Mediapersoona Mikko "Peltsi" Peltola sanoo parhaiden kalavesien olevan sellaisia, joista voi suoraan kuksalla ammentaa juomaveden.

– Se ei etelässä ole mahdollista, joten pohjoiseen tarvii sen vuoksi tulla, tuumaa Lapin ystävänä tunnettu Peltola.

Helsingissä omakotitalossa varttunut Peltola sanoo luontoasioiden tulleen hänelle vaarin perintönä. Kotitalon läheisissä metsissä marjastaen ja kesämökin rannoilla kalastaen pieni Peltolan poika kartutti erämiehen taitojaan.

– Vaari oli kova erämies ja isä aina nauraakin, että tämä eräinnostus on pompannut yhden sukupolven yli.

Yökerhovaiheen jälkeen kutsui luonto

Nykyään Peltola tunnetaan esimerkiksi Seinäjoen tangomarkkinoiden juontajana. Moni muistaa miehen jo Radio Mafian ajoilta tai myöhemmin YleX:n aalloilta.

Peltolan innokkaaksi kalamieheksi tietävät varsinkin Peltsin Lappi -televisio-ohjelmaa seuranneet.

Kovin moni ei välttämättä tiedä, että juontotöitä ahkeraan tekevä mies on suorittanut kalastusoppaan ammattitutkinnon vuonna 2012 ja syksyllä 2013 Peltola julkaisi yhdessä Mika Wickströmin kanssa kirjan Peltsin kala-apajat.

– Pienenä eräinnostus olikin aika vahva, mutta sitten tuossa joskus parikymppisenä luontosuhde oli lähinnä yökerhon maisemissa, kunnes sitten taas lirvahti metsän puolelle, Peltola muotoilee.

Ja kun kerran "lirvahdetaan", niin tehdään se kunnolla Peltsin tapaan.

– Nyt olen ollut parikymmentä vuotta aika syvissä vesissä näiden metsäintoilujeni suhteen, mies veistelee.

Kalamiesten kansahuvi: kutupuuhien katselu

Peltolan viimeisin tempaus on alkusyksyltä, kun hän osallistui Virtavesitalkoisiin pääkaupunkiseudulla.

– Talkoissa on tehty taimenille kutupaikkoja. Keskellä Helsinkiä menee pieniä kaupunkipuroja, jotka on ohuimmillaan noin metrin leveitä ja niissä saattaa nyt 70-senttisiä meritaimenia kutea.

– Silloin kun näkee, että tämmöinen äärimmäisen uhanalaiseksi luokiteltu kala kutee siinä paikassa, johon on itse kantanut soraa kuukautta aikaisemmin, niin se on kyllä mahtava palkinto.

Peltola kertookin kutemisen seuraamisesta tulleen etelässä eräänlaista kalamiesten kansanhuvia.

– Kun taimenet ovat kutupuuhissa, niin ne eivät ole hirveän säikkyjä. Niitä pääsee tosi läheltä katsomaan, melkein silittämään, Peltsi virnistää.

Kartta kuvaa sitä, mitkä nykyisistä sairaaloista olisivat niitä, joissa olisi laaja päivystys, jos kriteerinä käytetään palveluiden saavutettavuutta.

Hallituksen on määrä maanantaina kertoa lisätietoja sote-ratkaisun sisällöstä. Lauantaina selvisi, että hallituspuolueet haluavat Suomeen 15 sote-aluetta ja 18 itsehallintoaluetta, mutta avoimeksi jäi monta yksityiskohtaa. Lisätietoja odotetaan maanantaina esimerkiksi kokoomuksen saamasta valinnanvapauskirjauksesta ja monituottajamallista.

Yle on saanut haltuunsa ennen julkaisemattoman kartan, josta näkyvät ne paikkakunnat, joilla tulevaisuudessa on laaja päivystävä sairaala.

Sairaaloiden määrää karsittaisiin nykyisestä yhdeksästätoista kahteentoista.

Hallituksen tiedotustilaisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen periaatteista alkaa maanantaina kello 13. Yle välittää tilaisuuden suorana Yle Areenassa ja TV1:ssä. Lähetys jatkuu TV1:ssä suoralla studiokeskustelulla.

Virkamiesvalmistelussa oleva asetus luokittelisi toteutuessaan maamme lentoasemista yhden eli Helsinki-Vantaan kansainväliseksi lentoasemaksi. Muut lentoasemat olisivat lentopaikkoja.

Esimerkiksi Lapin liitossa eniten huolettaa se, että ryhmittely toteutuessaan keskittäisi kansainvälisen lentoliikenteen Helsinki-Vantaalle. Lapin matkailuelinkeinolle tämä olisi valtava tappio.

Ylitarkastaja Anne Ihanus Rajavartiolaitokselta vakuuttaa, että tarkoitus ei ole arvottaa lentokenttiä.

– Tässä on kyse käytännön vaatimuksista, joita EU-asetus asettaa lentoasemien rajatarkastuksille. Vaatimukset kohdistuvat lentoaseman pitäjään ja rajatarkastusviranomaisiin, Ihanus kertoo.

– Niillä ei ole vaikutusta liikenteen harjoittajien tai matkustajien toimintaan.

Taustalla 10 vuotta vanha Schengen-säännöstö

Muutosehdotukset perustuvat vuodesta 2006 voimassa olleeseen Schengenin rajasäännöstöön. Rajasäännöstö edellyttää sisä- ja ulkorajaliikenteen erottamista toisistaan.

Tämä tarkoittaa käytännössä Ihanuksen mukaan erillisten lähtöaulojen rakentamista.

– Asetuksessa tarkoitetuilla muilla lentopaikoilla tällaista erottelua ei tarvitse tehdä, vaikka lentoasemalla olisikin Schengenin ulkorajat ylittävää liikennettä.

Ihanuksen mukaan jaottelulla ei ole merkitystä lentoliikennestrategian kannalta tai millaisia lentoja mistäkin lentoasemilta voidaan lentää. Eli kansainväliset lennot ovat edelleen mahdollisia kaikilla rajanylityspaikkoina toimivilla lentoasemilla jatkossakin.

Toistaiseksi Helsinki-Vantaa on ainoa Suomen lentoasema, missä on päivittäistä ja säännöllistä ulkorajaliikennettä. Siellä rajatarkastajat ovat jatkuvasti paikalla.

Tämän vuoksi se luokiteltaisiin rajatarkastuksellisesti kansainväliseksi lentoasemaksi. Muilla maamme lentoasemilla rajatarkastajat tulevat paikalle vain tarvittaessa.

