Jauhojärven verotettavat ansiotulot tulot olivat viime vuonna yhteensä 41 192 euroa.
Edellisvuonna Jauhojärvi tienasi verotettavia tuloja 30 309 euroa, elii lisäystä tuli runsaat 10 000 euroa.
Pääomatuloja Jauhojärvellä ei ollut kumpanakaan vuonna.
Jauhojärvi asui aiemmin Rovaniemellä, mutta muutti perheineen Rovaniemeltä Lahteen.
Jauhojärvi ja Iivo Niskanen voittivat parisprintin olympiakultaa helmikuussa 2014 Venäjän Sotshissa.
Kemin postinjakajat ovat marssineet ulos maanantaina aamupäivällä.
– Ulosmarssin syy on SOL:n vuokratyöntekijöiden käytöstä oleva riita Palvelualojen työnantajat Paltan ja Pau:n välillä, kertoo Posti- ja logistiikka-alan unionin pääluottamusmies Markku Hirvioja.
Kemin jakelun luottamusmies oli kieltäytynyt perehdyttämästä SOL:n vuokratyöntekijää ja työnantaja oli poistanut luottamusmiehen työpaikalta. Hirviojan mukaan työntekijät marssivat solidaarisuussyistä ulos ja palaavat töihin tiistaina normaalisti.
Ulosmarssin vuoksi Kemin jakelusta ei lähde maanantaina postia.
– Tilanne vaikuttaa postinjakeluun Kemissä ja myös Keminmaassa, Hirvioja sanoo.
Hirvioja varoittaa työnantajaa provosoimasta lisää muutenkin vaikeaa työehtosopimusneuvottelun tilannetta. Lisää ulosmarsseja ja jakeluhäiriöitä Lapissa on Hirviojan mukaan odotettavissa, mikäli työnantajan toiminta jatkuu samanlaisena.
Lapin verokuningatar vuonna 2014 oli ylitorniolainen Inkeri Angeria. Hän tienasi yhteensä 3 231 910 euroa. Angerian tuloista lähes 3,2 miljoonaa euroa oli pääomatuloja, jotka hän sai myytyään rakennusliike JIA-tilat Oy:n Sikla-konsernille.
– Myytiin 35 vuoden työn tulos, kuvailee JIA-tilat Oy:n toimitusjohtaja Jari Angeria miljoonatulojen taustaa.
Toisena listalla on vuoden 2013 verokuningas Pertti Yliniemi. Hänen tulonsa olivat 1 924 770 euroa, suurin osa niistä pääomatuloja. Ansiotulojakin toki oli reippaasti, 111 328 euroa. Yliniemi on muoniolainen matkailuyrittäjä, jonka perheyritys omistaa muun muassa Lapland Hotels -ketjuun.
Jarmo Nieminen on yksi Levillä ja Ylläksellä toimivan lääkäriaseman omistajista. Yliniemen tapaan hän on jo toista vuotta kärkikolmikossa. Pääomatuloja Niemisellä oli viime vuonna 1 576 753 euroa ja ansiotulojakin 133 364 euroa. Jarmo Nieminen asuu nykyisin perheineen Sastamalassa.
Neljäntenä listassa oleva torniolainen Erkki Hanhirova omistaa osan Havator Oy:stä. Hän on yksi nosturi- ja erikoiskuljetuspalveluita tarjoavan yrityksen perustajista. Hanhirovan tulot olivat 1 385 801 euroa, joista pääomatuloja noin 1,26 miljoonaa euroa. Viime aikoina Hanhirovan on pitänyt kiireisenä ohjelmapalveluyritys Toranda Events.
Viimeinen miljoonakerholainen on lomakiinteistöihin Leville sijoittanut Jouko Penttinen. Kotipaikka Penttisen Topcapi Invest Oy -yrityksellä on Turku, mutta verot mies on maksanut Lappiin. Penttisen yhteenlasketut tulot olivat 1 176 234 euroa. Penttisellä oli kärkikymmenikön pienimmät ansiotulot, 20 373 euroa.
