkiä, työkaluja, astioita, kaikenlaista.

Kemin taidemuseon Gallen-Kallelan 150-vuotisjuhlanäyttelyssä on haluttu valottaa taiteilijan elämää tavallista laajemmin.

– Tuli idea, että mitä jos näyttäisi, millainen lompakko hänellä on ollut ja millaisissa kengissä hän on käveleskellyt ja mitä hän on Afrikassa metsästänyt ja maalannut, Korolainen-Tuhkanen sanoo.

Metsästys- ja maalausreissujen eläimiä tuotiin kotimaahan

Afrikassa, tarkemmin sanottuna nykyisen Kenian alueella, Gallen-Kallela myös valokuvasi. Hänen valokuvansa ovat yli sata vuotta vanhoja mutta laadultaan hyviä, ja ne kertovat paikallisesta elämästä.

Kemin taidemuseon uudessa näyttelyssä on esillä myös Gallen-Kallelan Afrikasta tuomat norsun häntä, virtahevon hampaat ja krokotiilin jäänteet.

– Suomen valtio halusi näitä. Hän kävi safareilla, metsästysreissuilla ja maalausreissuilla ja näitä tuotiin aika isojakin määriä.

Afrikan-ajan lisäksi näytteillä on laajasti esineistöä Gallen-Kallelan ajalta Pariisissa, muun muassa maalauspöytä, jolla on Gallen-Kallelan töissään käyttämät vesivärit ja maalauksessa näkyvät piippu, ensiapukirja ja vaimon kuva.

Näytteillä on myös vähemmän tunnettuja teoksia, muun muassa autokauppaa varten tehty värikäs Bil-Bol-juliste.

Myös perinteisempää Gallen-Kallelaa

Näyttelyn teemoja Afrikan ja Pariisin lisäksi ovat luonto ja Kalevala. Teoksia on reilu viisikymmentä, mihin ei ole laskettu muuta esineistöä.

Varhaisin esillä olevista Gallen-Kallelan teoksista on hänen öljymaalauksensa vuodelta 1881, kun taiteilija oli vasta 16-vuotias.

Näyttelyesineet ovat peräisin Kemin taidemuseosta, Designmuseosta, yksityisiltä ja Gallen-Kallelan museosta. Näyttelyn valmisteluun on kulunut puolitoista vuotta.

Näyttely avataan yleisölle perjantaina, ja se jatkuu ystävänpäivään saakka. Siihen on kytketty myös oheistapahtumia kuten työpajoja ja musiikkiesityksiä.

Korolainen-Tuhkanen sanoo, että näyttely on etukäteen herättänyt paljon kiinnostusta.

– Ovia on pidetty kiinni väkipakolla, hän sanoo.

Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä (ps.) kiistää häneen kohdistuneet uudet syytökset petoksesta. Ministeri Mäntylä kieltäytyy asioiden käsittelystä julkisuudessa, mutta lähettämässään tiedotteessa hän sanoo olevansa syytön epäilyihin.

Ministeri Mäntylä sanoo, että poliisi on kuulustellut häntä aiheeseen liittyvästä petoksesta kolmisen vuotta sitten. Poliisi tutki myös silloin, oliko hän antanut vääriä tietoja tuloistaan velkajärjestelyn yhteydessä. Esitutkinta päättyi hänen osaltaan myönteisesti.

Ministeri Mäntylä sanoo, että hän on seurustelusuhteen päättymisen jälkeen joutunut kiusaamisen kohteeksi, mikä on johtanut eri ilmiantoihin.

Seiska-lehti kertoi tänään, että poliisi tutkii Hanna Mäntylän saamia oikeusavustuksia viiden vuoden takaa. Lehden mukaan Mäntylä oli lastenhuoltoon liittyvässä oikeudenkäynnissä sanonut olevansa yksinhuoltajaäiti ja tarvitsevansa valtion oikeusapua, vaikka oli avoliitossa merikapteenin kanssa.

Julkisoikeuden emeritusprofessori Teuvo Pohjolainen kuvaa tilannetta Mäntylän kannalta löysäksi hirreksi, kunnes poliisi saa epäilyn tutkinnan päätökseen.

