Quantcast
Viewing all 12159 articles
Browse latest View live

"Odottavien äitien ilot ja pelot ovat samanlaisia ympäri maailman"

Terveydenhoitoalan rautaiset ammattilaiset Leena Hyvärinen ja Teija Kiiveri ovat tottuneet kohtaamaan ja hoitamaan eri puolilta maailmaa tulevia ihmisiä. Kulttuurierot eivät naisten mukaan vaikuta juurikaan hoitotyöhön, myös kielimuureista selviää tulkkien avulla.

Kemin Sauvosaaren terveyskeskuksessa terveydenhoitaja työskentelevä Hyvärinen vastaa kiintiöpakolaisten terveydenhoidosta. Myös oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat tulevat Hyväriselle.

– Perheyhdistämisissä suoraan Afrikasta tulevat saattavat ihmetellä, kun nostan pöydälle puhelimen ja sanon, että tuossa on tulkki. Käytämme paljon puhelintulkkausta.

Ajat ovat muuttuneet. Parikymmentä vuotta sitten, jos terveydenhoitotilanteessa tarvittiin tulkkia, se tuli Helsingistä Kemiin saakka. Nyt tulkit ovat puhelimien takana ja Hyvärinen kehuu palveluita toimiviksi.

– Aamulla kun soitan, niin saatan saada tulkkausajan sille päivälle tai ihan muutaman tunnin päähän.

Perimätieto ja uskomukset istuvat tiukassa

Vaikka Hyvärisellä on vuosikymmenien kokemus monikulttuurisuudesta, aina oppii uutta. Ihmisten arkielämä sujuminen on usein sidottua kulttuureihin ja Hyvärinen joutuu joskus ravistelemaan vanhoja tottumuksia.

– Pari vuotta sitten tuli paljon maahanmuuttajia Afganistanista ja huomasin, että heillä oli paljon terveyteen liittyviä perimätietoja tai uskomuksia. Sanon aina, että olisiko mahdollista, että kokeilet tätä ohjetta, minkä sinulle annan. Kokeilisit edes, Hyvärinen kertoo.

"Tehdään niin kuin sinä sanot"

Kemin Sauvosaaren äitiysneuvolassa työskentelevä Teija Kiiveri sanoo, että monikulttuurisuus näkyy neuvolassa koko ajan enemmän. Kiiveri on työskennellyt odottavien äitien kanssa vuosikymmeniä.

– Me naiset olemme aivan samanlaisia ympäri maailman. Odottavilla äideillä on samat ongelmat, pelot ja ilot, Kiiveri sanoo.

Terveydenhoitajan työssä Leena Hyvärinen on myös huomannut, että terveydenhoitoon liittyvissä asioissa ei ole niin paljon kulttuurisia tai uskonnollisia rajoitteita.

– Monesti minulle vastataan, että tehdään niin kuin sinä sanot. Jos naisasiakas toivoo naislääkäriä synnytykseen tai gynekologiaan liittyvien asioiden hoitoon, pyrimme sen järjestämään.


TV-lähetyksissä voi esiintyä häiriöitä Simossa

Tiistaina aamuyhdeksän aikoihin alkanut katkos TV-lähetyksissä Oulun lähettimen ja sen täytelähettimien alueella jatkuu iltapäivään kello 16 saakka. Samanlainen katkos on luvassa myös keskiviikkona ja torstaina.

Myös kello 16 jälkeen kanavat välitetään alennetulla teholla seuraavaan aamuun saakka. Tämä saattaa aiheuttaa vastaanottohäiriöitä peittoalueen reunamilla.

Torstaihin asti jatkuvat katkokset johtuvat antenni-tv-verkon taajuusmuutostöistä, joita Digita tekee Oulun päälähetysasemalla.

Muovikeräys alkaa pian – Lappiin 13 keräyspistettä

Esimerkiksi Rovaniemelle avataan neljä muovinkeräyspistettä: yksi Alakorkalon jäteasemalle ja kolme kauppakeskuksiin. Rovaniemen pohjois- ja itäpuolelle tulee yhteensä seitsemän keräyspistettä, joista moni on hiihtokeskuksissa tai niiden lähellä. Kemiin tulee yksi ja Tornioon yksi.

Koko maahan pisteitä tulee noin 500. Keräyspisteiden tarkat paikat selviävät myöhemmin. Pisteiden pitäisi olla auki ensi tammikuussa.

Keräyspisteisiin voi tuoda suurimman osan kotien muovipakkauksista, kuten muoviset pussit, jogurttipurkit, ruokapakkaukset ja purkit. Pvc-muovit eivät kelpaa kierrätettäväksi. Keräyspisteistä vastaa Suomen Pakkauskierrätys Rinki Oy, muovipakkausten keräämisestä puolestaan Suomen Uusiomuovi Oy.

– Tähän asti kotitaloudet ovat laittaneet muovipakkaukset sekajätteiden joukkoon. Jatkossa tulee mahdollisuus viedä ne erikseen muovipakkauksille tarkoitettuihin keräysastioihin, josta ne ohjautuvat kierrätykseen, Suomen Uusiomuovi Oy:n toimitusjohtaja Vesa Soini sanoo.

Muovin uusi elämä Riihimäellä

Kerätty muovi viedään Riihimäelle Ekokemin laitokseen, jossa siitä tehdään muovirakeita, josta tulee raaka-ainetta muoviteollisuuden käyttöön.

– Tavoitteena on saada 70-80 prosenttia kerätystä muovista uusiokäyttöön, lopuista tehdään pääasiassa energiaa, Soini kertoo.

Soinin mukaan muovin kierrätys Riihimäellä alkanee arviolta noin vuoden kuluttua, joten siihen asti kerätty muovi jätetään odottamaan varastoon.

Muovin kerääminen erilliseen pisteeseen ei ole pakollista. Soini arvioi, että Lapista saadaan kerättyä ensimmäisten kuukausien jälkeen muovia 1-3 kiloa per asukas eli yhteensä satoja tonneja vuodessa.

KORJATTU: Keräyspisteitä tulee Lappiiin 13, ei 12 kuten uutisessa alun perin virheellisesti väitettiin.