Kuudentena listalla on torniolaisen kaivosalan urakointiyrityksen hallituksen puheenjohtaja. Markku Tapojärvi tienasi kärkikymmenikön parhaat ansiotulot, 527 583 euroa. Kokonaisansio oli 802 608 euroa. Tapojärven yritys osti taannoin Kolarin Hannukaisen kaivoshankkeen. Markku Tapojärvellä on kymmenen kärjen suurin veroprosentti, 44,8 prosenttia.
Keminmaalaisen Polar-Automaatio Oy:n toimitusjohtaja Hannu Saloniemi hankki viime vuonna yhteensä 773 322 euroa. Tällä tuli listalla sijoitus seitsemän. Hannu Saloniemi on yksi Polar-Automaation omistajista. Teollisuuden palveluita tarjoava yritys oli välillä hollantilaisten sijoittajien käsissä, mutta Saloniemi yhtiökumppaneineen osti tänä vuonna firman takaisin.
Seuraavilla siijoilla on kaksi naista. Sijalla kahdeksan on Leena-Kaija Huilaja ja sijalla yhdeksän Terttu Jussila. Leena-Kaija Leena-Kaija Huilaja on keminmaalainen metsänomistaja. Hänen tulonsa olivat 762 560 euroa, joista suurin osa pääomatuloja.
Rovaniemeläisen kuljetusliike Ilmari Lehtonen Oy:n hallintojohtaja Terttu Jussila taas hankki 713 888 euroa. Hänen ansiotulonsa olivat yli 83 000 euroa viime vuonna. Jussila on yrityksen perustajasukua.
Viimeisenä kärkikymmenikössä on lihanjalostusbisneksestä tuttu kasvo, Polarica Groupin varatoimitusjohtaja Jukka Kristo. Hän tienasi viime vuonna yhteensä 618 314 euroa.
Eniten ansiotuloja keränneiden lappilaisten joukossa on tutusti nimiä apteekki- ja terveysalalta sekä kaivosbisneksestä. Suurimmat ansiotulot, 527 583 euroa, keräsi kaivosalan urakointiyrityksen Tapojärvi Oy:n omistajiin kuuluva Markku Tapojärvi.
Samasta yrityksestä keräsi ansiotuloja myös Pertti Tapojärvi, jonka verotettavat ansiotulot olivat Lapin neljänneksi suurimmat, 419 605 euroa. Perheyritys urakoi monilla Pohjois-Suomen kaivoksilla. Samaan yritysryppääseen kuuluva Tapojärvi Mining Oy osti hiljattain Hannukaisen kaivoshankkeen.
Toiseksi suurimmat ansiotulot Lapissa 2014 keräsi apteekkari Raili Illi Rovaniemeltä, 509 836 euroa. Kolmanneksi eniten ansiotuloja sai kokoon Rovaniemen kelkkatehtaan BRP Finlandin toimitusjohtaja Jukka Jokinen, 439 350 euroa.
Listan neljännen, Pertti Tapojärven jälkeen seuraavaksi suurimmat ansiotulot olivat psykiatri Hannu Keräsellä, 418 265 euroa. Listan kuudentena on Tornion apteekkari Pirkko Mikkonen 408 169 euron ansiotuloilla.
Listan sijoille seitsemän, kahdeksan ja yhdeksän noustaan Sodankylän Kevitsan kaivokselta. Kaivoksen johtajan paikalta irtisanoutuneen Andrew Reidin ansiotulot viime vuodelta olivat 382 471 euroa. Frédéric Woutersin palkkatulot olivat 332 926 euroa ja Edward Rolstonen tienestit 321 024 euroa.
Kärkikymppiin mahtuu vielä keminmaalainen radiologian erikoislääkäri Keijo Puumala, jonka ansiotulot olivat vuonna 2014 311 410 euroa.
Kärkikymmenikön satoja tuhansia euroja tienanneet maksoivat myös veroja raskaamman mukaan. Pienin veroprosentti, 44,8 oli Markku Tapojärvellä, suurin eli 50,5 prosenttia, oli Hannu Keräsellä.
Viranomaiset odottavat, että Tornion järjestelykeskukseen tulee maanantaina korkeintaan 40 turvapaikanhakijaa. Se on noin kymmenesosan siitä, mitä kiireisimpinä päivinä joitain viikkoja sitten tuli.