Tornion järjestelykeskukseen on lokakuun lopusta lähtien tullut joinakin päivinä enemmän afgaaneja kuin esimerkiksi irakilaisia. Muutos on ollut silminnähtävä siksi, että irakilaisten osuus ainakin vielä viime viikolla oli noin 80 prosenttia järjestelykeskukseen saapuneista.

Myös Venäjältä Inarin Raja-Jooseppiin on tullut useampia afgaaniturvapaikanhakijoita. 4. marraskuuta Raja-Joosepin kautta oli kulkenut tänä vuonna 63 turvapaikanhakijaa.

Syitä afganistanilaisten innokkaampaan hakeutumiseen Suomeen voi olla useita.

Ensinnäkin afgaanit ovat nyt lähteneet siirtymään etelämpää Euroopasta muualle, arvioi tulosaluejohtaja Ritva Jyrkkä maahanmuuttovirastosta.

– Lähtökohta on, että Eurooppa on niin sanotusti täysi. Niiltä alueilta, joilta afgaanit ovat perinteisesti enemmän hakeneet aiemmin kansainvälistä suojelua, siirrytään nyt sitten tänne Suomeen hakemaan kansainvälistä suojelua.

Pako Afganistanista näkyy Etelä-Euroopassa

Lisäksi afgaanipakolaisia on nyt Euroopassakin entistä enemmän.

– Tilanne Afganistanin sisällä on haasteellinen. On ilmeistä, että Iran ja Pakistan, ovat vähän muuttaneet oleskelulupakäytäntöjään. Molemmissa on ollut iso afgaaniyhteisö, sanoo muuttoliikennekysymyksien johtava asiantuntija Pekka Hyvönen ulkoministeriön Eurooppa-osastolta.

Turkin ja Kreikan rajalla on tälläkin hetkelle suurin pakolaisvyöry, 5000–8000 ihmistä päivittäin

– Syyrialaiset olivat aikaisemmin suurin ryhmä, ja myös afgaanien osuus siellä on lisääntynyt. Ja sieltä riittää Suomeenkin lisää tulijoita, Hyvönen miettii.

Venäjän kautta Suomesta turvapaikan hakeminen on Jyrkän mukaan melko uusi ilmiö. Maahanmuuttovirastokaan ei vielä osaa sanoa, mitkä ovat Venäjältä tulleiden henkilöiden syyt hakea turvapaikkaa.

– Onko siellä kyseessä Venäjältä käännytettyjä henkilöitä vai onko siellä henkilöitä, joilla on ollut oleskelulupa vai onko kyseessä kauttakulkijoita. Mahdollisesti kaikkia näitä ryhmiä, Ritva Jyrkkä miettii.

– On hirveän vaikea sanoa, kuinka paljon meille saapuneista on ihan tuoreita Afganistanista lähtijöitä. Koska heitä ei ole kukaan kuullut, heidät on vasta rekisteröity.

Venäjä-reitti saattaa vilkastua

Afganistanilaisten lisäksi Raja-Joosepin kautta on tullut Suomeen irakilaisia ja palestiinalaisia turvapaikanhakijoita. Tätä kautta Suomeen on toistaiseksi tullut alle sata turvapaikanhakijaa tänä vuonna.

– Jos nyt lasketaan, että viikon aikana näistä turvapaikanhakijoista on tullut kuusikymmentä prosenttia, niin kyllähän sekin selvä trendi on, että tämäkin reitti saattaa kasvaa, sanoo Pekka Hyvönen.

Norjaan Venäjän kautta pohjoisesta on suunnannut jo lähes 3 000 turvapaikanhakijaa. Suurin osa heistä on ollut syyrialaisia, mutta afgaanien määrä on tälläkin reitillä jatkuvasti kasvanut.

Suomessa afgaaniturvapaikanhakijoiden määrä on ollut aiemmin hyvin maltillinen, Ritva Jyrkkä sanoo.

– Esimerkiksi vuonna 2014 meillä oli afgaanihakijoita yhteensä vain 205, ja heistä 47 oli alaikäisiä.

– Tosiasiassa minä olen jo pidempään odottanut, että afgaanihakijoiden määrä meillä lisääntyy, koska Afganistan maana on ollut kuitenkin hyvin pitkään hyvin epävakaa.

Levottomuuksia osassa Afganistania

Maahanmuuttovirasto tekee marraskuun aikana selvityksen Afganistanin tämänhetkisestä turvallisuustilanteesta. Luotettavaa tietoa on vähän ja sitä saadaan erittäin pitkällä viiveellä. Ritva Jyrkän mukaan turvallisuus vaihtelee alueittain, ja uusia ristiriitoja maassa näkyy jo.

– Afganistanissa on perinteisen Taleban-liikkeen lisäksi havaittavissa Isisin tyyppisen tai Daeshiksi nimetyn Isisin haaran toimintaa.

Ongelmat Afganistanissa ovat Jyrkän mukaan puhtaasti arkipäiväisiä, mutta merkittäviä. Maariitaongelmat ovat yleisiä, eivätkä oikeus ja yhteiskuntajärjestys toimi kuin suurimmissa kaupungeissa.

– Talebanien hallitsemat alueet ovat tällä hetkellä hyvinkin rauhallisia, koska siellä ei enää taistella. Kaupungit, joissa talebanit eivät ole läsnä, tai eivät pyri sinne, ovat vielä suhteellisen rauhallisia. Sielläkään ei ole taisteluja.

Turvattomimpia ovat alueet, joissa pyritään mahdolliseen vallanvaihtoon tai taistellaan hallinnosta. Ritva Jyrkän mukaan aiemmin taistelut rauhoittuivat talviaikaan. Nyt näyttäisi siltä, että tämäkin olisi muuttumassa ja vaikeuttaisi maan tilannetta entisestään.

Joka neljäs afganistanilaisista olisi valmis lähtemään maastaan epävarmaan tulevaisuuteen viitaten, sanoo ulkoministeriön suurlähettiläs Pekka Hyvönen. Hyvösen mukaan nimenomaan Taleban-hallinto aiheuttaa osaltaan turvattomuuden tunnetta.

– Tilanne on huolestuttava. Kansainvälinen operaatio on pienentynyt, ja tuki afgaanien omille turvallisuusjoukoille. Olemme saaneet lehdestä lukea välikohtauksista. Taleban on ilmeisesti voimistunut ja sitä kautta yhä suurempi osa afgaaneja tuntee olonsa turvattomaksi.