Nepalilaishoitaja päätyi serkun suosituksesta hoitotyöhön Suomeen – "Nyt tuntuu, että se oli kohtalo"

Suomeen vuonna 2009 sairaanhoitajaopintojen myötä muuttanut Shobha Adhikari arvostaa korkealle opintojen jälkeen löytynyttä työpaikkaa Länsi-Pohjan keskussairaalan leikkaussalihoitajana. Hän kiittelee jo harjoitteluaikanaan kohtaamaansa ystävällisyyttä kollegoiltaan.

– Minulla on ollut hyvä tuuri, kun olen saanut tehdä töitä niin ihanien ihmisten kanssa, jotka ovat opettaneet ja näyttäneet, miten mikäkin toimii. Adhikari sanoo.

Köyhästä Nepalista lähtöisin oleva Shobha Adhikari päätyi Suomeen opiskelemaan ja sittemmin työskentelemään serkkunsa vinkistä.

– Olin Nepalissa jo valmis sairaanhoitaja ja olin ajattelut, että haluan opiskelemaan ulkomaille. Olin ajatellut Amerikkaa tai Australiaa opiskelupaikaksi, mutta serkkuni sanoi, että Suomessakin on hyvät koulut.

Suomi tuntuu kohtalolta

Pääsykokeet menivät läpi, ja koko muukin prosessi kävi sujuvasti. Nyt Shobha on tyytyväinen oloonsa Suomessa.

– Nyt tuntuu, että se oli kohtalo. Vaikka olin halunnut mennä jonnekin muualle, niin nyt olen täällä hyvässä työpaikassa.

Viihtymistä edistää sekin, että Adhikarin Nepalissa alkanut parisuhde kesti pitkän välimatkan. Nainen sai hiljattain rakkaansa Suomeen viiden vuoden odottamisen jälkeen.

Nyt hän voisi kuvitella jäävänsä Pohjois-Suomeen pidempäänkin pestiin.

Vauraus alentaa valituskynnystä

Sairaanhoitajan perustyön Shobha Adhikari näkee olevan melko samanlaista missä päin maailmaa tahansa. Työpaikkojen varusteluissa on luonnollisesti eroavaisuuksia.

– Meillä (Nepalissa) ei kaikissa sairaaloissa ole esimerkiksi hienoja instrumentteja ja laitteita.

Suomessa Shobha arvostaa tasa-arvoisuutta ja sitä, että Suomi on vauras hyvinvointivaltio. Hän näkee ulkopuolelta tulleena vauraudessa myös kääntöpuolen.

– Joskus tuntuu, että täällä ihmiset valittaa paljon, kun on paljon vaihtoehtoja.

Kemin teatterin keväässä pierupulveria ja nuorison anarkiaa

Tulevana keväänä Kemin kaupunginteatteri tuo lavalle kolme omaa ensi-iltaa ja lisäksi liudan vierailevia esityksiä. Teatterin ison lavan ottavat haltuun myös teatterin nuorisolinjalaiset.

Nuorisolinjalaiset valmistuvat keväällä 2016 ja näyttämöllä nähdään Elina Kilkun anarkistinen nuorisonäytelmä Too School for Cool-esitys. Näytelmän ohjauksesta vastaavat Hanna Vähäniemi ja Inkeri Raittila.

– Nuoret aina toivovat, että päästäänkö isolle lavalle harjottelemaan. Nyt se toteutuu ja on mukava lähteä ohjaamaan tätä. Tämä on myös minulle isoin ohjaukseni, Vähäniemi sanoo.

Pierulla avaruuteen

Koko perheelle katsottavaa antaa Toktori Proktori ja pierupulveri -näytelmä. Norjalaisen kirjailijan Jo Nesbøn lastenkirjaan perustuvan näytelmän vierailevana ohjaajan on Viivi Saarinen. Saarinen lupaa, että teatterista otetaan kaikki irti näytelmän myötä.

– Luvassa on vauhtia ja vaarallisia tilanteita, pierua ja pyrotekniikkaa. Toktori Proktori keksii mielestään tarpeettoman keksinnön eli pierupulverin. Mukaan tulevat naapurin lapset, jotka keksivät sille montakin tarkoitusta.

Kun ilkeä setä yrittää varastaa keksinnön syntyy seikkailu, joka Saarisen mukaan kiinnostaa niin lapsia kuin aikuisia. Pierupulverin väitetään olevan niin tehokas, että sillä pääsee avaruuteen saakka, Saarinen kertoilee.

Kaikkien aikojen tarina

Kemin kaupunginteatterin kevät starttaa perinteisellä rakkaustarinalla ja draamalla. Tammikuussa ensi-iltansa saa Riku Innamaan ohjaama Niskavuoren naiset.

– Siinä mennään voimakkaisiin tunteisiin: iloon, epätoivoon, rakkauteen ja sen menettämiseen ja pelkoon.

Innamaa sanoo, että Niskavuoren naiset on yksi kaikkien aikojen esitetyimpiä draamoja, joten jotakin kantavaa tarinassa on.

Lisäksi Kemin kaupunginteatterin keväässä luvassa on vierailuesityksiä ja muun muassa Martti Suosalon esittämä monologi Palvelija, jonka on kirjoittanut Kari Hotakainen.

Viimeisen penkin kuluttaja

Kemin kaupunginteatteri valitsee joka vuosi vuoden katsojan, joka saa käydä vapaasti katsomassa teatterin esityksiä. Tänä vuonna valittiin sveitsiläislähtöinen Margaret Hemmi.

Hemmin vakiopaikaksi on muodostunut teatterisalin viimeisen penkkirivin perimmäinen penkki, josta näkee kaiken lavalla ja salissa tapahtuvan.

– Käyn esityksissä monta kertaa, sillä tavalla tarinoihin pääsee syvemmälle. Yritän aina olla näkymätön ja valitsen perimmäisen penkin, Hemmi nauraa.