Vielä ei kuitenkaan voi päätellä, että tulijoiden määrä olisi pysyvästi muuttumassa näin vähäiseksi, sanoo Lapin poliisilaitoksen viestintäpäällikkö Elina Katajamäki. Hänen mukaansa turvapaikanhakijoiden määrät ovat yleensäkin olleet vähäisimpiä juuri alkuviikosta.
Jos tulijoiden määrät eivät yllätä, poliisi ehtii sekä rekisteröidä että kuulustella kaikki tulleet turvapaikanhakijat samana päivänä.
Sunnuntaina järjestelykeskukseen tuli noin 170 turvapaikanhakijaa.
Viihdetaiteilijoista Meri-Lapissa piikkipaikkaa pitää Sonata Arctican laulaja ja laulunkirjoittaja Tony Kakko. Hän tienasi viime vuonna 67 340 euroa, joka on eniten alueen viihdetaiteilijoista.
Pääomatuloja Sonta Arctican perustajiin kuuluvalla Kakolla oli 5258 euroa. Kemiläissyntyinen, nykyään Heinolassa asuva Jope Ruonansuu ansaitsi puolestaan viime vuonna 48 528 euroa, muta pääomatuloja hänellä ei ollut.
Kemiläissyntyinen näyttelijä Anna-Riikka Rajanen tienasi puolestaan 42 882 euroa. Helsingissä asuva Rajanen esiintyy parhaillaan Tripla-nimisessä tv-sarjassa, jota esitetään Nelosella. Hän on näytellyt myös muun muassa Ryhmäteatterissa.
Vuonna 2001 tangokuningattareksi kruunattu torniolainen Mira Sunnari ansaitsi viime vuonna 11 998 euroa ja tangoprinsessaksi vuonna 1993 valittu Heidi Kyrö ansaitsi 13 151 euroa. Pääomatuloja kemiläissyntyiselle, Hämeenlinnassa omaa laulustudiota pyörittävälle Kyrölle kertyi 5817 euroa.
Torniolaislähtöisistä jääkiekkoilijoista Jesse Puljujärvi ansaitsee hieman enemmän kuin rapakon takana uraa luova Ville Pokka.
Oulun Kärpissä laitahyökkääjänä pelaava Puljujärvi ansaitsi viime vuonna 40 234 euroa ja NHL-joukkue Chigago Blackhawksin organisaatiossa pelaava Ville Pokka 35 550 euroa.
Jääkiekkoilijoista suurimmat tulot on Ylitorniolta lähtöisin olevalla Toni Koivistolla, joka ansaitsi 143 491 euroa. Hän pelaa nykyään Rauman Lukossa.
Hiihdon olympiavoittaja Sami Jauhojärvi keräsi vuodelta 2014 ansiotuloja 41 192 euroa.
Lappilaisten pääomatulokuningatar on Inkeri Angeria, kertovat vuoden 2014 verotiedot. Angeria möi rakennusliikkeensä JIA-tilat Oy:n Sikla-konsernille ja sai 3 196 112 pääomatulot.
Seuraavana ovat muoniolainen hotellinomistaja Pertti Yliniemi ja lääkärikeskukset Leville ja Ylläkselle pystyttänyt sastamalainen Jarmo Nieminen. Yliniemi sai pääomatuloja 1 813 442 euroa ja Nieminen 1 576 753 euroa vuonna 2014.
Havator Oy:n vähemmistöosakas ja perustaja, torniolainen Erkki Hanhirova sai 1 260 136 euroa pääomatuloa. Havator tarjoaa muun muassa nosturi- ja erikoiskuljetuspalveluita.
Leville mökkibisnekseen sijoittanut Jouko Penttinen oli listan viides, pääomatuloja oli 1 155 861 euroa. Kotipaikka Penttisen Topcapi Invest Oy -yrityksellä on Turku.
Seuraavina tulevat metsänomistaja Leena-Kaija Huilaja sekä Polar-Automaation toimitusjohtaja ja omistaja Hannu Saloniemi. Kummatkin keminmaalaiset hankkivat hieman yli 700 000 euroa pääomatuloja.
Rovaniemeläisen kuljetusliike Ilmari Lehtonen Oy:n hallintojohtaja Terttu Jussila taas keräsi lähes 631 000 euroa pääomatuloja.