– Sehän voi raueta tähän tutkintaan tai syyttäjän syyteharkintaan, jos hän katsoo, ettei ole aihetta nostaa syytettä, Pohjolainen kommentoi Ylen Ajantasa-radio-ohjelmassa.

– Tämä on tietysti ministerille kiusallista. Tällainen asia on aina haitallinen ministerin virkatoimen suorittamiselle. Tässä tapauksessa on vielä suuria sote-uudistukseen liittyviä kysymyksiä käsiteltävänä ja ratkaistavana.

Hallituksen on tänään torstaina määrä kertoa miten ja kuinka monella sote-alueella sosiaali- ja terveydenhuolto jatkossa järjestetään.

Neljän naisen kvartetti esiintyy koulun liikuntasalissa oppilaille, jotka katsovat ja kuuntelevat kiinnostuneena. Välilä naiset soittavat klassista musiikkia ja välillä revitellään rockia, poppia ja metallia – Robinista Bachiin ja kaikkea siltä väliltä.

Esiintymislavoilla ei usein näe vastaavaa, vaikka soittimet taitavien muusikoiden käsissä ovat perinteistäkin perinteisimmät: nokkahuilut.

Bravade-yhtye on perehtynyt erityisesti renessanssinokkahuiluihin. Nokkahuilukvartetti on toiminut jo yli kymmenen vuotta ja Bravaden muusikot ovat opiskelleet muun muassa Sibelius-Akatemiassa ja erilaisilla mestarikursseilla ympäri maailmaa.

Miksi nokkahuilu? Tai miksei?

Kvartetti perustettiin tarpeeseen. Suomessa ei silloin ollut yhtään nokkahuilukokoonpanoa ja ystävykset ja työtoverit Hanna Haapamäki sekä Pauliina Fred halusivat perustaa sellaisen. Joukkoon pyydettiin mukaan Hanna Kangasniemi ja Sunniva Vagerlund.

Bravade on konsertoinut Japanissa, Italiassa, Hollannissa, Tanskassa ja Norjassa. Presidentinlinnassakin on nokkahuiluilla tullut soitettua. Haapamäki sanoo, että nokkahuilu on ehdottomasti aliarvostettu soitin.

– Nokkahuilusta haluttiin tehdä massasoitin. Valitettavasti koulussa ei aina toteudu laadukas nokkahuilun opetus. Tämä ei kuitenkaan ole niin helppo soitin ja vaatii perehtymistä, Haapamäki miettii.

Iso käsi soittaa bassoa

Kaksimetrinen sub-bassonokkahuilu vaatii soittajalta myös fyysisiä mittoja. Sormien mitalla on väliä, vaikkakin Haapamäki sanoo, että harjoittelu auttaa tässäkin asiassa.

– Meidän huilut on tilattu Hollannista ja ne on käsintehtyjä. Mallia on otettu historiallisista soittimista. Puhallinsoittimia ei ole säilynyt, koska ne ovat ilmanvaihtelujen ja puhallusilman armoilla, Haapamäki miettii.

Palaute nokkahuilukvartetille on positiivista. Huilujen määrät ja koot herättävät ihmetystä ja myös se, että niillä voi soittaa lähes mitä tahansa. Lapset innostuvat konserteista ja todennäköisesti konserttien jälkeen kotona harjoitellaan Robinin kappaleita, vanhempien iloksi.

Kierrätystavarasta voi syntyä taidetta ja myös robotteja. Torniolaiset nuoret tutustuivat torstaina robotin rakentamiseen.

– Raumon Jantteri-poikaryhmä tutustui aikoinaan Aineen taidemuseon toimintaan ja silloin pääsimme katsomaan myös kulissien taakse josta löytyi taiteilijoiden valmistama eläkeläisrobotti. Robotti kiinnosti poikia ja he miettivät heti kuinka ja mistä osista se on valmistettu. Kysyin haluaisivatko pojat itsekin rakentaa robotteja ja innostusta löytyi, kertoo nuoriso-ohjaaja Jan-Mikael Hakomäki.

Nuoriso-ohjaaja otti yhteyttä taiteilijapariskuntaan jotka kiinnostuivat nuorten työpajasta. Pekka ja Teija Isorättyä ohjasivatkin torstaina nuoria robotin rakentamisessa.