Jokainen hakemus käsitellään yksilöllisesti

Maahanmuuttovirasto käsittelee jokaisen turvapaikkahakemuksen yksilöllisesti kansallisuudesta riippumatta., Ritva Jyrkkä kertoo.

– Tutkimme ensin yksilölliset perusteet ja peilaamme alueelliseen turvallisuuteen myöskin.

Suomen on otettava vastaan kansainvälisten sopimusten mukaan jokainen turvapaikanhakija, joka Suomeen tulee ja ilmoittaa hakevansa turvapaikkaa. Mutta se, myönnetäänkö henkilölle kansainvälistä suojelua tai muu oleskelulupa on maahanmuuttoviraston päätösharkintaa, Ritva Jyrkkä tiivistää.

Kansainvälisten sopimusten lisäksi ulkomaalaislaissa on tätä päätöksentekoa koskevia määräyksiä.

Viranomaiset eivät vielä pysty sanomaan, jatkuuko nimenomaan afgaaniturvapaikanhakijoiden virta Suomeen.

Tulli aikoo muuttaa asiakaspalvelunsa yksipäiväiseksi kolmessatoista toimipaikassa. Seitsemässä kaupungissa muutos tapahtuu maaliskuun alussa ensi vuonna ja neljässä toimipisteessä kesäkuun alussa.

Maaliskuussa toimintaansa supistavat tullit ovat Jyväskylä, Kokkola, Lahti, Oulu, Rauma, Tampere ja Vaasa. Kesäkuussa sama muutos on edessä Hakkilassa, Hangossa, Porissa, Turussa ja Tornion kahdessa toimipisteessä.

– Aluksi siirrytään yhden päivän asiakaspalveluun. Jatkossa, mikäli mahdollista, tarkoituksena on lakkauttaa asiakaspalvelupiste kokonaan näiltä paikakunnilta, kertoo tullin asiakaspalvelupäällikkö Sari Bjong.

Henkilöstövaikutuksia supistuksilla ei kerrota olevan. Bjongin mukaan muutos koskee noin kolmeakymmentä henkilöä, joille järjestetään muita tehtäviä.

Muutos on jatkoa uudistukselle, jossa Tulli lakkautti toimipisteensä neljältä paikkakunnalta tämän vuoden alussa. Lopetetut toimipisteet olivat Lappeenranta, Loviisa, Keski-Vantaa ja Kouvola.

Pohjois-Suomeen jäisi Yle Uutisten tietojen mukaan vain kaksi täyden palvelun päivystävää sairaalaa Rovaniemelle ja Ouluun. Ympäri vuorokauden päivystävien sairaaloiden määrä vähenisi sote-uudistuksen myötä yhdeksästätoista kahteentoista.

Lapin sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela sanoo, että Kemissä toimivan Länsi-Pohjan keskussairaalan päivystystoiminta ei kuitenkaan loppuisi kokonaan.

- Sen laajuutta joudutaan varmasti supistamaan, koska meillä ei ole riittävästi ammattitaitoista henkilökuntaa ylläpitämään ympärivuorokautista päivystystä siinä laajuudessa kuin nyt on.

Rovaniemi tarvitsee lisää ortopedejä ja tarkkailutiloja

Lapin keskussairaalassa ollaan valmiita ottamaan päävastuu. Jokela sanoo, että tilanteeseen on varauduttu jo useiden vuosien ajan.

- Yksi osa suunniteltua sairaalan laajennusta liittyy päivystykseen ja sen vaatimiin tarkkailutiloihin, joita tällä hetkellä on liian vähän.

Sairaanhoitopiirin johtajan mukaan Lapin keskussairaalaan Rovaniemelle on tarpeellista myös palkata lisää joitakin erikoislääkäreitä, kuten ortopedeja.

Hallitus sopi lauantain vastaisena yönä sote-ratkaisusta, joka toisi 18 itsehallintoaluetta, joista 15 vastaisi sote-palveluiden järjestämisestä. Jokela sanoo, että ratkaisun kanssa voidaan elää.

- Tärkeintä on nyt, että ratkaisu on ylipäätään saatu tehtyä. Tosin olen sanonut näin aiemminkin, mutta ratkaisu ei ole sitten kestänyt. Toivottavasti tämä ratkaisu toteutuu.

Sairaaloiden määrän vähentäminen tulee Jokelan mukaan pienentämään erikoissairaanhoidon kuluja tuntuvasti, koska päivystystoiminta on kalleinta erikoissairaanhoitoa.

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin johtaja Riitta Luosujärvi luottaa siihen, että päivystystoimintaa jää soteuudistuksen jäljiltä myös Länsi-Pohjan keskussairaalaan.

Luosujärven mukaan päivystyssairaaloiden karsimisessa on kyse todella isosta asiasta.

– Kaikkea päivystystä ei voi keskittää vain 12 paikkaan, sillä nykyään esimerkiksi perusterveydenhuollon päivystystä on myös keskussairaaloissa, Luosujärvi sanoo.

– Tämä karttahan on aivan hurjannäköinen ja uskon, että kun päättäjät saavat tämän käsiinsä joudutaan määrittelemään, mitä päivystävä sairaala tarkoittaa.

"Työnjakoa on tälläkin hetkellä"

Luosujärvi luottaa, että kaikkea päivystystä ei olla keskittämässä suuriin yksiköihin. Työnjakoa on sairaaloiden välilä tälläkin hetkellä, sillä esimerkiksi yöaikaista leikkaustoimintaa ei ole enää kaikissa sairaaloissa.

Luosujärvi odottaa mielenkiinnolla maanantai-iltapäivää, jolloin hallituksen esitys tulee julkiseksi. Tuolloin selviää, mitä esitys pitää tarkalleen sisällään.

Länsi-Pohjan keskussairaala on Ylen tietojen mukaan karsittavien päivystyssairaaloiden listalla. Näin Pohjois-Suomeen jäisi päivystävät sairaalat vain Rovaniemelle ja Ouluun.

Kemin kaltainen kohtalo olisi pohjoisessa edessä myös Kainuun ja Keski-Pohjanmaan keskussairaaloilla.

Tarve uusille vastaanottokeskuksille on taas kasvanut viime päivinä, kun turvapaikanhakijoita on tullut hieman enemmän kuin muutamaan viikkoon.

Lapissa Punainen Risti ei kuitenkaan halua perustaa uusia vastaanottokeskuksia kahdeksan jo Lapissa toimivan vastaanottokeskuksen lisäksi.