Turvapaikanhakijoita ei tarvitse enää lähettää summamutikassa johonkin – mutta liikettä järjestelykeskuksessa riittää

Tornion järjestelykeskuksessa on edelleen ollut kiire – mutta pahin on ainakin toistaiseksi ohi.

Turvapaikanhakijoita ei ole jouduttu enää lähettämään kohti etelää busseissa, joiden määränpäätä ei tiedä edes kuski, kertoo tiimipäällikkö Marita Pio Maahanmuuttovirastosta.

– Viikkoihin ei olla enää laitettu ketään summittain menemään. Kaikille on aina majoituspaikka tiedossa, minne heidät viedään.

Tilanteen helpottumisen taustalla on se, että turvapaikanhakijoiden määrät ovat vähentyneet syyskuun lopun ruuhkahuipusta.

Tuollloin turvapaikanhakijoita tuli nelisensataa päivässä. Marraskuun ensimmäisenä maanantaina tulijoita oli vain 40, tiistaina odotettiin noin kolmeasataa. Poliisin mukaan keskimäärin tulijoiden määrä on viime aikoina ollut 100-200 päivässä.

Kun kiire oli pahin, pelkästään järjestelykeskukseen ehti muodostua pisimmillään kahden yön jono, jonka aikana turvapaikanhakijat säilöttiin hätämajoituksiin.

Kiireellä alkanut toiminta alkaa vihdoin vakiintua

Myös poliisin kiire on vähentynyt, minkä takia yhä suuremmalle osalle turvapaikanhakijoista on ehditty tehdä myös turvapaikkakuulusteluja järjestelykeskuksessa. Järjestelykeskukseen on tullut noin 9000 turvapaikanhakijaa, ja kuulusteluja on tehty noin 700:lle.

Menettelyn toivotaan lyhentävän turvapaikkahakemuksien käsittelyaikaa. Käsittelyprosessi on Maahanmuuttoviraston rekrytoinneista huolimatta kovilla, sillä tällä hetkellä jonossa on yli 20 000 turvapaikkahakemusta.

Tulli ja Rajavartiolaitos ovat hieman vähentäneet henkilöstöään Torniossa, vaikka niillä, poliisilla ja Puolustusvoimilla on edelleen lisävahvistuksia Torniossa.

Järjestelykeskuksen tiloista ja muun muassa ruokahuollosta vastaa Punainen Risti. Sen kannalta turvapaikanhakijoiden väheneminen ei ole ollut yhtä suuri helpotus, koska koko ajan on varauduttava suuriinkin tulijamääriin.

Niin viranomaisisten, Maahanmuuttoviraston kuin Punaisen Ristinkin toiminta on hiljalleen vakiintumassa. Esimerkiksi Punaisen Ristin tiiminjohtaja Tom Tallberg sanoo, että hänen tavoitteenaan on, että toiminta olisi jossain määrin vakiintunutta marraskuun ensimmäisen tai viimeistään toisen viikon aikana.

– Toiminta laitettiin käyntiin hyvin nopeasti, ja se on merkittävästi tasoittunut kahden viikon aikana. Ollaan saavuttamassa stabiilia tilaa.

Turvapaikanhakijoiden tulo ei näytä merkkejä loppumisesta

Rikoskomisario Janne Koskela arvioi, että turvapaikanhakijoiden määrän lasku voi osin johtua tiukentuneista turvapaikkakriteereistä, osin sään kylmenemisestä. Lisäksi Ruotsi on luvannut tiukentaa rekisteröimiskäytäntöjään, jolloin Suomeen kulkemisen pitäisi nykyään olla entistä vaikeampaa.

Tornion järjestelykeskuksen toiminta jatkuu joulukuun 18. päivään saakka, mutta tällä hetkellä ei ole mitään viitteitä siitä, että tarve järjestelykeskukselle olisi loppumassa vielä silloin.

Ainakin Maahanmuuttovirastosta arvellaan, että turvapaikanhakijoiden tulo ei ole pysähtymässä. Etelä-Eurooppaan tulee turvapaikanhakijoita koko ajan, Maahanmuuttoviraston tulosalueen johtaja Juha Similä sanoo.

– Oletettavasti osa heistä suuntautuu Suomeen. Mutta talvi tulee ja saa nähdä, onko lumella ja pakkasella vaikutusta. Aiemmin on ollut.

Tällä hetkellä Maahanmuuttovirasto pystyy ennakoimaan vastaanottokeskuspaikat noin viikoksi etukäteen, kertoo Similä.

– Se on taivahan tosi, että koko ajan etsitään uusia paikkoja. Tilanne ei ole se, että tiedettäisiin ensi kuuksi paikat, mutta ei eletä myöskään kädestä suuhun.

Täysrauhoituskaan ei välttämättä pelasta – uhanalainen meritaimen tarvitsee kunnostettuja kutujokia

Tornion-Muonionjoen meritaimenkanta on elpynyt täysrauhoituksen ansiosta, mutta ei vielä läheskään riittävästi. Luonnonvarakeskuksen mukaan suunta on oikea, mutta lopullisia johtopäätöksiä voidaan tehdä vasta myöhemmin. 

– Odotan, että muutama lisävuosi rauhoituksessa antaa tarkemman kuvan siitä, miten paljon se on vaikuttanut taimenkannan elpymiseen, luonnehtii tutkija Atso Romakkaniemi Luonnonvarakeskuksesta.

Tässä vaiheessa on kuitenkin jo selvää, että täysrauhoitus pitäisi ulottaa nykyistä paljon laajemmalle alueelle, jos taimenkantojen halutaan elpyvän nopeammin kuin mitä tällä hetkellä kolmen rauhoitusvuoden jälkeen on nähtävissä.

Täysrauhoitus voimaan myös merelle

Jotta kannan elpyminen vauhdittuisi, meritaimenen täysrauhoitus pitäisi asettaa sekä merelle että poikastuotannon kannalta tärkeille sivujoille.

– Pääosa Tornionjoen meritaimenen vaellusalueesta on tällä hetkellä rauhoittamatonta, sillä merellä on yleisesti luvallista kalastaa luonnonvaraista taimenta, muistuttaa Romakkaniemi.

