Yhä useammassa suomalaissairaalassakin halutaan potilaat savuttomina leikkaukseen. Tupakoitsijoilla on ortopedisissa leikkauksissa moninkertainen riski leikkaushaavan infektioihin tupakoimattomiin nähden.

Myös uusintaleikkauksen riski on isompi, sydän- ja keuhkokomplikaatiot ovat yleisempiä ja luutumattomuuden riski korkeampi kuin tupakoimattomalla potilaalla.

– Joissakin tapauksissa luutumattomuuden riski kasvaa jopa 16-kertaiseksi, Päijät-Hämeen keskussairaalan ortopedi Antti Kyrö sanoo.

Sauhuttelijoilla on myös pidemmät hoitoajat, enemmän leikkauksen jälkeisiä ylimääräisiä poliklinikkakäyntejä ja pidemmät sairaslomat.

Kyrö uskookin, että Suomessa tullaan kiristämään entisestään tupakoivien ihmisten leikkaukseen pääsykriteerejä.

– Luulen, että siihen suuntaan mennään, että potilaan pitää ensin lopettaa tupakointi ennen kuin joitain leikkauksia tehdään.

Kyrö kertoo, että esimerkiksi Ruotsissa Uumajan yliopistosairaalassa on leikkaukseen pääsylle laitettu jo tiukat ehdot.

– Tietääkseni siellä on päätetty, että ei-kiireellisiä ortopedisia leikkauksia ei tehdä, jos potilas tupakoi.

Etuja potilaille ja säästöjä kunnille

Kun potilas on ollut tupakoimatta ennen leikkausta, tarkoittaa se etuja itse potilaalle, mutta myös säästöjä sairaalalle ja kunnille tai sille maksavalle taholle.

Esimerkiksi pelkästi syvästi infektoituneen leikkaushaavan kustannukset ovat keskimäärin lähes 20 000 euroa ja potilaan sairausloman kustannukset 48 000 euroa.

– Kustannukset voivat olla jopa 100 000 euroa, lievemmässäkin tapauksessa 10 000 euroa. Mutta aina se tarkoittaa lisäkustannuksia hyvin menneeseen leikkaussysteemiin verrattuna, selventää Länsi-Pohjan keskussairaalan ylilääkäri Outi Nyberg.

Kahdeksan viikkoa savuttomuutta

Länsi-Pohjassa, kuten monessa muussakin sairaalassa, on jo nyt käytäntönä, että ortopedit eivät leikkaa esimerkiksi akillesjänteen repeämää, jos potilas tupakoi.

– Se hoidetaan joko kipsaamalla tai tukilastalla, Nyberg sanoo.

Kemissä otetaan käyttöön jo useissa sairaaloissa oleva toimintamalli, jossa leikkaukseen tulevaa potilasta aletaan tukea tupakoinnin lopettamiseen jo hyvissä ajoin ennen leikkausta.

– Potilasta aletaan vieroittaa tupakasta jo siinä vaiheessa kun hänet laitetaan jonoon ortopedista leikkausta varten. Pyrkimyksenä on, että potilas on kahdeksan viikkoa tupakoimatta ennen leikkausta, Kyrö valottaa toimintatapaa.

Tupakoimattomuuden tukemista jatketaan myös leikkauksen jälkeen.

Tupakattomuutta tuetaan monin keinoin

Tupakoinnin lopettamista tuetaan niin perusterveydenhuollossa kuin erikoissairaanhoidossakin. Outi Nybergin mukaan tärkeintä olisi, että potilas itse tajuaisi tupakoinnin riskit.

Hänen mukaansa leikkaus ei ole kenenkään elämässä tavanomainen tapahtuma, ja sitä on hyvä käyttää motivoivana tekijänä. Potilaalle kerrotaan, kuinka tupakointi vaikuttaa juuri hänelle tehtävään leikkaukseen.