– Nopeassa tahdissa olemme perustaneet kuusi uutta keskusta. Täytyy turvata, että niihin saadaan koulutettua henkilökuntaa ja ne saadaan toimimaan. Se vie jonkin aikaa, sanoo Lapin vastaanottokeskusten johtaja Pirkko Rytkönen.

Rytkönen ei sulje pois sitä vaihtoehtoa, että tilanne muuttuisi myöhemmin, koska tarve uusille keskuksille on nyt niin kova.

– On aika todennäköistä, että uusia keskuksia tulee jossain vaiheessa.

Maahanmuuttoviraston mukaan Lappiin ei ole tulossa muidenkaan kuin SPR:n ylläpitämiä keskuksia lähiaikoina niiden lisäksi, joista on jo kerrottu. Kemiin ja Ranualle on tulossa yksiköt alaikäisille turvapaikanhakijoille.

Maahanmuuttovirastosta toivotaan, että keskuksille löytyisi pian uusia ylläpitäjiä, esimerkiksi kuntia ja suuria yksityisiä sosiaali- ja terveysalan toimijoita. Viraston mukaan tiloja saattaisi olla, mutta ylläpitäjiä ei tahdo löytyä.

Päivystävien sairaaloiden määrän karsiminen 12:een vaikuttaisi myös synnytyssairaaloiden määrään.

Kymenlaakson terveydenhuollon kuntayhtymä Carean toimitusjohtaja Annikki Niiranen arvioi, että Kotkassa päivystyksen lakkaaminen tarkoittaisi todennäköisesti myös synnytysten siirtymistä muualle.

Jos synnytykset keskitettäisiin vain 12 sairaalaan, myös muun muassa Mikkelistä ja Kajaanista jouduttaisiin lähtemään nykyistä kauemmas synnyttämään.

Kätilöliiton puheenjohtaja Terhi Virtanen odottaa vielä tarkempaa tietoa sote-ratkaisusta.

– En jaksa mitenkään uskoa, että tällaista hyvin riskaabelia päätöstä olisi tehty, hän toteaa.

Virtasen mukaan synnytysyksiköiden karsiminen näin kovalla kädellä johtaisi muun muassa synnytysmatkojen pitenemiseen.

Kymenlaakson keskussairaalan naistentautien ja synnytysten yksikön ylilääkäri Marja-Liisa Mäntymaa on samoilla linjoilla. Hän ei pidä realistisena, että päivystystä ylipäätään keskitettäisiin vain 12 sairaalaan.

Tällä hetkellä synnyttämään pääsee Suomessa 27 yksikössä. Elokuussa sosiaali- ja terveysministeriön selvitysmies suositteli pienimpien synnytysyksiköiden lakkauttamista.

Ylilääkäri Mäntymaa muistuttaa, että esimerkiksi Kotkassa hoidetaan vuosittain yhä runsaat 1 400 synnytystä, mikä on selvästi enemmän kuin vaikkapa Etelä-Karjalan keskussairaalassa Lappeenrannassa, joka näyttäisi Ylen saamalla kartalla jäävän päivystäväksi.

Viimeksi synnytysten hoitaminen on lopetettu Savonlinnassa ja Pietarsaaressa.

Liikenneviraston teettämien ratatöiden vuoksi Kokkola−Oulu ja Oulu−Kokkola-välin päiväjunat korvataan linja-autoilla viikonloppuna 14.−15.11. Jatkoyhteydet junalla Kokkolasta etelään ja Oulusta pohjoiseen ovat vasta seuraavilla aikataulunmukaisilla junavuoroilla.

Useat yöjunat on peruttu koko matkalta, eikä niitä korvata linja-autoilla millään matkan osalla.

• perjantaina 13.11. Helsingistä Rovaniemelle klo 21.52 lähtevä yöjuna IC 873 on peruttu;
• perjantaina 13.11. Helsingistä Kolariin klo 18.23 lähtevä yöjuna P 863 on peruttu;
• lauantaina 14.11. kaikki yöjunat on peruttu, eikä niitä korvata millään matkan osalla;
• sunnuntaina 15.11. ajetaan vain Helsingistä Rovaniemelle klo 21.52 lähtevä yöjuna IC 873;
• sunnuntaina 15.11. kaikki muut yöjunat on peruttu eikä niitä korvata millään matkan osalla.

Hallituksen sote-uudistus antaa vapautta itsehallintoalueille, mutta valtion tarkassa ohjauksessa.

Maanantaina julkistetut hallituksen sote-askelmerkit antavat yleiskuvan siitä, miten uudistus toteutetaan, mutta moni kysymys on vielä selvitettävänä.

Perusmalli: 18 aluetta, 15 sote-aluetta, 12 keskeistä sairaalaa

Perustoimijoita on kolme: valtio, itsehallintoalue ja kunta. Sote-alueita on 15, mutta itsehallintoalueita 18. Kolmen itsehallintoalueen pitää siis järjestää sote-palvelunsa yhdessä toisen alueen kanssa.

Laajoja ympärivuorokautisia sairaaloita, joihin liittyvät myös vaativan sosiaalipäivystyksen yksiköt, on 12. Niistä yliopistosairaaloita on viisi, eli nykyiset Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun ja Kuopion yliopistolliset sairaalat. Muut täyden palvelun sairaalat sijaitsevat Lahdessa, Porissa, Lappeenrannassa, Jyväskylässä, Seinäjoella, Joensuussa ja Rovaniemellä.

Muut nykyiset keskussairaalat jatkavat niin sanottuina satelliittisairaaloina eli suppeampina ympärivuorokautisina yksikköinä.

Itsehallintoalueet ehdottavat itse sosiaali- ja terveysministeriölle (STM), miten palvelut kullakin alueella järjestetään. Koko järjestämispäätöksen hyväksyy valtioneuvosto STM:n esittelystä.

Hankinnat, tukitehtävät ja valvonta keskitetään

Valtion ohjausvalta vahvistuu. Keskitetty hallinto laajenee merkittävästi.

Itsehallintoalueiden hankinta-asiantuntijaksi perustetaan valtakunnallinen yhteishankintayksikkö. Se on alueiden omistama asiantuntijaelin. Lisäksi itsehallintoalueille perustetaan keskitetyt valtakunnalliset henkilöstö-, toimitila-, talous- ja tietotekniikkapalvelut.

Yhteisten tietotekniikkapalvelujen on määrä toteuttaa kaikkia alueita varten yhtenäinen tietojärjestelmä. Itsehallintoalueiden tietojärjestelmät pyritään saamaan keskustelemaan keskenään.