Moottori stereon sisään

Aluksi osia irroitettiin muun muassa kosketinsoittimista, mehuautomaatista, lehtipuhaltimesta, stereosta ja kopiokoneesta. Esimerkiksi torniolainen Jami rakensi päivän aikana robotin vanhan stereon sisälle.

– Robotin päällä on lehtipuhaltimesta otettu tuuletin joka pyörii. Vaikeinta oli moottorin asentaminen stereon sisälle kun olin ensin muuten tyhjentänyt soittimen, Jami kertoo.

Tavoitteena on, että robotit ovat esillä tulevaisuudessa järjestettävässä nuorten Bensalenkkari-ilta-tapahtumassa. Myös toisen robottityöpajan järjestämistä mietitään, sanoo nuoriso-ohjaaja Jan-Mikael Hakomäki.

Mies pahoinpideltiin Kemin keskustassa 31.lokakuuta noin kello 02.40 alkaen. Useamman henkilön ryhmä pahoinpiteli miestä nyrkein ja potkimalla.

Poliisin mukaan tapahtumat alkoivat Kemin Valtakadulla käveykaduksi muutetulla alueella ja jatkuivat Täikön torilla.

Havainnot asiasta pyydetään ilmoittamaan poliisin numeroon 029 546 6154.

Hallituksen päätös rajoittaa lapsiperheiden oikeutta subjektiiviseen päivähoitoon voi tuoda monia muutoksia lapsiperheiden arkeen. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että vanhemmilla ei ole enää yksiselitteistä oikeutta päättää lapsen päivähoidosta.

– Lapsen edun määritteleminen on vaikea pala. Joskus vanhempien etu ei ole sama kuin lapsen etu eikä kunnan etu ole välttämättä sama kuin lapsen etu, muotoilee opetusneuvos Kirsi Alila opetusministeriöstä.

– Pidän tärkeänä, että voimaantulleessa laissa varhaiskasvatus nähdään lapsen oikeutena.

Kuka päättää varhaiskasvatuksesta?

Laissa taataan, että jokaisella lapsella on oikeus saada varhaiskasvatusta 20 tuntia viikossa, mutta lapsi voi esimerkiksi vanhempien vaikean tilanteen tai oman kehityksensä vuoksi tarvita laajempaa varhaiskasvatusta.

Tällöin perheiden ja esimerkiksi sosiaalitoimen tai päiväkodin on perusteltava rahakirstun vartijalle, miksi sitä tarvitaan.

– Jos huoltajalla on vaikkapa mielenterveysongelmia, kuka määrittelee, pystyykö huoltaja tarjoamaan lapselle hyvät olot kasvun ja kehityksen kannalta vai tarvitaanko varhaiskasvatusta enemmän kuin 20 tuntia viikossa, ihmettelee Niina Iivari.

Perheiden kannalta tämä tarkoittaa myös sitä, että vanhempien täytyy avata perheen yksityisasioita nykyistä laajemmin varhaiskasvatuksen henkilöstön tietoon.

Tähän saakka vanhempien ei ole tarvinnut kertoa vaikkapa omista terveystiedoistaan, ellei itse ole niin halunnut.

Kenttä kaipaa ohjeistusta

Opetusministeriön mukaan valtakunnallista ohjeistusta ei ainakaan toistaiseksi ole luvassa siihen, millä perusteella joku saa kokoaikaisen hoitopaikan tai ei saa. Kentällä ohjeistusta kaivattaisiin kipeästi.

– Toivon, että lainsäätäjä antaisi  tarkemmat ohjeet, että ketkä ja millä perusteella päättävät asiasta ja miten huomioidaan perheiden olosuhteet, toteaa Kemijärven kaupungin varhaiskasvatuksen päällikkö Marja-Leena Karjalainen.

– Tilanne täytyy arvioida lapsi- ja perhekohtaisesti, mutta on melkoisen selvää, että kuntien, alueiden ja yksiköiden välillä tulee samanalaisesta asiasta erilaisia tulkintoja, sanoo opetusneuvos Kirsi Alila.

Muutokset varhaiskasvatusoikeuteen tulevat voimaan elokuussa 2016, jos eduskunta hyväksyy hallituksen esitykset.

Lapissa aloittaa kaksi alaikäisten turvapaikanhakijoiden asumisyksikköä. Kemissä 40-paikkaisen tukiasumisyksikön toiminta alkaa marraskuun puolivälissä. Yksikkö työllistää 16 henkilöä.