– Suurin osa ihmisistä haluaa tietää, mitä he itse voivat tehdä sen hyväksi, että paraneminen onnistuu ja olisi mahdollisimman nopeaa, Nyberg sanoo.

Syynä on sairaaloiden mukaan se, että esimerkiksi tupakointi lisää leikkauksen riskejä ja heikentää paranemisen ennustetta. Tulisiko sairaaloiden ottaa huomioon myös muita terveydentilaan liittyviä tekijöitä leikkauspäätöstä tehtäessä?

Vai onko kriteerien tiukentamisessa se riski, että ylipainoiset tai tupakoivat eivät hakeudu hoitoon, koska pelkäävät jäävänsä ilman sitä? Osallistu keskusteluun ja kerro mielipiteesi!

Rakennusliike M. Kurtti Oy:n Ruutinpuistoon suunnittelemia kerros- ja rivitaloasuntoja on markkinoitu vuoden ajan, mutta vain yhdeksän ennakkovarausta on tehty.

– Tämä on venähtänyt niin pitkäksi, että voi olla, että osalla heistäkin on suunnitelmat jo muuttuneet, toimitusjohtaja Mikko Kurtti sanoo.

Kurtti käynnisti hankkeen jo vuonna 2006, mutta rakentaminen kariutui vuosien valituskierteeseen. Vihreää valoa rakentamiselle näytettiin viime vuoden elokuussa.

– Silloin lähes kymmenen vuotta sitten asuntoihin oli tulossa muun muassa sairaalan lääkäreitä, mutta nythän ei ole enää varmuutta tuon sairaalankaan tulevaisuudesta, Kurtti hymähtää.

Kurtti pitää syynä heikkoa taloustilannetta ja sitä, että Kemissä on vaikea myydä vanhaa asuntoa, jotta pääsee ostamaan uutta.

Kurtti kertoo, että yhtiö ryhtyy helmikuussa markkinoimaan asuntoja uudella tavalla.

– Ehkä aloitamme rivitalon rakentamisella kerrostalon sijaan.

Merilappi United tipahti kesällä naisten liigasta Ykköseen, mutta vielä ei tiedetä, pystyykö joukkue ottamaan paikan vastaan.

– Tällä hetkellä kartoitamme, saadaanko naisten joukkueeseen tarpeeksi pelaajia. Tieto tästä pitää olla marraskuun puoliväliin mennessä, muotoilee seuran uusi puheenjohtaja Ilkka Hautalahti.

Opinnot vievät nuoria

Naisten joukkueen kasaamiseen ei liity mitään suurempaa dramatiikkaa. Nuoret naiset lähtevät opintojen perässä muualle eikä pelkkä jalkapallon pelaaminen riitä pidättelemään heitä Kemi-Torniossa.

– Kylmä totuus on, että pelaajissa on vajausta ikähaarukan yläpäässä. Sama suuntaus näkyy esimerkiksi B-tytöissä, josta on lähtenyt tyttöjä liikuntalukioon Rovaniemelle. Siellä on kiinnostusta jatkaa pelaamista MeLUssa, mutta sadan kilometrin matka on liian pitkä kulkea harjoituksiin, toteaa Hautalahti.

Muualta tulevien pelaajien houkuttelussa ongelmia aiheuttaa myös työpaikkojen puute.

Sen sijaan Merilappi Unitedin nuoremmissa ikäluokissa harrastajia on enemmän ja tulevaisuus näyttää valoisammalta. Edustusjoukkueen kohtalolla ei ole vaikutusta seuran juniorityöhön.

– Juniorityö jatkuu entisellään ja kovasti me on yritetty markkinoida seuraa uusille harrastajille myös kouluilla, sillä tytöistä kilpailee moni muukin harrastus ja urheilulaji.

Tornioon naisjoukkue?

Tornion Pallo-47 on perustamassa puolestaan naisjoukkuetta 20 vuoden tauon jälkeen.

Seura hakee parhaillaan nettisivuillaan joukkueeseen pelaajia ja valmentajaa. Naisjoukkueen lähtösarjataso on kolmonen.