Itsehallintoalueiden palveluntuotantoa aletaan tarkkailla valtakunnallisilla arviointikriteereillä. Niillä mitataan julkisen palveluntuotannon tarkoituksenmukaisuutta suhteessa yksityisten ja järjestöjen tuottamiin palveluihin.

Kuluttaja- ja kilpailuvirasto arvioi, miten kilpailu itsehallintoalueilla toteutuu.

Lisää valinnanvapautta

Osana uudistusta säädetään valinnanvapauslainsäädäntö. Valinnanvapautta lisätään erityisesti peruspalveluissa.

Tämä tarkoittaa, että käyttäjä saa itse valita julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin tuottajan. Käytännössä esimerkiksi perusterveydenhuollon lääkärin saa oletettavasti valita kriteerit täyttävistä palveluntarjoajista.

Itsehallintoalueet päättävät, minkä osan palveluista ne tuottavat itse, minkä osan yksityisellä yrityksellä ja minkä järjestötoimijoilla. Pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuuksiin tarjota palveluita kiinnitetään mallissa huomiota.

Itsehallintoalueilla päätöksenteko ja työn käytännön johtaminen tehdään erillään toisistaan. Yksinkertaistetusti sanoen työkalujen määrästä päättää aluehallinto ja työkalujen käytöstä ammattijohtajat.

Voimaan vuoden 2019 alussa

Täysimääräisesti uuden rakenteen on määrä olla voimassa 1.1.2019. Myös monikanavaisen rahoituksen yksinkertaistamista ja valinnanvapautta laajentavan lainsäädännön on tarkoitus tulla voimaan 2019 alussa.

Kunnilta ja kuntayhtymiltä siirtyy itsehallintoalueille mittava määrä henkilöstöä ja omaisuutta. Se, miten siirto käytännössä tehdään, on vielä valmisteltavana.

Postin työntekijät ovat kieltäytyneet vuokratyöntekijöiden perehdyttämisestä tänä aamuna Simossa, Kemissä, Keminmaassa ja Torniossa. Tämän seurauksena työnantaja poisti heidät työpaikalta.

Esimerkiksi Kemissä maanantai on jo neljäs päivä, että postin työtekijät eivät ole olleet työpaikallaan kiistan vuoksi. Työntekijät painottavat, että nyt kyse ei ole ulosmarsseista, vaan työnantajan päätöksestä.

Postin jakelussa voi olla häiriöitä useamman päivän aikana. Työntekijöillä on ylityökielto, joten suman purkaminen voi kestää normaalia pitempään.

Palvelualojen työnantaja Palta ja työntekijäjärjestö PAU neuvottelevat parhaillaan postialalle uutta työehtosopimusta. Postin työntekijöiden mukaan työnantaja valmistautuu mahdollisiin tuleviin lakkoihin palkkaamalla vuokratyövoimaa Sol-yhtiöltä.

Postin työntekijät palaavat työpaikoilleen jälleen tiistaiaamuna.

Europarlameentaarikko Paavo Väyrysen mielestä Ruotsista on tullut Suomelle haaste useammassa mielessä.

Väyrynen laskee, että vuoden 2008 jälkeen Ruotsin talous on kasvanut 8 prosentilla ja Suomen supistunut 6 prosentilla. Suomen korkean kustannustason vuoksi Ruotsin teollisuusyritykset valtaavat markkinoita suomalaisilta.

Väyrysen mielestä Suomen olisi päästävä kasvu-uralle ja se olisi mahdollista, jos Suomi irrottautuisi euroalueesta.

Väyrynen arvostelee Ruotsin maahanmuuttopolitiikka. Väyrysen mielestä Ruotsin olisi pitänyt palauttaa rajatarkastukset, eikä ohjata maahantulijoita Suomeen. Itänaapurin maahanmuuttopolitiikka sen sijaan saa Väyryseltä kehuja.

– Toinen naapurimme Venäjä on toiminut toisin. Se olisi voinut helpottaa omaa pakolaistilannettaan avaamalla rajat EU-maiden suuntaan. Näin ei ole tapahtunut, Väyrynen kirjoittaa blogissaan.

Suhteita Venäjään pitäisi parantaa

Väyrysen mielestä Suomen kannattaisi parantaa suhteitaan Venäjään.

– Myös maahanmuutto-ongelma on syy, jonka vuoksi Suomen hallituksen kannattaisi parantaa suhteitaan Venäjään. Sanomme molemmin puolin diplomaattista kohteliaisuutta noudattaen, että suhteet ovat kunnossa. Oikeampaa olisi todeta, että yhteydenpitoa ja suhteita ei sanottavasti ole.

Väyrynen ei katso hyvällä myöskään Nato-jäsenyyden kannatuksen kasvua Ruotsissa. Hänen mielestään Suomen asema muuttuisi tukalaksi, jos Ruotsi kääntyisi jäsenyyden kannalle.

Kuljetusliitot, kuten Auto- ja kuljetusalan AKT ja Suomen Merimies-Unioni uhkaavat tukitoimilla, jos postialalla ei lopeteta vuokratyövoiman käyttöä työtaistelutoimien yhteydessä. Kuljetusliitot edellyttävät rakentavia neuvotteluja, jotta postialalle saadaan työehtosopimus. Kuljetusalan tukitoimista kertoi Posti- ja logistikka-alan unionin puheenjohtaja Heidi Nieminen. 

Kuljetusliittojen mukaan työnantajaliitto PALTA on antanut jäsenyritykselleen Postille ohjeet palkata satoja vuokratyöntekijöitä murtamaan laillisia työtaistelutoimia. Työntekijöiden ammattiliitto Posti- ja logistikka-alan unionin PAU:n mukaan alalla on ollut laillinen perehdyttämis- ja koulutuskielto 2. marraskuuta alkaen. PAU:n puheenjohtaja Heidi Nieminen sanoo, että työantaja on palkannut jopa 1000 työntekijää rikkomaan laillista lakkoa ja poistanut työpaikoilta työntekijöitä, jotka ovat kieltäytyneet perehdyttämisestä. Kyseessä on PAU:n mielestä työsulku.

Työnantajien PALTA pitää kaikkia viime viikon ulosmarsseja laittomina, koska niissä ei ole noudatettu kahden viikon ilmoittamisaikaa. PALTA tähdentää edelleen, että SOL:n vuokratyöntekijöiden käyttö on ollut laillista, ja näin on haluttu turvata Postin asiakkaiden palvelut. PALTA vetoaa kansainvälisen työjärjestön ILO:n yleissopimukseen nro 87, joka ei rajoita vuokratyövoiman käyttöä työtaistelutilanteissa. 