Myös Ranualla aloittaa samalla viikolla vastaava asumisyksikkö. Tukiasumisyksiköt on tarkoitettu yksin tulleille 16- ja 17 -vuotiaille turvapaikanhakijoille.

Hyvän lohikesän antimet on pakastettu pitkin Tornionjokivartta, mutta paikalliset ja muualta joelle tulevat kalastajat ovat nyt odottavalla kannalla.

Uskaltaako kesällä pyydettyä luonnonlohta syödä turvallisin mielin, kun lohia tappavasta taudista ei ole vielä tarkkaa tietoa?

Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran erikoistutkija Perttu Koski rauhoittelee asiasta huolestuneita. Hänen mukaansa luonnonlohta on turvallista syödä, mutta se ei ole välttämättä mikään nautinto.

– Kalan lihasta tulee epämiellyttävän vetistä, mutta se ei ole terveydelle vaarallista.

Osa lohista on mennyt ketun ruuaksi

Pellolainen vapaa-ajankalastaja Tapani Kangas on kuitenkin sitä mieltä, että pakastimen kantta ei avata, kunnes lohia tappavasta taudista on täysi varmuus.

– Olen pyytänyt lohta omaan tarpeeseen ja sitä on pakastimessa, mutta nyt odotan tutkimustuloksia, myöntää Kangas.

Hän vahvistaa, että saman johtopäätökset ovat tehneet myös muutamat tuttavat. Osa on puolestaan antanut kesällä pyydetyt lohet jo ketunruoaksi.

Siikaa mieluummin kuin isoa lohta

Sen sijaan alempana Tornion Kukkolankoskella asuva Tornionjoen kalastusalueen puheenjohtaja Kalervo Liisanantti sanoo, että ei ole kuullut kenenkään välttelevän lohen syömistä ihotautiepäilyjen takia.

– Mutta isojen lohien syöntiä vältetään dioksiinipitoisuuden vuoksi, näin teen itsekin ja nuorisolle meillä laitetaan ruoaksi mieluummin siikaa tai pieniä lohia, sanoo Liisanantti.

Ruotsalaiset ovat selvittäneet, että Tornionjoen luonnonlohesta on löytynyt ihokuoliosairautta UDN:ää. Suomessa tästä taudista odotetaan ensimmäisiä tuloksia ensi viikolla.

UDN-tauti ei ole vaarallinen ihmiselle, mutta taudin runtelemaan kalaan tarttuu herkästi myös vesihome, joka tekee laikkuja kalaan.

Kemi-Tornio -alueella ilmestyvän Lounais-Lapin päätoimittaja Tiina Nousiainen on valittu kaupunkilehtien vuoden päätoimittajaksi.

Nousiainen on perusteluiden mukaan onnistunut johtamaan lehteä hyvin laajalla ilmestymisalueella, vaikka lehden tekijät kamppailevat tiukkojen resurssien kanssa.

Raadin mukaan Nousiainen on myös saanut luotua Lounais-Lapista ihmisläheisen ja tunnetun lehden, jonka lukijat tuntevat omakseen.

Lounais-Lappi kuuluu Alma Media konserniin. Suomen kaupunkilehtien päätoimittajayhdistys palkitsi Nousiaisen torstaina Sanomalehtien liiton Suurilla lehtipäivillä Kouvolassa.

Entinen Kemin kirjastoauto majailee nykyään korjaamon tallissa Oulussa. Auton omistava yrittäjä Kari Karjalainen kertoo, että tavoitteena on rakentaa autosta omavarainen matkailuauto.

– Tarkoitus on, että matkailuauto toimii missä vain omalla sähköllään ja siihen rakennetaan muun muassa vedetön käymälä. Saunasta en vielä tiedä, Karjalainen hymyilee.

– Tällä hetkellä auton sisäosat on purettu. Lattia pitää aukaista ja koko runko pitää tarkistaa. Tavoitteena on, että kahden vuoden kuluttua matkailuauto on valmis ja liikenteessä.

Maalaus pysyy

Karjalainen arvioi, että erikoismaalauksesta tunnettu auto pysyy pitkälti vanhassa ulkokuosissaan.