Viimeisenä listalla ovat rovaniemeläisen Lapland Safaris Oy:n perustajat. Ensin tulee Reino Lehtoniemi, pääomatulot 579 695 euroa. Kymmenen kärjessä viimeisenä on Seppo Sirén vain muutaman tuhannen euron erolla edelliseen. Hänen pääomatulonsa olivat 572 777 euroa. Kummatkaan eivät saaneet ansiotuloja.
Tervolan kunnan veroihin ei ole tulossa suuria muutoksia. Esimerkiksi vakituisen asunnon kiinteistövero on jatkossakin 0,5 prosenttia ja yleinen kiinteistövero 0,95 prosenttia.
Ainoa muutos koskee voimalaitosten kiinteistöveroa, jonka enimmäismäärää on nostettu. Ensi vuonna voimalaitosten kiinteistövero Tervolassa on 3,1 prosenttia.
Meri-Lapin suurteollisuudessa eniten ansiotuloja oli viime vuonna Outokummun Tornion tehtaiden johtajalla Hannu Hautalalla, joka ansaitsi 354 771 euroa. Hänen pääomatulonsa olivat puolestaan 77 060 euroa.
Hautalan tulot jäävät kuitenkin alle puoleen siitä, mitä Outokummun toimitusjohtaja Mika Seitovirralle maksettiin. Seitovirran verotettava tulo vuodelta 2014 oli 813 680 euroa. Hiljattain Outokummulta poispotkittu Seitovirta kuittasi erorahaa potkuistaan noin puolitoista miljoonaa euroa.
Toiseksi eniten tienasi Outokummun tuotantojohtaja Martti Sassi, jonka ansiotulot olivat 194 740 euroa. Kolmanneksi kiilasi Stora Enson Veitsiluodon paikallisjohtaja Juha Mäkimattila, jolle maksettiin viime vuonna 189 885 euroa.
Neljäntenä listalla on jälleen Outokummun väkeä, sillä ferrokromitehtaan johtajan Matti Suurnäkin ansiotulot olivat 188 407 euroa. Outokummun Kemin kaivoksen johtajan Jyrki Salmen ansiotulot olivat puolestaan 88 218 euroa.
Metsä-Groupin Kemin tehtaiden johtaja Ari-Pekka Vanamo ansaitsi 128 573 euroa ja pääomatuloja hänellä oli 224 euroa. Metsä-Groupin toimitusjohtaja Kari Jordan pärjäsi ansiomielessä merkittävästi paremmin, sillä hänellä oli verotettavaa tuloa yhteensä noin 2,9 miljoonaa euroa.
Kemin kaivoksen entinen johtaja, nykyään Altona Miningin Suomen toiminnoista vastaava johtaja Antti Pihko ansaitsi 299 976 euroa ja pääomatuloja hänellä oli 5541 euroa.
Rovaniemen kaupunginjohtajan Esko Lotvosen ansiotulot olivat 153 269 euroa ja pääomatuloja 90 euroa. Lotvosen tulot nousivat runsaat 1700 euroa edellisvuodesta.
Kemin kaupunginjohtaja Tero Nissinen ansaitsi toiseksi eniten Lapin kunnanjohtajista. Nissisen ansiotulot olivat 113 965 euroa ja pääomatuloja 10 500 euroa. Nissisen pääomatuloissa tapahtui selkeä hyppäys, sillä edellisvuonna hänellä oli niitä 781 euroa. Nissisen ansiotulot nousivat runsaat 2000 euroa edellisvuodesta.
Enontekiön nykyisen kunnanjohtajan sijaisen Mauri Koskelan palkka oli kolmanneksi suurin, 114 350 euroa. Koskela ei tosin ollut viime vuonna kunnanjohtaja, vaan hänet valittiin sijaiseksi vasta kesäkuussa 2015. Koskela on jäänyt puolustusvoimista eläkkeelle.
Toinen armeijan entinen upseeri Esko Tavia ylsi lähes samanlaisiin tuloihin. Simon eläkkeelle jäänyt kunnanjohtaja ansaitsi viime vuonna 111 970 euroa.