Taimenkantojen elpymisen kannalta tärkeitä ovat myös sivujoet, joten rauhoitukset pitäisi ulottaa myös niille.

Tosin tämä ei yksin riitä vaan lisäksi tarvitaan sivujokien kunnostamista. Sivujokien vedenlaatu on paikoitellen heikko muun muassa metsäojitusten ja muun kuormituksen takia.

– Varmaan parhaassa kunnossa olevien sivujokien taimenkannat elpyvät ja saavuttavat hyvänkin poikastuotannon tason, mutta sitten on ongelmatapauksia joiden kanssa painitaan pitkälle tulevaisuuteen saakka, uskoo Romakkaniemi.

Kalastusasetus tuo paineita lisätä suojelua

Uudessa kalastusasetuksessa meritaimenen suojelulla on vahva jalansija. Toteutuessaan se tarkoittaisi, että luonnonvarainen meritaimen rauhoitettaisiin eteläistä Suomea myöten.

– Kalastusasetus on etenemässä nyt poliittiseen valmisteluun, mutta lausuntokierroksen aikana eniten kommentteja keräsi juuri taimenta koskeva osuus, tähdentää neuvotteleva virkamies Tapio Hakaste Maa- ja metsätalousministeriöstä.

Hakasteen mukaan jatkossa ministeriössä yksi kiireellisimpiä asioita on meritaimenen elvytyssuunnitelman tekeminen.

Vaikka uudessa kalastusasetuksessa on vaelluskaloihin liittyviä pyyntirajoituksia, pidempiä rauhoitusaikoja ja alamittojakin tarkistetaan ylöspäin, on yksi asia, joka saa tutkijan mietteliääksi.

– Verkkokalastus näyttäisi jatkuvan entisellään. Eli kun meritaimenen pääasiallinen saalistusmuoto on edelleen verkkokalastus, pitäisi verkkoon tarttuneet meritaimenet saada vapautettua hyväkuntoisina, toteaa tutkija Atso Romakkaniemi.

Tilannetta voitaisiin tutkijan mukaan korjata esimerkiksi perustamalla merelle rauhoitusalueita paikkoihin, joissa meritaimenen tiedetään viihtyvän.

Lappia on taas vähentämässä väkeä

Koulutuskuntayhtymä Lappian hallitus on päättänyt yhteistoimintaneuvottelujen aloittamisesta.

Tavoitteena on henkilöstön vähentäminen 26:lla vuoteen 2016 mennessä. Yt-menettelyn piirissä ovat kaikki Lappian noin 350 työntekijää.

Edellisten yt-neuvotteluiden päätteeksi Lappiasta vähennettiin 23,5 henkilötyövuotta.

Lappian yhtymähallitus myös hyväksyi rehtori Jussi Leponiemen irtisanoutumisen tehtävästään. Yhtymähallituksen päätöksen mukaan kuntayhtymän johtaja Virpi Lilja hoitaa rehtorin tehtäviä lukuvuoden 2017 loppuun saakka.


Järjestelykeskuksessa turvapaikanhakijoiden määrä vaihtelee rajusti

Turvapaikanhakijoiden määrä elää päivittäin Tornion järjestelykeskuksessa.  Tiistaipäivän aikana Tornioon saapui 320 turvapaikanhakijaa, kun päivää aikaisemmin tulijoita oli vain 40. Maanantai oli puolitoista kuukautta toiminnassa olleen keskuksen rauhallisin.

Tiistaina saapuneiden joukossa oli runsaasti perheitä. Suurin osa tulijoista oli afganistanilaisia. Torniosta lähti eilen kolme linja-autollista turvapaikanhakijoita vastaanottokeskuksiin ympäri Suomen.

Hurja tutkimustulos: Tuulivoima laskee sähkön hintaa Pohjoismaissa liki 70 % – Voimayhtiöt menettäisivät miljardeja

Tuulivoima laskee odotettua rajummin sähkön hintaa Pohjoismaiden sähköpörssissä Nord Poolissa, kertoo Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa tehty tutkimus. Tutkimuksen mukaan tuulivoima leikkaa pohjoismaisten sähkönkuluttajien sähkölaskua 68 prosenttia vuosina 2001–2020.

Sähkönostajilla tarkoitetaan esimerkiksi teollisuutta, kauppaa ja kotitalouksia. Tutkimus arvioi, että pohjoismaisten sähkönkuluttajien vuotuinen sähkölasku putoaa tuulivoiman vuoksi 18 miljardista eurosta alle kuuteen miljardiin vuosien 2001–2020 välillä. Tuulivoima pienentäisi siis vuotuista sähkölaskua 12 miljardia euroa.

Tutkimus tarkastelee jo toteutuneita ja seuraavan viiden vuoden aikana toteutumassa olevia tuulivoimahankkeita.

Tulosten mukaan kehitys on jo vakaasti käynnissä. Aalto-yliopiston taloustieteen professori Matti Liski ja tutkija Iivo Vehviläinen laskevat tutkimuksessa, että sähkö on jo halventunut 2000-luvun alusta nykypäivään 20 prosenttia tuulivoiman ansiosta. Tämä tarkoittaa 3–4 miljardin euron vuotuisia säästöjä sähkönostajille.

Liski pitää tuloksia erittäin dramaattisina. Voittajia ovat suuret sähkönostajat: Lähtökohtaisesti sähkön halpeneminen parantaa teollisuuden kilpailukykyä ja laskee kaupan kustannuksia.

Suomi ei tosin saa täyttä hyötyä sähköpörssin keskihinnan pudotuksesta, sillä Ruotsin ja Suomen välillä ei ole tarpeeksi sähkönsiirtoon tarvittavia kaapeleita. Maiden välille muodostuvan pullonkaulan takia Suomessa on Ruotsia selvästi kalliimpi sähkö.

Myöskään tavalliset kotitaloudet eivät näkisi rajua sähkölaskun pudotusta, sillä kotitaloussähkön hinnasta vain 40–50 prosenttia on energian osuutta. Loppu koostuu veroista ja siirtomaksuista, jotka tuppaavat nousemaan jatkuvasti.