– Pyrin säilyttämään auton maalauksen niin pitkälle alkuperäisellään kuin vain on mahdollista. Tietenkin autoon tulee ikkunoita joiden paikkaa pitää vielä miettiä. Myös kirjastoauto-sana olisi mukava säilyttää auton kyljessä, mutta saa nähdä, Karjalainen nauraa.

Karjalainen lupailee tuoda valmiin auton näytille myös Kemiin.

Veikkausliigaan noussut PS Kemi Kings ja jalkapallon Kolmosessa pelaava FC Kemi ovat allekirjoittaneet edustusjoukkueita koskevan farmisopimuksen. Mittaa sopimuksella on kolme vuotta.

– Yhteistyöllä pyritään takaamaan kemiläisille jalkapalloilijoille tie liigakentille saakka, sanoo PS Kemin joukkuejohtaja Arto Hakala.

– Liigassa ilman peliaikaa jäävät pelaajat pystyvät pitämään farmissa yllä pelituntumaa, lisää Hakala.

Farmisopimus helpottaa pelaajien siirtymistä seurojen välillä.

PS Kemillä on 12 sopimuspelaajaa. Seura teki eilen yksivuotisen jatkosopimuksen toppari Felix Gustavssonin ja keskikenttäpelaaja Saku Kvistin kanssa.

PS Kemin sopimuspelaajat kaudelle 2016

Juhani Pennanen, David Bitsindou, Fellix Gustavsson, Aleksi Räihä, Aliu "Kabi"Djalo, Saku Kvist, Benjamin Thurling, Juho-Teppo Berg, Billy Ions, Ville Moilanen, Christian Eissele, Sasa Jovovic. Lisäksi Cornelius Stewartin sopimuksessa on optio kaudesta 2016.

Suomen metsäkeskuksen johtajan Ari Einin mukaan kevään neuvottelukierros pohjautui senaikaiseen rahoituskehykseen.

Uusi hallituskausi ja -ohjelma ovat kiristäneet metsäkeskuksen vyötä entisestään. Syksyn aikana tuli tietoon, että metsäkeskuksen valtionapu vähenee ensi vuodelle vielä kaksi miljoonaa euroa.

Johtaja Ari Eini vakuuttaa, että nyt käytävällä yt-neuvottelulla metsäkeskus pääsee henkilöstötasoon, jolla se voi toimia hallituskauden loppuun, vuoteen 2019  saakka.

– Edellyttäen, ettei valtion taholta tule uusia vaatimuksia lisäsäästöistä, Eini sanoo.

Metsäkeskus ei vielä kerro, mihin vähennykset ovat kohdistumassa.

– Yt-neuvottelut koskevat kaikkia toimintoja ja kaikkia alueita, johtaja Ari Eini sanoo.

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirinjohtaja Riitta Luosujärvi suhtautuu nihkeästi esitettyyn 18 sote-alueen malliin.

Hänen mielestään viiden alueen ja niiden sisällä olevien tuotantoalueiden mallilla olisi parhaiten kyetty jakamaan vastuuta isommille harteille ja myöskin turvaamaan peruspalvelut.

– Muun muassa Lääkäriliitto ja Tehy ovat samalla kannalla ja THL on ollut tällä kannalla pitkään. Perusteet eivät ole poliittisia, vaan toiminnan järjestämiseen liittyviä, Luosujärvi sanoo.

Liian pieni väestöpohja

Keskustan maakuntamallissa Riitta Luosujärveä mietityttää muun muassa työnjako.

– Pystytäänkö siinä järkevään työnjakoon. Jokainen itseään kunnioittava maakuntahan haluaa tietysti kaiken. Kun maakunnat ovat kovin eri kokoisia, niin se kantokyky on kyllä erilainen eri alueilla, Luosujärvi perustelee.

– Asiantuntijoiden arviohan on, että 400 000 taitaa olla liian vähän tasaamisen näkökulmasta. Tällä maakuntamallilahan osa olisi hyvin pieniä väestöpohjaltaan, Luosujärvi jatkaa.

Monissa perheissä puhutaan avoimesti asioista, joista toisissa vaietaan ja joita peitellään viimeiseen asti. Salaisuus voi olla läheisen itsemurha, biologisen vanhemman olemassaolo, vanhempien ero, äidin masennus tai isän alkoholiongelma.