Tornion eläkkeelle jäänyt kaupunginjohtaja Raimo Ronkainen ansaitsi viime vuonna 111 549 euroa.
Hieman alle 100 000 euron kerhon jäi Sallan kunnajohtaja Erkki Parkkinen, jonka tulot olivat 92 752 euroa.
Loput Lapin kunnanjohtajat ansaitsivat noin 50 000 eurosta vajaaseen 90 000 euroon.
Lapin viime vuoden verotilaston kolmenkymmenen kärjessä on yhdeksän naista. Äyrikuningatar Inkeri Angerian 3,2 miljoonan euron ansiot ovat omaa luokkaansa, mutta yli puolen miljoonan euron verotettaviin tuloihin yltää neljä muutakin naista.
Naisia on Lapissa verotilaston kärkipaikoilla suhteessa selvästi enemmän kuin valtakunnassa. Valtakunnan sadan kärkeen mahtui vain viisitoista naista. Lapissa naisten osuus on lähes kolmannes.
Paavo Väyrysen virtuaalisessa mielenosoituksessa voi ottaa kantaa siihen, tulisiko Suomen irrottautua euroalueesta, jos tämän avulla leikkauslinjasta voitaisiin luopua.
Väyrynen kutsuu osallistujia mielenosoitukseen Facebookissa.
Väyrysen kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa on kerännyt ääniä yli 48 590. Kansalaisaloite etenee eduskunnan käsiteltäväksi, jos se kerää vähintään 50 000 allekirjoitusta.
Meri-Lapin kehittämiskeskuksen seutupäällikön paikkaa hakeneet:
• Herva Yrjö, Helsinki Maatalous-metsätieteiden maisteri (MMM)
• Hukkanen Markku, Kemi, Kauppatieteiden maisteri
• Kivimäki Anri, Oulu, Filosofian tohtori
• Lausas Pia-Maria, Tornio, Yhteiskuntatieteiden maisteri
• Moisanen Sari, Kemi, Koneinsinööri
• Rissanen Jaana, Kempele, Oikeustieteiden maisteri
• Salminen Olli-Pekka, Rovaniemi, Hallintotieteiden maisteri
• Wasama Kim, Oulu, Valtiotieteen maisteri
• Ylitalo Tarja, Pori, Kauppatieteiden kandidaatti, (Yhteiskuntatieteiden maisteri, valmistuu marraskuun lopulla)
Lisäksi kolme seutupäälliköksi hakenutta henkilöä ei halua nimeään julkisuuteen.
Seuraavan kerran seutupäällikön valintaa käsitellään johtotiimin kokouksessa keskiviikkona jolloin alueen kaupunginjohtajat ja kunnanjohtajat keskustelevat asiasta. Seutuhallitus kokoontuu 12. marraskuuta ja seutuvaltuusto 23. marraskuuta.
Poistettu virheellisesti ilmoitettu nimi 2.11.2015 klo. 16:26
Tutkijatohtori Paula Virtala sanoo itse olevansa muskarilapsi. Pikkulapsena Virtala on harrastanut musiikkia monipuolisesti, mutta sittemmin lähinnä laulamista omaksi iloksi.
Nykyisen tutkijan työnsä rohkaisemana Virtala kannustaa vanhempia laittamaan lapsensa musiikkileikkikouluun, sillä hänenkin yksikkönsä tekemät tutkimukset ovat osoittaneet, kuinka musiikki ja varsinkin varhain aloitettu altistus muokkaa aivoja positiivisesti.
– Jos lapsi muskarista nauttii ja jos se ei perhettä liikaa kuormita, niin se on kyllä yksi kivoimpia harrastuksia, mitä pienellä lapsella voi olla ja aivotutkimuksen näkökulmasta se on tosi rikastuttavaa lapselle, Virtala vakuuttaa.
Monenlaisten vaikutusten lisäksi Virtala mainitsee siirtovaikutukset.
– Musiikkia harrastavien lasten tutkimuksista ja toisaalta musiikin kuntoutustutkimuksista tiedetään, että musiikin avulla voi tukea esimerkiksi vieraan kielen ääntämisen oppimista ja yleisiä kognitiivisia kykyjä kuten tarkkaavaisuutta ja päättelytoimintoja.