Mikäli kehitys toteutuu tutkimuksessa kuvatulla tavalla, suurimpia häviäjiä olisivat perinteiset energiayhtiöt. Ne voivat menettää tutkimuksen mukaan vuosittain miljardien eurojen arvosta esimerkiksi vesivoimalla ja ydinvoimalla aiemmin tahkottuja tuloja.

Myös suomalaisen energiajärjestelmän ylpeys, yhdistetty sähkön ja lämmön tuotanto on uhattuna. Esimerkiksi kivihiilellä toimivat lauhdesähkövoimalat tuulivoima syrjäyttää tutkimuksen mukaan kokonaan.

Tuulivoiman määrä kasvaa yhä

Sähkön hintaromahduksen voisi kuvitella johtuvan pitkästä taantumasta ja teollisuuden sähkönkäytön vähenemisestä. Liski huomauttaa, että Pohjoismaiden tasolla sähkönkulutus on pysynyt vakaasti noin 400 terawattitunnissa. Teollisuuden heikko tila on lähinnä leikannut kysynnän kasvua.

Tutkimuksen mukaan sähkö halpenee juuri tuulivoiman takia. Liski sanoo, että tuulivoiman vaikutusta pohjoismaiseen sähkömarkkinaan ei ole tähän mennessä tunnettu kovin hyvin, sillä tuulivoima laskee sähkön hintaa monimutkaisella tavalla.

Karkeasti yksinkertaistaen: Tuulivoiman tuottaminen on suhteellisen halpaa ja se syrjäyttää markkinoilta kalliimpaa kivihiilellä tuotettua sähköä. Tämä puolestaan vaikuttaa siihen, mihin hintaan vesivoimaa voi myydä. Vesivoiman hinnalla taas on suuri vaikutus koko sähkömarkkinaan, sillä vesivoima kattaa noin puolet Pohjoismaiden sähkönkulutuksesta.

– Tässä on erittäin merkittävää, että suhteellisen pieni määrä tuulivoimaa muuttaa huomattavasti markkinan toimintaedellytyksiä ja sitä, kuka markkinoilla voittaa ja kuka häviää. Tämä voi johtaa koko sähkömarkkinan uudelleenjärjestymiseen, sanoo Liski Ylen haastattelussa.

Tuulivoima kattaa nyt noin viisi prosenttia Pohjoismaissa kulutetusta sähköstä. Osuus nousee arviolta kymmeneen prosenttiin vuonna 2020.

Seuraavina vuosikymmeninä tuulivoiman osuus voi vielä nousta selvästi, sillä ilmastonmuutoksen hillintä edellyttää länsimaiden energiajärjestelmien muuttamista kokonaan päästöttömiksi 2050 mennessä.

Ruotsalaiset maksavat viulut

Professori Liskin mukaan suurin selittävä syy ennakoidulle sähkön hinnan romahdukselle on se, että Ruotsiin on rakennettu valtavasti tuulivoimaa. Ruotsissa valtio on käytännössä pakottanut voimayhtiöt lisäämään tuulivoimaa merkittävästi. Suomalaisetkin saavat siis kiittää halventuvasta sähköstä Ruotsia.

Suomessa tuulivoimaa on puolestaan edistetty takaamalla tuulivoiman tuottajille tietty hinta. Nämä syöttötariffit eli tuulivoimatuet ovat herättäneet ankaraa vastustusta. Ne suunniteltiin kun sähkön hinta oli nousussa ja tukisummien oletettiin jäävän pieniksi. Nyt sähkö on halpaa, ja tuulivoima on saanut ruhtinaalliset tuet.

Energiaviraston mukaan tuulivoimaan käytettiin vuosina 2011–2014 yhteensä liki 80 miljoonaa euroa suomalaisten verorahoja. Kuluvana vuonna tukia maksetaan arviolta jo 110 miljoonaa euroa. Liskin mukaan tuista on ollut Suomelle kuitenkin enemmän hyötyä kuin haittaa.

– Sähkön hinnan alennus on suurempi kuin tuulivoimalle maksetut tuet, Liski sanoo.

Kuluttajien ilo halvasta sähköstä jää lyhytaikaiseksi

Tutkimuksen ennakoima sähkön hintaromahdus kuulostaa aluksi hyvältä ostajan näkökulmasta, mutta pidemmällä tähtäimellä tilanne on kestämätön.

Liskin mukaan sähkön hinta-ale johtaa siihen, että yritykset eivät enää halua, eivätkä pysty rakentamaan uusia voimalaitoksia ilman valtion tukea.

Kärjistetysti sanottuna Suomesta sammuvat valot, mikäli vanhenevien voimalaitosten tilalle ei rakenneta uusia. Lisäksi tuuli- ja aurinkovoima tarvitsevat tuekseen säätövoimaa tyynien ja pilvisten päivien varalta.

– Pitkällä aikavälillä kuluttajien pitää osallistua näiden investointien maksamiseen, Liski sanoo.

Liskin mukaan kehitys johtaa siihen, että yrityksille pitää alkaa maksaa siitä, että ne pitävät tarvittavan määrän voimalaitoksia käynnissä tai toimintavalmiudessa.

Toisaalta halpa sähkö voi uhata myös pohjoismaista sähkömarkkinaa, joka on toiminut hyvin tähän mennessä. Esimerkiksi Norja suunnittelee jo vesivoiman vientiä Iso-Britanniaan parempien tuottojen toivossa.

Tämä on huolestuttavaa kehitystä muiden Pohjoismaiden kannalta, sillä Norjan valtavat vesivarat ovat toimineet tähän saakka pohjoismaisen sähkömarkkinan tasapainottajana.

Liskin mukaan poliittisten päättäjien täytyisi linjata pikaisesti, miten pohjoismainen energiamarkkina sopeutuu uusiutuvan energian lisääntymiseen. Mikäli kehitys jatkuu nykyisellä uralla, mikään energiantuotanto – edes uusiutuva – ei ole taloudellisesti kannattavaa ilman valtion tukea.