Tällä hetkellä ala on sopimuksettomassa tilassa, ja osapuolet tapaavat toisensa huomenna, tiistaina valtakunnansovittelijan Minna Helteen luona sovittelupöydässä kello 10. 

Moni asia hiertää neuvotteluissa

Työnantajia edustavan PALTA:n varatoimitusjohtaja Tuomas Aarto kuvailee, että neuvotteluissa melkein kaikki on vielä auki. Kuljetusliittojen ilmoitus tukitoimista ei muuta neuvottelujen kulkua.

– Kokonaisuutena ollaan vielä aika alkutekijöissä. Viime viikolla käytiin hyviäkin neuvotteluja monista asioista, mutta mitään merkittävää läpimurtoa ei valitettavasti ole vielä näköpiirissä, sanoo Aarto.    

Aarton mukaan keskeiset asiat, joihin ratkaisua haetaan koskevat palkkausjärjestelmän yksinkertaistamista, työaikajoustojen lisäämistä ja ulkopuolisen työvoiman joustavampaa käyttöä. Aarton mukaan Posti haluaa myös eroon työntekijöiden muutosturvasta, joka on tasoltaan liian kallis ja työntekijöitä passivoiva.

Työnantaja haluaa tarjota tilalle jo käytössä olevaa sopeuttamisjärjestelmää, joka on nimeltään Uusi polku. Järjestelmän piirissä on jo runsaat 1 200 työntekijää.

Muutosturvaan puolestaan on käytetty 44 miljoonaa euroa vuosina 2011–2015. Käytännössä irtisanottavalle työntekijälle on maksettu puolen vuoden irtisanomisajan palkka ja lisäkorvaus, joka vastaa puolen vuoden palkkaa.

PALTA:n mukaan esimerkiksi yötyökorvaus on liian kallis kilpailijoihin verrattuna. Tavoitteena Postissa on maksaa samaa yötyökorvausta sanomalehtien varhaisjakelusta kuin kilpailijat.  Varatoimitusjohtaja Aarto sanoo, että tällä hetkellä se on 30 prosenttia peruspalkasta, kun se kilpailijoilla on 0,65 euroa tunnilta. Tämä on noin 7–8 prosenttia palkasta PALTAN:n mukaan.  

Aarton mukaan ongelma on ollut se, että muutoksen keinoista ei ole päästy edes keskustelemaan ja koko vuokratyövoimaa koskevassa kysymyksessä halutaan ohjata huomio pois itse asiasta.  

"PALTA:lla 17 sivuinen tavoitenippu"

Työntekijöitä edustavan PAU:n puheenjohtaja Heidi Nieminen kuvaa tilannetta vaikeaksi.

– Kaukana ollaan. PALTA on pitänyt yhä voimassa koko 17-sivuisen nipun tavoitteita. Hirveästi ei ole viime päivien aikana lähennytty, sanoo Nieminen. 

Vaikeimpina asioina Nieminen pitää työnantajan halua alentaa palkkoja ja muuttaa työehtoja. 

– Silloin kun mennään ihmisten palkkoihin, jotka jo valmiiksi ovat matalat ja haetaan sieltä satojen eurojen leikkauksia, niin se on huomattavan vaikeaa. Samoin se, että työtehtoja lähdetään tekemään suorastaan epäinhimillisiksi vaatimalla ihmisiltä sellaista työsidonnaisuutta, jota ei pysty koskaan ennakoimaan. Päivittäinen työaika voisi olla 4–10 tuntia ja työntekijä ei tietäisi, mikä toteutuu, sanoo Nieminen.

Kova kiista työtaistelutoimista

PAU:n Nieminen kiistää, että viime viikon ulosmarssit olisivat olleet laittomia. Niemisen mukaan on lukuisa määrä tilanteita, jolloin työnantaja on tyhjentänyt työpaikan, kun työntekijä on kieltäytynyt perehdyttämästä vuokratyöntekijöitä ammattiliiton kieltoon vedoten. Tämän jälkeen henkilölle ei ole maksettu palkkaa.

Nieminen katsoo, että kyseessä on sulku, ja asiaa on puitu tänään useiden juristien kanssa. 

– Keskimäärin henkilöillä on perehdyttämistä nollasta kahteen prosenttia,  eli hyvin pieni osa. Päätehtävä jää vielä jäljelle, ja esimerkiksi Malmin jakelussa kaikki tehtävät jäivät tekemättä viime viikolla, kun työnantaja poisti sekä omat että vuokratyöntekijät työpaikalta. Tämä sen jälkeen kun vuokratyöntekijät eivät olleet myöskään valmiita tekemään töitä työnantajan antamalla perehdytyksellä, kertoo Nieminen. 

PAU:n Nieminen kertoo, että muiden kuljetusalan liittojen pyytäminen tueksi on normaali käytäntö, kun jollain alalla on sopimustilanne auki.

– Heti kun kävi selväksi, että Posti etenee toimintatavalla, jossa pyritään rikkomaan laillisia työtaistelutoimia vuokratyövoiman käytöllä, mikä ei ole koskaan aikaisemmin ollut alalla kultturi. Siitä tiedotettiin kuljetusalan- ja muillekin SAK:laisille liitoille, sanoo Nieminen.

Rikkurityövoiman käyttö tuomitaan yhteisessä rintamassa, kertoo Nieminen kuljetusliittojen hallintojen päätöksistä. 

Niemisen mukaan vielä on runsaasti aikaa, että postialalla ei tarvitsisi lähteä minkään tyyppisiin lakkoihin tai muidenkaan liittyä tukemaan niitä. Tukitoimet vaativat ilmoituksen postialan ilmoittamista lakoista.

Toistaiseksi PAU on ilmoittanut monista postinjakelun keskeytyksistä pääkaupunkiseudulla että Uudellamaalla. Esimerkiksi sanomalehdenjakelu keskeytyy pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla 20.11.

Tornion järjestelykeskukseen on tullut turvapaikanhakijoita viime päivinä lähes yhtä paljon kuin syyskuun kiireisinä päivinä, kun järjestelykeskus oli vasta perustettu.

Lauantaina Tornion järjestelykeskukseen tuli lähes 400 turvapaikanhakijaa, koko viikonlopun aikana melkein 700.

Tulijoiden määrät ovat olleet viime tiistaista saakka noin 250–400. Järjestelykeskuksen aloittaessa tulijoita oli useana päivänä yli 400.

Joinakin päivinä tulijoista jopa kaksi kolmasosaa on tullut Afganistanista. Syksyn ruuhkapäivinä tulijat olivat pääosin Irakista.