Turvapaikanhakemusten käsittely nopeutuu. Poliisi ja Maahanmuuttovirasto ovat sopineet, että ensi kuun alusta eteenpäin yksi viranomainen hoitaa niin alkukuulemisen kuin turvapaikkapuhuttelunkin. Tavoitteena on purkaa muodostuneet käsittelyruuhkat. Tällä hetkellä turvapaikkahakemuksensa käsittelyä odottaa noin 22 000 ihmistä.

Nykyään poliisin tehtävänä oleva alkukuuleminen siirretään vaiheittain poliisilta Maahanmuuttovirastolle turvapaikkapuhuttelun yhteyteen. Tehtävän on tarkoitus siirtyä kokonaan Maahanmuuttovirastolle maaliskuussa 2016.

Siirtymävaiheessa poliisi tekee alkukuulustelun yhteydessä Maahanmuuttoviraston tehtäviin kuuluvan turvapaikkapuhuttelun ja päinvastoin. Hakemusten käsittelyä tehdään yhden kosketuksen taktiikalla kahden viranomaisen voimin.

Poliisi on lokakuun alkupuolelta saakka pyrkinyt siihen, että alkukuuleminen uusille turvapaikanhakijoille tehdään heti rekisteröinnin yhteydessä. Näin on tehty yli viidellesadalle hakijalle.

Torstain ja perjantain välisenä yönä Tornioon tuli jalan Ruotsista yksitoista turvapaikanhakijaa. Viranomaiset epäilevät, että heistä yhdeksän tuotiin maahan ja kyseessä olisi laittoman maahantulon järjestäminen.

Yhdeksän tulijaa ovat Rajavartiolaitoksen mukaan luultavasti irakilaisia. Laittoman maahantulon järjestämisestä epäilty on ilmeisesti Suomessa asuva, jolla on irakilaistausta.

Epäilyjä laittoman maahantulon järjestämisestä on syksyn aikana tullut yli viisitoista, kertoo yleisjohtaja Jarkko Kynkäänniemi. Hänen mukaansa yleensä tapauksissa epäillään, että maahan olisi tuotu korkeintaan muutamia ihmisiä, joten yhdeksän ihmisen tuominen on melko poikkeuksellista.

Viime aikoina tulijoita ei ole ollut läheskään joka yö.

Perinteisen pohjoissuomalaisen vasemmistolehden Kansan Tahdon toiminta jatkuu, mutta lehti muuttuu aikakauslehtimäiseksi.

Asiasta päätettiin lehden hallituksen kokouksessa alkuviikosta.

Kansan Tahdon ulkoasu uudistuu helmikuussa julkaistavan 110-vuotisjuhlalehden jälkeen. Ensi vuonna lehti ilmestyy vain noin kahdeksan kertaa, kun se viime vuodet on ilmestynyt viikottain.

Vielä 1990-luvulle saakka lehti ilmestyi viisi kertaa viikossa. Sen jälkeen ilmestymiskertojen määrä putosi kolmeen ja vuonna 2012 lehti alkoi ilmestyä kerran viikossa.

Lehden kohtalo oli hetken jo vaakalaudalla, kun vasemmistoliiton puoluehallitus haki säästöjä ja päätti keväällä lopettaa lehden lehdistötuen. Oulussa tehtävän lehden rahoituksesta noin 20 prosenttia on tullut lehdistötuen kautta.

Kansan Tahdon toimitus pienenee muutoksen myötä neljästä yhteen toimittajaan ja yhteen toimistohenkilöön.

Lapin ammattikorkeakoulusta lokakuussa 2015 valmistuneita

Insinööri (AMK): Busa Minna Tornio, Granåt Hanna-Mari Rovaniemi, Heikkilä Tomi Keminmaa, Lehmus Juha-Petteri Rovaniemi, Svenn Heli Tornio, Ulvi Teemu Oulu.