Vauva aloittaa kuuntelemalla ja alkaa pikkuhiljaa itse tuottaa puhetta ja myös musiikiksi luettavaa ääntä. Toisille luonnollisena jatkumona lukemaan ja kirjoittamaan oppiminen sujuu myöhemmin mutkattomammin kuin toisilla.
Nykyään tiedetään, että lukihäiriö on perinnöllinen lukemisen ja kirjoittamisen vaikeus, jolla ei ole sinänsä mitään tekemistä yleisälykkyyden kanssa.
– Perinnöllistä alttiutta ei voi estää, mutta se ei tarkoita etteikö kirjoitus- ja lukutaitoja voisi tukea ja kuntouttaa, Virtala toteaa.
Musiikilla on kuntoutuksessa iso rooli.
– Musiikista tiedetään, että se tukee kuulokykyjen kehitystä ja kielellistä kehitystä ja se on usein pienelle lapselle myös palkitsevaa ja motivoivaa.
Helsingin yliopiston Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikössä työskentelevä Virtala kertoo Lukivauva-hankkeessa seurattavan lukivaikeusriskissä olevien lasten kielellistä kehitystä ihan vauva-ajoista alkaen.
– Vauva ei vielä pysty sanomaan, mitä kuulee, mutta aivot kertovat sen kyllä.
Virtala arvelee, että ainakin ensi kesään asti syntyviä vauvoja otetaan edelleen mukaan tutkimukseen ympäri maata.
– Jonkun verran maksetaan matkakorvauksia. Pohjoisesta voisi tulla esimerkiksi Jyväskylään tutkimuksiin ensimmäisten elinviikkojen aikana, Virtala vihjaa.
Osa Rovaniemeltä Helsinkiin matkalla olevan yöjunan matkustajista jäi Kemin asemalle, kun juna lähti liikkeelle odottamattomasti.
Intercity-juna saapui poikkeuksellisesti junalaiturille 2 Kemin asemalla, koska laiturilla 1 oli pohjoiseen menevä juna. Asemalla kuulutettiin junalaiturin vaihdosta ja Kemistä junaan nousevat matkustajat alkoivat siirtyä kohti raidetta 2.
Junan ovet menivät yhtäkkiä kiinni ja juna lähti liikkeelle kohti etelää, vaikka monet matkustajat olivat vielä laiturilla nousemassa junaan. Junan lähtöajan piti olla kello 19.28.
– Konduktööri vihelsi junan lähteväksi pari minuuttia ennen lähtöaikaa, vaikka laiturilla oli vielä runsaasti junaan pyrkiviä ihmisiä, jotka hän kyllä huomasi, kertoo Kemissä junaan viime tingassa ehtinyt Ylen toimittaja Jenni Mehtonen.
Hänen mukaansa osa matkustajista hakkasi ovia nyrkeillä. Yksi perhe onnistui avaamaan junan oven ja hyppäämään liikkuvaan junaan.
– Kymmenkunta ihmistä jäi asemalle, Mehtonen sanoo.
VR:n viestinnästä kerrotaan, että liikennejärjestelyistä johtuen Rovaniemeltä Helsinkiin matkannut juna meni poikkeavalle raiteelle.
– Meillä on tieto, että aseman näytöillä oli tietoa junalaiturin vaihtumisesta. Meillä on myös tieto, että juna olisi lähtenyt kaksi minuuttia lähtöajan jälkeen liikkeelle.
VR pahoittelee tapahtunutta ja yhtiön mukaan korvaava järjestely on tehty. Kemin asemalle jääneet matkustajat pääsevät Kemijärveltä Helsinkiin matkaavaan junaan, joka on Kemissä kello 22.37.
– Kaikille Kemiin junalaiturille jääneille matkustajille on varattu junasta makuupaikat.
Koulutuskuntayhtymä Lappian johtaja Virpi Lilja sanoo, että valtion rahoitusleikkaukset kohdistuvat ammatillisen koulutuksen järjestäjiin ympäri valtakunnan. Säästöjen vuoksi jopa puolet ammatillisen koulutuksen järjestäjistä on jo läpikäynyt tai ainakin aloittamassa yt-neuvottelut.