Energiantuotannon tukemisen ohella toinen vaihtoehto olisi päästökaupan kiristäminen. Hiilidioksiditonnin päästäminen ilmakehään on kuitenkin edelleen niin halpaa, ettei se kannusta riittävästi vähentämään saastuttamista.

Postilaiset marssivat ulos Lapissa – 70 000 taloutta jää tänään postitta

Postilaisten mielenilmaukset jatkuvat keskiviikkona Lapissa. Postinjakajat ovat jälleen marssineet aamulla ulos Kemissä.

Kahden edellispäivän tapaan ulosmarssin syynä on, että henkilökuntaa on vaadittu perehdyttämään vuokratyöntekijää.

Rovaniemellä ja Sodankylässä postilaiset marssivat ulos kello yhdeksän.

– Rovaniemellä on vielä perjantaina määräaikaisesti työskennellyt henkilö otettu töihin vuokratyöfirmaan, Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU:n Lapin pääluottamusmies Markku Hirvioja toteaa.

– Sodankylässä puolestaan on osa haja-alueen jaosta siirretty alihankkijalle. Työnantaja kiertää näin ylityökieltoa, Hirvioja jatkaa.

Kaikkiaan Lapissa mielenilmaukseen osallistuu 85 työntekijää. Hirvioja kertoo, että 70 000 taloutta jää ilman postia.

– Siihen pitää laskea vielä päälle kaikki alueella toimivat yritykset.

Neuvottelut postialan uudesta työehtosopimuksesta jatkuvat tänään.

Ylitornion ampumaratahanke siirtyy tulevaisuuteen

Kuusipaikkaisen ampumataululaitteiston rakentaminen Ylitorniolle viivästyy. Yritysneuvoja Markku Norrena sanoo, että laitteiston toimitusaika on 10 viikkoa, joten alkukauden harjoittelijat on joka tapauksessa menetetty muihin harjoittelukeskuksiin.

Norrenan mukaan se on kuitenkin selvää, että ampumahiihdolle sopivia parempia harrastusolosuhteita suunnitellaan Riistanhoitoyhdistyksen ampumaradan yhteyteen. Tavoitteena on tarjota muun muassa suomalaisille ja virolaisille ampumahiihtäjille sopivia harjoitusolosuhteita.

Toisena vaihtoehtona olleen Ainiovaaraan rakentamisen kustannukset olisivat nousseet satoihin tuhansiin euroihin ja lupaprosessit olisivat vieneet useamman vuoden.

Lopullisesti asiasta päätetään vuosien 2016-2018 taloussuunnitelman hyväksymisen yhteydessä. 

Tulkkeja lisää Tornioon – lähes 300 turvapaikanhakijaa odotetaan tänään järjestelykeskukseen

Yöllä Tornioon saapui kymmenen turvapaikanhakijaa. Rajavartiolaitos epäilee, että heidän saapumiseensa liittyy laiton maahantulon järjestäminen.

Tiistain aikana järjestelykeskuksessa saatiin rekisteröityä hieman yli 130 turvapaikanhakijaa.

Tulijoista aiempaa suurempi osuus oli afganistanilaisia. Heidän puhutuksensa ja kuulustelunsa sujuivat tavallista hitaammin, koska tulkkeja ei ollut paikalla tarpeeksi paljon. Poliisin tiedotteen mukaan afganistanilaisten puhumien kielten tulkkeja on tullut keskiviikkona lisää Tornioon. Aiemmin suurempi osa turvapaikanhakijoista on ollut arabiaa puhuvia.

Tulli on jatkanut tehostettua valvontaa ja puolustusvoimat tukee edelleen poliisia järjestelykeskukseen liittyvissä tehtävissä.

Suurteollisuus vaatii Kemi-Oulu -tieosuuden pikaista parantamista

Kemin ja Oulun välinen tieosuus on tällä hetkellä kasvun este elinkeinoelämälle. Muun muassa Outokummun, SSAB:n ja Stora Enson johtajat vaativat valtatie neljän kehittämisen nostamista valtakunnan ykkösprioriteetiksi.

Pääministeri Juha Sipilälle lähetetyssä kannanotossa muistutetaan, että myös kaupunkiseudut ja alueet ovat valmiita osaltaan rahoittamaan tieosuuden kunnostamista.

Valtatie neljä Helsingistä Kemin kautta Tornioon kuuluu Euroopan laajuiseen liikenneväylien Ten-T-ydinverkkoon.

Kannanotossa todetaan, että nelostie on Suomen tärkeimpiä arktisia liikenneyhteyksiä. Kemi-Tornio -alueelta VT4 jatkuu VT21-tietä pitkin Norjan Altaan, Hammerfestiin ja Tromssaan sekä Rovaniemeltä Norjan Kirkkoniemeen ja Sallan sekä Raja-Joosepin rajaylityspaikkojen kautta Murmanskiin. Norilsk Nickelin ja muiden Kuolan niemimaan alueen kaivosten huolto- ja kunnossapitokuljetukset ovat kasvussa.

Yli 400 pikkupalloilijaa tutustui jalkapallon saloihin Kemissä

Pallo poikineen sai kyytiä Junkohallissa keskiviikkona, kun Kepsin ja PS Kemin koolle kutsumat päiväkoti-ikäiset ottivat tuntumaa jalkapalloiluun. 5-6-vuotiaisiin rajattu tapahtuma on Kepsin junioripäällikkö Juho Luukkosen mukaan osa seuran kehitystoimintaa.

– Tarkoitus on ollut seurassa kehittää lasten ja nuorten harrastustoimintaa ja tämä on ensimmäinen päiväkotitapahtuma, Luukkonen kertoo haarahipan tiimellyksessä.

12 kemiläisestä päiväkodista kutsutut päiväkoti- ja eskari-ikäiset lapset ottivat kutsun ilolla vastaan. Ilmoittautumisia tuli yli 400.

– Yhdeksältä aloitimme ensimmäisten 200 lapsen kanssa ja puoli yhdeltätoista tulee toinen puoli. Neljä linja-autoa kuskaa nonstoppina ympäri Kemiä lapsia edestakaisin, Luukkonen sanoo.