Insinööri (ylempi AMK): Kontsas Anne-Maria Rovaniemi, Lackman Harri Ii.

Metsätalousinsinööri (AMK): Pippola Esa Rovaniemi.

Restonomi (AMK): Salmela Aija Huittinen.

Sairaanhoitaja (AMK): Ala-Poikela Elisa Rovaniemi, Lohilahti Riitta Ii, Saukkoriipi Outi Rovaniemi, Törmänen Tuomas Rovaniemi.

Sosionomi (AMK): Hiltunen Inka Vaasa, Liedes Tiina Kokkola.

Sosionomi (ylempi AMK): Haahti Anna-Liisa Rovaniemi.

Terveydenhoitaja (AMK): Majava Teija Kuusamo, Pajunen Mari Rovaniemi, Savolainen Tani Jämsä, Seilonen Tuire Liperi.

Tradenomi (AMK): Gröhn Jutta Inari, Kallio Tuija Rovaniemi, Kantola Satu Rovaniemi, Laakkonen Ville Kemi, Nguyen Thanh Liem Vietnam, Ollila Niina Rovaniemi, Ollila Satu Rovaniemi, Puljula Sisko Rovaniemi, Rajala Johanna Rovaniemi, Tamang Tschring Nepal, Torikka Ritva Keminmaa, Uusitalo Tommi Sodankylä.

Kemissä järjestetään tänä vuonna 11. Pakkasukko  Blues & Jazz -festivaali. Aiempina vuosina tapahtuma on järjestetty tammikuun viimeisellä viikolla, jolloin on paljon myös muita tapahtumia pohjoisessa.

– Tammi-helmikuun vaihteeseen osuu kolme musiikkifestivaalia. Tänä vuonna Pakkasukko siirtyy viikolla eteenpäin ja tavoittelemme omaa viikonloppua, sanoo Kemin Rytmimusiikin Ystävät ry:n promoottori Tuomas Laajoki.

Pakkasukko festivaali järjestetään siis 3.-7. helmikuuta. Laajoki ei paljasta vielä artistikiinnityksiä, mutta lupaa, että kovia nimiä on taas luvassa.

– Suomen kärkikastia on tulossa ja myös ulkomailta tulee vieraita, ainakin Saksasta ja Amerikasta. Nimiä en halua vielä paljastaa, Laajoki sanoo.

Lapin bluesputkesta haaveillaan

Laajoki sanoo, että pohjoisessa on puhuttu myös laajemmasta yhteistyöstä.

– Meillä on hyvä yhteishenki ja olemme pohtineet, että mitä jos tulevaisuudessa olisi viikon mittainen Lapin bluesputki Ylläksen ja Kemin yhteistyössä, Laajoki väläyttää.

Melko moni tuntuu hyväksyvän tupakoivien tai ylipainoisten potilaiden leikkaamatta jättämisen, selviää Ylen keskustelusta.

Ylen jutusta kävi ilmi, että tupakointi heikentää leikkauksista toipumista. Sen takia tupakoitsijoita ei välttämättä pian enää leikata, arvioi Päijät-Hämeen keskussairaalan ortopedi Antti Kyrö. Jo nyt tupakoitsijoita kehotetaan lopettamaan ennen leikkausta ja esimerkiksi akillesjänteen repeämiä ei tupakoitsijoilla leikata vaan esimerkiksi kipsataan.

Verkkokeskustelijoista niukka enemmistö tuntuu hyväksyvän sen, että tupakoitsijoita ei otettaisi leikkaukseen. Moni korostaa, että kyse on potilaan omasta edusta, koska tupakoitsija ei parane leikkauksesta yhtä hyvin kuin savuton.

Esimerkiksi nimimerkki Fysiologinen ongelma ei pitänyt leikkaamatta jättämistä arvovalintana.

– Ei tämä ole mikään arvo- tai moraalikysymys, vaan ihmisen fysiologiaa.

Näin ajatteli myös nimimerkki kansalainen.