Koska tulijoista yhä suurempi osa on puhunut daria eikä arabiaa kuten aiemmat tulijat, poliisi on ehtinyt tehdä hieman aiempaa vähemmän kuulusteluja viime aikoina, alle 30 päivässä.

Sairaanhoitopiirin johtaja Riitta Luosujärvi pitää todennäköisenä, että synnytykset loppuvat Länsi-Pohjassa. Hän kuitenkin toivoo, että vuonna 2017 päättyvälle poikkeusluvalle saataisiin jatkoaikaa, mikä mahdollistaisi synnytysten siirtämisen Ouluun.

– Alueen ihmisten tavanomainen asiointisuunta on Ouluun päin. Toivotaan, että vuoden 2018 loppuun saakka saataisiin jatkaa tällä mallilla ja että Oysissa saataisiin naisten- ja lastentalo valmiiksi, jolloin siellä olisi parempi valmius ottaa meidän alueen synnyttäjät vastaan kuin tällä hetkellä, Luosujärvi selventää.

Ei isoa muutosta kuntalaiselle

Myös öiset leikkaukset ovat päättymässä. Luosujärven mukaan sote-uudistuksen myötä päivystyksessä palataan vuoden päivät taaksepäin eli aikaan ennen päivystysasetusta, jolloin sairaalassa ei ollut leikkaussalin henkilökuntaa ympäri vuorokauden eikä moninkertaista kirurgista päivystystä.

– Varmaan tulee keskusteluita siitä, missä menee raja, mihin saakka päivystyksellisiä potilaita leikataan. Se voi olla kello 22 tai 23 ja yöaikainen toiminta on muualla. Mutta näin se on käytännössä tälläkin hetkellä. Hyvin vähän on yöaikaikaisia operaatioita, Luosujärvi kertoo.

Vakavimmat tapaukset Ouluun

Vaikka yöllinen leikkaustoiminta keskitettäisiinkin Lapin keskusairaalaan, ei se tarkoita sitä, että potilas vietäisiin aina ensisijaisesti Rovaniemelle.

– Vakavimmat potilastapaukset viedään suoraan Ouluun. Eihän siinä ole mitään järkeä hurrautella 400 kilometriä sairaat potilaat kyydissä.

Vaikka erva-alueita ollaan lopettamassa, ei se Luosujärven mukaan tarkoita sitä, että yhteistyö tai työnjako Oulun erva-alueen kanssa loppuisi.

– Nyttenkinhän on niin, että on erikoisaloja, joiden päivystys on vain yliopistosairaaloissa, muun muassa kardiologi- ja neurokirurginen päivystys. Ja kyllähän nämä potilaat viedään jatkossakin Ouluun, Luosujärvi toteaa.

Kansanedustaja: Yleisin tarve on peruspalveluille

Torniolainen kansanedustaja Katri Kulmuni (kesk.) sanoo, että moni sote-ratkaisun yksityiskohta on yhä auki ja ratkaisematta.

– Vasta raamit ovat olemassa, yksityiskohtia ei. Tässä nähdään vielä monta episodia, hän sanoo.

Kulmuni uskoo, että jonkinlaista toimintaa jää myös Meri-Lapin alueella.

– Kun ollaan Rovaniemen ja Oulun välissä, ei tällaisia ihmismassoja pysty noin vain liikuttelemaan talvikeleillä ja pitkillä etäisyyksillä.

Hän sanoo kuullensa jonkin verran kritiikkiä siitä, että sote-ratkaisussa asioita on lähestytty "erikoissairaanhoitovetoisesti".

– Suurin osa tarvitsee peruspalveluita. On kritisoitu, että tässä mennään erikoissairaanhoitovetoisesti. Jos ihmiset pääsisivät aiemmin hoitoon, ei ehkä tarvittaisi niin paljon kalliita erikoissairaanhoitopalveluita.

Postille ei synny korvausvelvoitetta, mikäli kirjeen myöhästyminen aihettaa vahinkoa, Viestintävirastosta kerrotaan.

– Viivästymiselle ei ole asetettu mitään enimmäispituutta. Se voi olla niin pitkä kuin postinjakelun estävä tilanne on, kertoo kuluttajasuojaryhmän päällikkö Merja Saari.

Saari kertoo, että sanoma- ja aikakauslehdet eivät kuulu postilain piiriin. Lehtijakelu perustuu sopimukseen Postin ja kustantajien välillä.

Postilla on velvollisuus jakaa yleispalvelukirjeet viitenä päivänä viikossa. Saari kertoo, että viisipäiväinen jakeluvelvoite koskee vain pientä osaa kirjeistä. Yleispalvelukirjeitä ovat sellaiset kirjelähetykset, jotka on maksettu käteismaksullisesti. Tämä tarkoittaa postimerkillisiä lähetyksiä.

– Se koskee Suomessa alle viittä prosenttia kaikista kirjelähetyksistä. Tästä velvollisuudesta voidaan poiketa tilapäisesti, silloin kun postin jakamisen estää jokin ylivoimaiseen esteeseen verrattavissa oleva seikka. Lakosta tai säästä johtuvat esteet ovat tyypillisiä esteitä, jolloin velvoitteesta voidaan poiketa.

Postin Pohjois-Suomen ja Järvi-Suomen aluepäällikkö Eikka Urpilainen sanoo, että yhtiö on pahoillaan, että postinjakelussa on ongelmia. 

– Korvausta voi tietysti hakea, mutta korvausvelvollisuuden syntyminen ei ole todennäköistä, koska lähtökohtaisesti lakko tai työtaistelu katsotaan ylivoimaiseksi esteeksi.

Lentokenttien nimityksistä on kiehahtanut melkoinen soppa.

Taustalla on se, että maakuntakenttiä ei oikeastaan pitäisi kutsua kansainvälisiksi lentoasemiksi, sillä ne eivät täytä EU-asetuksen määrittelemiä kriteereitä.

Asetuksen mukaan kansainvälisellä lentoasemalla pitäisi olla koko ajan rajavartioita paikalla ja lisäksi erilliset alueet Schengen-matkustajille ja muille matkustajille. Suomessa nämä kriteerit täyttää vain Helsinki-Vantaa.

EU-asetus on peräisin jo vuodelta 2006. Ylitarkastaja Anne Ihanus kertoo, että EU-tarkastuksissa on todettu puutteita maakuntien niin sanotuilla "kansainvälisillä lentoasemilla", koska niillä ei ole ympärivuorokautista rajavalvontaa eikä välttämättä myöskään erillisiä alueita Schengen- ja ei-Schengen-matkustajille.