Varhaiskasvatuksen ammattilaiset voivat työssään joutua tilanteisiin, joissa lapsi kertoo sanallisesti tai leikin varjolla perheen salaileman asian. Ne voivat vaihdella vanhempien erotilanteesta perheväkivaltaan tai jopa seksuaaliseen hyväksikäyttöön.

Lastenpsykiatri Janna Rantalan mukaan ammattilaisenkin ensimmäinen reaktio voi olla kauhistuminen. Rantala kuitenkin toivoo, että ammattilaiset malttaisivat mielensä ja suhtautuisivat lapsen ilmi tuomaan asiaan kiinnostuneesti.

– Pikaisia johtopäätöksiä ei kannata tehdä vaan istua alas ja keskustella asiasta vanhempien kanssa ja sanoa, että havaitsin tämmöistä, mihinkähän tämä liittyy, opastaa Rantala.

Rantalan mukaan turhaa hätiköintiä, esimerkiksi lastensuojeluilmoituksen tekemistä vanhempia kuulematta, tulisi välttää.

– Valtaosa salaisuuksista on sellaisia, että niistä kannattaisi puhua ja poistaa siten häpeän leima asian päältä.

Vanhemmilta toivotaan avoimuutta

Vanhemmilta hän toivoo nykyistä rohkeampaa otetta, jotta he kertoisivat päiväkotiin ja kouluun, mitä perheessä on meneillään.

– Lapset tietävät erittäin hyvin, jos perheessä on vaiettuja asioita mutta he eivät osaa sanoittaa niitä. Useimmiten on oikeasti helpottavaa lapselle, jos vaietulle asialle annetaan jonkinlainen nimi.

Esimerkiksi masennuksesta, avioerosta tai vaikkapa konkurssista tai työttömäksi jäämisestä kannattaa puhua lapsen kanssa ikä ja ymmärrys huomioon ottaen.

Kiva täti on muualla kuin päiväkodissa

Usein ajatellaan, että vaikeissa oloissa kasvaneella lapsella pitäisi olla edes yksi aikuinen, johon hän voisi luottaa. Tämä luotettava aikuinen ei saisi Rantalan mukaan olla kuitenkaan ensijaisesti päiväkodin tai koulun ammattikasvattaja.

– Puhun usein kivatäti-syndroomasta. Se tarkoittaa, että työntekijälle voi tulla sellainen olo, että olenpas mukava ja luotettava ihminen, kun lapsi uskoutuu minulle, toteaa Rantala.

– Tässä vaiheessa pitäisi kuitenkin hälytyskellojen soida. Kasvattajan täytyisi miettiä, miten hän voi toimia, jotta lapsi löytäisi luotettavan aikuisen omasta perheestään.

Kansanedustaja Mikko Kärnä (kesk.) kertoo tiedotteessaan, että hän on tyytyväinen sote-ratkaisuun. Kärnän mielestä 18 itsehallintoalueen ja 15 sote-alueen malli turvaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut koko maassa sekä varmistaa, että päätökset tehdään mahdollisimman lähellä kansalaisia.

Kärnä pitää valitettavana, että neuvottelut ajautuivat kriisiin. Erityisesti Kärnä nostaa esiin kokoomuksen ja Susanna Kosken.

– Yhteistoiminnan pelisäännöistä tulevaisuudessa on sovittava tarkemmin, sillä hallitusyhteistyö rakentuu keskinäisen luottamuksen varaan. Esimerkiksi kokoomuksen kansanedustaja Susanna Koski teki eilen sellaisia tiedotuksellisia irtiottoja, jotka eivät missään tapauksessa ole hyväksyttäviä.

Lohi vikoo demareita

Toinen keskustan lappilaiskansanedustaja, Markus Lohi puolestaan löytää vikaa sosiaalidemokraateista. Lohen mukaan perustuslakivaliokunta on todennut, että sosiaali- ja terveyspalveluja voidaan järjestää kuntia suuremmilla itsehallintoalueilla.

– On erittäin arveluttavaa, että SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman alkaa tässä kohtaa puoluepoliittisin perustein kyseenalaistaa ratkaisun perustuslain mukaisuutta. Tätä asiaa ei ratkaista SDP:n sisällä vaan perustuslakivaliokunnassa.