Yrittäjälle ehdoton vankeustuomio törkeistä veropetoksista

Keminmaalainen yrittäjä on tuomittu vuoden ja kymmenen kuukauden vankeusrangaistukseen kahdesta törkeästä veropetoksesta ja törkeästä työeläkemaksupetoksesta.

Tuomitun maansiirtofirma oli kierrättänyt palkanmaksun pelkästään tätä tarkoitusta varten perustettujen yritysten kautta. Järjestelyssä ennakonpidätykset ja työnantajamaksut sekä eläkemaksut jätettiin kokonaan suorittamatta.

Kemi-Tornion käräjäoikeus määräsi tuomitun maksamaan vahingonkorvauksia verohallinnolle 655 0000 euroa ja eläkevakuutusyhtiölle 207 000 euroa.

Tutkijat ymmällään: Kuolleita lohia lipuu rantaan Tornionjoella – video

Elintarviketurvallisuusvirasto Evirassa uskotaan, että ihokuoliosairaus on yksi Tornionjoen luonnonlohien kuolemien aiheuttajista, mutta taustalta voi löytyä muitakin syitä.

– Lopullinen tappaja on vesihome, mutta se iskee mihin tahansa ihovaurioon. Olisi tietysti hyvä päästä selvyyteen, mikä on alla oleva tai altistava tekijä, luonnehtii erikoistutkija Perttu Koski Eviran Oulun yksiköstä.

Myös Luonnonvarakeskuksen tutkija Atso Romakkaniemi on samoilla linjoilla. Ihokuoliosairautta on Romakkaniemen mukaan tavattu jo vuosikymmenen ajan eteläisellä Itämerellä kuten Puolan meritaimenkannoissa.

– Muutamat kalastajat ovat arvioineet, että Tornionjoen nousukaloista jopa 20-30 prosentilla olisi ollut näkyviä ihovaurioita, mutta kuolleisuudesta ei ole tietoa, kertoo Romakkaniemi.

Kuolleita lohia kelluu rannassa

Tornionjokivartiset ovat joka tapauksessa huolissaan luonnonlohen kohtalosta. Esimerkiksi Pellon Lempeässä asuva Tapani Kangas myöntää, että ei ole kohdannut aikaisemmin kotijoessa moista näkyä.

– Kuolleita kaloja näkyy jatkuvasti ja osan niistä olen nostanut atraimella rannalle. Kuolleita kaloja oli jo vuosi sitten, mutta nyt tämä on räjähtänyt käsiin, kuvailee Tapani Kangas.

Samanlaiseen näkyyn on törmännyt myös  Pellon Naamijoella asuva Reijo Laitamaa. Molemmat miehet esittelevät kilvan valokuvia kuolleista kaloista, joista tuoreimmat ovat pari päivää sitten otettuja.

– Kalat on erittäin sairaita ja puolittain mädänneitä. Joillakin kaloilla on puoli päätä sulanut pois, kaikki evät on tulehtuneet ja kalassa on laikkuja ihan jokapuolella. Tuho on ihan totaalinen, luettelee Kangas.

Kuolleiden määrä on arvoitus

Tähän mennessä jokivartiset ovat raportoineet, että väylässä on satoja, jopa tuhansia kuolleita kaloja. Luonnonvarakeskuksen tutkija Atso Romakkaniemi arvioi, että kuolleita kaloja saattaa olla tuhansia mutta kymmeniin tuhansiin nouseviin määriin hän ei usko.

Eviran mukaan kuolleita kaloja on jokatapauksessa enemmän kuin vuosi sitten.

– Tänä syksynä Tornionjoella on uutta lohien voimakas kutuaikainen sairastuminen ja kuoleminen, tähdentää erikoistutkija Perttu Koski.

Tällä hetkellä Evirassa on tutkittavana kymmenkunta Tornionjoelta peräisin olevaa lohta. Niiden kuolinsyystä saadaan tarkempia tietoja ensi viikolla, mutta näytekaloja otetaan vastaan edelleen.

Lohien kuolinsyyn selvittämistä on pitkin kesää vaikeuttanut se, että Ouluun ei ole saatu tarpeeksi hyväkuntoisia kaloja. Viranomaisten toiminta sapettaa kuitenkin Pellosta tullutta porukkaa, sillä näytekaloja ollaan oltu valmiina lähettämään jo kesäkuussa.

– Se on mukava nähdä, että viranomaisetkin on heränneet. Tutkimuskalojen vastaanotto oli aluksi erittäin kitsasta ja se jopa kiellettiin jossakin vaiheessa, mutta ykskaks pää on auennut. Uutiskynnys on näemmä nyt ylitetty ja toivottavasti saamme selvyyden tähän hommaan, painottaa Tapani Kangas.

Tornion järjestelykeskuksen kautta kulkenut 10 000 turvapaikanhakijaa

Tornion järjestelykeskus on ollut toiminnassa kuusi viikkoa ja sinä aikana poliisi on rekisteröinyt yli 10 000 turvapaikanhakijaa. Poliisista kerrotaan, että rekisteröinti käsittää turvapaikkahakemuksen vastaanottamiseksi tehtävän puhutuksen ja ilmoituksen kirjaamisen, sekä henkilötuntomerkkien ottamisen.

Lisäksi poliisi on järjestelykeskuksessa tehnyt turvapaikkakuulustelun noin 760 turvapaikanhakijalle. Järjestelykeskuksessa on työskennellyt poliiseja kaikilta Manner-Suomen poliisilaitoksilta kaikkiaan 160. Lisäksi Lapin poliisilaitokselta kymmenet poliisimiehet ja hallintoon kuuluvat henkilöt ovat tehneet järjestelykeskukseen liittyviä tehtäviä.

Poliisin tiedotteen mukaan myös Poliisiammattikorkeakoulu on tukenut järjestelykeskusta ensimmäisestä viikosta alkaen. Poliisiammattikorkeakoulun neljäs valmiusryhmä saapuu Tornioon torstaina.