Nämä puutteet eivät kuitenkaan ole olleet EU:n näkökulmasta merkittäviä.

– Ei siinä mielessä, että niistä olisi seurannut mitään sen isompaa kuin että niistä huomautetaan. Jos puutteet jatkuvat, tietysti EU:lla ja komissiolla on mahdollisuus puuttua siihen.

Ensimmäinen ehdotus: muutetaan kentät lentopaikoiksi

Sisäministeriössä päätettiin puuttua EU-asetuksen rikkomiseen yhdeksän vuotta myöhemmin, eli tänä vuonna, kun asetuksia aiottiin päivittää joka tapauksessa rajatarkastustehtävien työnjaon muuttumisen yhteydessä.

Lausuntokierrokselle lähti ehdotus, jonka mukaan maakuntien kenttiä kutsuttaisiin vastedes lentopaikoiksi ja ainoastaan Helsinki-Vantaata kansainväliseksi lentoasemaksi.

Lentopaikka-termi on kuitenkin hiertänyt etenkin Lapin matkailun edustajia. Monet maakunnalliset toimijat ovat pelänneet, että termin muutokseen liittyisi tekijöitä, jotka hankaloittaisivat kansainvälistä matkailua. Tällaisena on pidetty esimerkiksi sitä, että lentopaikalla ei tarvitse olla erikseen Schengen- ja ei-Schengen-alueita kuten kansainvälisellä lentoasemalla.

Anne Ihanus kuitenkin sanoo, että termimuutos ei olisi tarkoittanut palveluiden tai rakenteiden karsimista. Kyse olisi siitä, että koska maakuntien lentoasemat eivät täytä kaikkia EU-asetuksen kansainväliselle lentoasemalle määräämiä kriteereitä, niitä kutsuttaisiin eri termillä.

Uusi ehdotus: Ei kutsuta millään nimellä

Lentopaikka-termistä saatetaan kuitenkin luopua nousseen porun takia.

– Ilmeisesti näistä termeistä on tullut tämä väärinkäsitys, Ihanus toteaa.

Virkamiesvalmistelussa on nyt luonnos, jossa vältettäisiin kokonaan lentopaikka-sanaa.

– Tällä hetkellä valmistelussa on sellainen ratkaisu tähän tilanteeseen, että asetustekstissä ei mainittaisi nimeltä, onko jokin asema lentoasema vai lentopaikka. Silloin viitattaisiin aina asetuksen asianomaisiin säännöksiin, joita noudatetaan kullakin lentoasemalla.

Termivalinta siis kierrettäisiin luettelemalla joka yhteydessä, millaisesta lentokentästä on kyse ja mitkä säädökset sitä koskevat. Kyse siis olisi siitä, että mitään ei kutsuttaisi millään nimellä?

– Tavallaan. Sitten vain viitattaisiin aina menetelmiin, joita niillä sovelletaan.

Kemissä työnantaja ja työntekijät ovat suostuneet, että vuokratyövoima voi seurata jakajien työtä mutta heitä ei edelleenkään opasteta työhön.

– Käsittääkseni työntekijät ovat ajatelleet nyt asiakkaita, kun tähän on ryhdytty, sillä postia on jakamatta sekä maanantailta että viime viikolta, luonnehtii Postin Lapin pääluottamusmies Markku Hirvioja.

Onko Kemissä sovittu menettely Posti- ja Logistiikka-alan Unionin hyväksymä?

– Siinä mennään kiellon ja työnantajan ohjeen välistä, Hirvioja vastaa.

Tarkemmin hän ei ota asiaan kantaa, sillä osapuolet ovat parhaillaan koolla valtakunnansovittelijan toimistossa.

Tietoa tihkuu pitkin maakuntia

Vielä tiistaiaamuna pääluottamusmies odotti tietoja eri puolilta maakuntaa, onko työpaikoille tullut vuokratyöyrityksen henkilökuntaa ja miten tilanteeseen on suhtauduttu.

– Tässä vaiheessa tiedetään, että Torniossa ja Kemijärvellä työnantaja on poistanut kaikki työntekijät työpaikaltaan, kun he ovat kieltäytyneet opastamasta vuokratyöntekijöitä, kertoo Hirvioja.

Myös Rovaniemellä suurin osa kaupunkilaisista jää ilman postia. Rovaniemellä lähes 40 postin työntekijää on joutunut jättämään työpaikkansa ja tämä tarkoittaa, että ilman postia jää arviolta 80 prosenttia kaupunkilaisista.

– Posti saadaan jaettua osittain 96500 alueelle kuten Nivankylään ja Ylikylään.

Sen sijaan esimerkiksi Sodankylässä postilaisilla on edessä normaali työpäivä, sillä vuokratyövoiman väkeä ei ole ilmaantunut työpaikalle ja postin jakelua on aloitettu normaalisti.

Postin työkiistan sovittelua on jatkettu aamukymmeneltä valtakunnansovittelijan toimistossa. Osapuolet ovat jo neuvotelleet keskenään päättyneen työehtosopimuksen jatkosta. Tavoitteet ovat vielä kaukana toisistaan.

Työnantajan Palta tavoittelee palkkausjärjestelmän yksinkertaistamista kilpailijoiden tasolle. Tämä tarkoittaa työntekijöiden PAU:n mukaan jopa 30 prosentin palkanalennuksia.

– Jos työnantaja tavoittelee useiden satojen eurojen palkanalennusta jo valmiiksi matalapalkkaisilla alalla, ja sellaisia heikennyksiä työehtoihin, jotka tekisivät työvuorolistoista epäinhimillisiä, niin ne ovat sellaisia asioita, joista ei vain päästä sopimukseen PAU:n puheenjohtaja Heidi Nieminen sanoi neuvotteluihin mennessään.

PAU on uhannut työtaistelulla 20. päivä tätä kuuta, jos sopimukseen ei päästä.

Kuljetusalan liitot päättivät maanantaina tukea postilaisia mahdollisessa lakossa. Työnantajan mielestä tukilakko hankaloittaisi tilannetta:

– Toivoisin, että meille annettaisiin nyt työrauha käydä näitä neuvotteluita ja muut tähän soppaan haluavat liitot panisivat jäitä hattuun. Kaikenlainen ylimääräinen hässäkkä ja vatvominen ei edistä pääasiaa, jonka vuoksi täällä neuvotellaan, Paltan varatoimitusjohtaja Tuomas Aarto sanoi.

Valtakunnansovittelija Minna Helle ei usko, että neuvotteluissa edettäisiin nopeasti.