Liljan mukaan leikkaukset muodostuvat monista tekijöistä. Lappiasta leikataan esimerkiksi vuoteen 2016 mennessä 365 opiskelijapaikkaa.
– Täytyy muistaa, että valtionosuusrahoitukset pienenevät myös lisäkoulutuksen puolelta ja myös työvoimakoulutus on selvästi voimakkaastikin pienentynyt. Ei siis pelkästään ammatillinen peruskoulutus ole rahoitusleikkausten kohteena vaan myös muut koulutusmuodot, Lilja selventää.
– Tällä hetkellä arvioidaan, että puhutaan 26 henkilötyövuoden vähentämisestä. Toki neuvotteluissa haetaan ratkaisuja kautta organisaation ja pitääkin löytää muita ratkaisuja kuin henkilöstöratkaisuja, Lilja jatkaa.
Edelliset yt-neuvottelut Lappiassa käytiin toissa keväänä, jolloin vähennettiin 23,5 henkilötyövuotta. Hallitus tekee päätöksen yt-neuvotteluiden aloittamisesta tiistain kokouksessaan.
Tornion järjestelykeskukseen saapui maanantaina noin 40 turvapaikanhakijaa.
Kaikki turvapaikanhakijat saatiin eilisen päivän aikana rekisteröityä ja useimmille tehtyä myös turvapaikkakuulustelut.
Maanantaina saapuneiden määrä on vähäisin Tornion järjestelykeskuksen olemassaolon aikana.
Poliisi ei kuitenkaan teejohtopäätöksiä tulijoiden määrän vähenemisestä pitkällä tähtäimellä, sillä viikkojen alut ovat usein olleet muuta viikkoa hiljaisempia.
Järjestelykeskuksesta lähti maananati-illan aikana kaksi linja-autollista turvapaikanhakijoita vastaanottokeskuksiin ympäri Suomen.
Kemissä postinjakajat ovat jälleen poistuneet työpaikaltaan vastalauseena sille, että heiltä vaadittiin vuokratyöntekijän perehdyttämistä.
– Perehdyttämisestä kieltäytymisen jälkeen työnantaja alkoi poistamaan yksitellen työntekijöitä työpaikalta, jonka jälkeen loppuhenkilökuntakin marssi ulos, kertoo Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU:n Lapin pääluottamusmies Markku Hirvioja.
Kemissä tiistaina jäi posti kokonaan jakamatta postinjakajien maanantaisen työseisauksen vuoksi. Myös Torniossa, Rovaniemellä, Sodankylässä osa postista jäi jakamatta.
Hirviojan mukaan on todennäköistä, että lähipäivinä marssitaan ulos myös muissa Lapin posteissa. Postin mielenilmauksia on tiistaina myös pääkaupunkiseudulla, Seinäjoella, Jyväkylässä ja Turussa.
Neuvottelut työntekijöitä edustavan PAU:n ja työnantajan PALTAn välillä uudesta työehtosopimuksesta jatkuvat tiistaina.
Malminetsintäyhtiö Mawson on vahingoittanut malmia etsiessään Romppaiden ja Mustiaapa-Kaattasjärven Natura 2000 -alueiden luontoarvoja.
Lapin ELY-keskus on määrännyt, että Mawsonin pitää korvata menetetyt luontoarvot hankkimalla vähintään hehtaarin kokoinen alue boreaalista luonnonmetsää suojelutarkoitukseen Natura-alueiden läheisyydestä. Yhtiön pitää rauhoittaa alue 20 vuodeksi.
Jo aiemmin sovitun mukaisesti Mawson on ennallistanut Pohjois-Romppaiden alueella ELY-keskuksen kanssa sovitut näytteenottopaikat.
Tulli takavarikoi henkilöauton rakenteiden kätköistä yli 1 500 ekstaasitablettia. Tullin tiedotteen mukaan huumausaine-erän arvo katukaupassa olisi ollut vähintään 15 000 euroa.
Rikosta tutkitaan törkeänä huumausainerikoksena. Epäillyt ovat EU-kansalaisia ja he ovat tutkintavankeudessa.
Rikosasia siirtyy lähiaikoina syyteharkintaan Lapin syyttäjänvirastoon.