Rajarikoksia ja rangaistusvaatimuksia

Poliisin lisäksi Suomen ja Ruotsin rajalla valvontaa ovat suorittaneet muun muassa Tulli ja Rajavartiolaitos. Esimerkiksi Rajavartiolaitos on tehnyt Tornion alueella tehostettua sisämaan ulkomaalaisvalvontaa yhdessä poliisin kanssa ja valvonut soveltuvilta osin esimerkiksi järjestelykeskuksen järjestystä ja turvallisuutta. Operaation aikana Rajavartiolaitoksen henkilöstöä on ollut komennettuna Tornioon lähes kaikista hallintoyksiköistä, yhteensä yli 100 rajavartiomiestä.

Rajavartiolaitos on kirjannut länsirajalta yhteensä 16 rikosilmoitusta nimikkeellä laittoman maahantulon järjestäminen ja kirjannut 36 rangaistusvaatimusta lievästä valtionrajarikoksesta. Lisäksi on paljastunut yksi väärennys ja yksi valtionrajarikos.

116 600 henkilöä puhutettu

Tulli on osallistunut Tornion operaatioon alusta saakka tekemällä tehostettua tullivalvontaa. Tornioon on saapunut henkilöstöä ympäri Suomen. Tehostetun tullivalvonnan aikana tullin henkilöstö on puhuttanut kaikkiaan 116 600 henkilöä, eli noin 40 prosenttia kaikista rajan yli saapuneiden ajoneuvojen kuljettajista ja matkustajista tai jalkaisin saapuneista.

Tehostetun tullivalvonnan ansiosta länsirajalla on paljastunut yhteensä 19 eriasteista huumausainerikosta, tavattu 27 tapausta, joissa nuuskaa on tuotu sallittua enemmän ja kirjattu kaksi doping-aineisiin liittyvää rikosilmoitusta. Liikenteeseen liittyviä rikkomuksia on paljastettu 27. Tulli on kirjoittanut 28 rangaistusvaatimusta ja useita huomautuksia.

Mukana 370 varusmiestä

Puolustusvoimat on tukenut järjestelykeskuksen toimintaa keskuksen toiminnan käynnistymisestä alkaen. Järjestelykeskuksessa avustavissa tehtävissä on tähän mennessä työskennellyt 370 varusmiestä ja 64 puolustusvoimien henkilökuntaan kuuluvaa.

Maahanmuuttovirasto on organisoinut turvapaikanhakijoiden jatkomajoituksen ja Torniosta on lähtenyt yhteensä 205 linja-autollista turvapaikanhakijoita vastaanottokeskuksiin ympäri Suomea.

Maahanmuuttovirasto on keskiviikkona tehnyt myös ensimmäisen turvapaikkapuhuttelun Tornion järjestelykeskuksessa. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikki turvapaikanhakijan viranomaiskontaktit on hoidettu ja turvapaikanhakija siirtyy vastaanottokeskukseen odottamaan turvapaikkapäätöstä. Maahanmuuttoviraston tavoitteena on tehdä järjestelykeskuksen tiloissa arviolta 10–12 turvapaikkapuhuttelua päivässä ensi viikosta alkaen.

Keskiviikon aikana Tornion järjestelykeskukseen on saapunut noin 300 turvapaikanhakijaa. Heistä noin kaksi kolmasosaa on afganistanilaisia. Poliisi on keskiviikkona saanut lisää tulkkeja ja tehnyt puhutuksia myös puhelintulkkauksen avulla.

Järjestelykeskukseen tähän mennessä saapuneista hieman alle 80 prosenttia on ollut irakilaisia. Noin 15 prosenttia saapujista on ollut afganistanilaisia. Yksin matkustavia alaikäisiä Tornioon on saapunut noin 620. Poliisin tiedotteen mukaan noin 30 prosenttia Tornion järjestelykeskukseen tulijoista on tähän mennessä saapunut perhekuntina.

Miksi sillat jäätyvät ensimmäisinä? Meteorologi vastaa

Pakkasella silloille ja rampeille muodostuu jäätä nopeammin kuin muille tienpinnoille.

– Ne ovat maasta irrallaan joten siltarakenteet ja rampit pääsevät jäähtymään myös alaspäin ja ne jäähtyvät nopeammin kuin maanpinta, sanoo meteorologi Antti Kokko.

Lisäksi sillat ja rampit on rakennettu betonista ja niiden lämpökapasiteetti ja lämmön johtavuus ovat erilaisia kuin asfaltilla. Näin sillat ne jäähtyvät nopeammin. Myös sillan alla sijaitseva vesistö voi vaikuttaa jään muodostumiseen.

– Jos sillan alla tai vieressä sijaitseva vesipinta on vielä auki niin siinä on saatavilla vesihöyryä ja se kerryttää herkemmin jäätä tien ja rampin pintaan.

Myös musta jää voi yllättää

Syksyn mittaan myös musta jää voi vaania monissa paikoissa. Kokko kertoo, että esimerkiksi laaksojen kohdalla kannattaa olla tarkkana.

– Myös laaksot ja painanteet joissa ilma on kylmintä jäätyvät herkemmin. Jos mennään vaaraisessa maisemassa muutama kymmenenkin metriä alemmaksi niin ilma on kylmempää alempana, Kokko kertoo.

– Ehkä tälläisissä paikoissa tie voi jäätyä helpommin. Pakkasen lisäksi tarvitaan kuitenkin myös kosteutta.

– Esimerkiksi jos päivän aikana sataa ja illalla tienpinnat ovat märkiä ja kun illalla sitten sää selkenee ja pinnat pääsee jäähtymään niin tien pinnassa voi olla vielä kosteutta tai vettä joka jäätyy.

Mikä oli ikimuistoisin isänpäivälahjasi?

Mikä isänpäivänlahja on ilahduttanut sinua eniten? Mikä osui napakymppiin ja tarpeeseen tai sai vain yksinkertaisesti silmät kostumaan ihastuksesta ja liikutuksesta?

Jaa ihanimmat isänpäivälahjamuistosi ja osallistu keskusteluun.

Viewing all 12159 articles
Browse latest View live


<script src="https://jsc.adskeeper.com/r/s/rssing.com.1596347.js" async> </script>