– Eihän leikkausta tupakoinnin takia siirretä, vaan niiden vakavien riskien takia, mitä tupakointi aiheuttaa.

Etusija vastuullisesti eläville?

Osa toisaalta ajatteli, että jos ihmisellä on huonot elämäntavat, hänen terveysongelmansa eivät voi olla yhteiskunnan vastuulla yhtä paljon kuin hyvistä elämäntavoista huolimatta sairastuneet. Moni otti esiin myös muut haitalliset elämäntavat kuten alkoholin käytön.

Muun muassa nimimerkki Oma valinta sanoo, että on oikein antaa etusija vastuullisesti eläville – ainakin, jos kyse on elintavoista johtuvista sairauksista.

– Lihavuus, tupakointi ja alkoholi ovat aina ihmisen omia valintoja. Siksi on aivan luonnollista, että myös näistä aiheutuvien sairauksien hoitojen priorisoinnissa huomioidaan ihmisen tietoisesti ottama terveydellinen riski. On oikein että hoidoissa annetaan etusija niille jotka ovat eläneet vastuullisesti.

Hieman samalla linjalla oli nimimerkki why.

– Lihavuus ja alkoholi pitäisi myös olla samassa tilanteessa. Jos itse pilaa terveytensä, on myös ensin vastuussa sen kuntoon laittamisessa, ei lääkäri.

Lääkärin tehtävä ei ole moralisoida

Läheskään kaikki eivät kuitenkaan ole samaa mieltä. Moni pitää tupakoitsijoiden leikkaamatta jättämistä ongelmana tasa-arvon kannalta.

Näin arvioi esimerkiksi nimimerkki Kulkuri.

– Seuraavaksi jätetään leikkaamatta homoseksuaalit, kirkkoon kuulumattomat.. vähävaraiset, asunnottomat jne.

Nimimerkki Veistonopettaja tuomitsi ihmisten valintojen moralisoinnin ja korosti, että ihmisellä on oikeus itse päättää ottamistaan riskeistä.

– Ei julkisin varoin rahoitettu sairaala saa valikoida hoitoon oikeutettuja moralisomalla ihmisten elämänvalintoja. Potilaalle on tietysti selitettävä juurta jaksain, miten tupakoinnin jatkaminen tai merkittävä lihavuus lisäävät leikkausriskejä ja heikentävät toipumisennustetta. Potilaalla on oltava tämän jälkeen vapaa oikeus valita, ottaako hän riskin vai muuttaako elämäntapojaan.

Keskusrikospoliisin rikoskomisario Ismo Kopra kertoo, että hän ei osaa sanoa, mitä kieltä monet perjantaina tulleista turvapaikanhakijoista puhuvat. Kielen osaavia tulkkeja ei kuitenkaan ole ollut perjantaina saatavilla kuin kaksi, minkä takia tulijoita päästiin kuulemaan tavallista hitaammalla tahdilla.

Kieliongelma tuli hieman yllätyksenä, koska Kopran mukaan kyseisen kielen puhujia ei ole tullut erityisen usein.

Kopran mukaan tulkkiongelma koskee irakilaisia, jotka puhuvat jotakin Irakissa puhuttavista kielistä.

Iltaan mennessä turvapaikanhakijoita oli tullut Tornion järjestelykeskukseen 124. Heistä oli rekisteröity kuusikymmentä ja neljääkymmentä oli kuultu.

Torniolaisten haaveet oman terveyskeskuksen saamisesta ovat vielä pitkässä kuusessa. Kuntalaisaloite keräsi kannatusta, mutta lainsäädäntö ja talous uhkaavat kampittaa hankkeen.

Tornion valtuusto käsittelee syksyn aikana demarivaltuutettu Janne Olsenin aloittaman kuntalaisaloitteen ympärivuorokautisen päivystyksen palauttamisesta Tornioon. Se keräsi 582 allekirjoitusta ja luovutettiin kaupungille lokakuun 11. päivä.

Tällä hetkellä terveyskeskuksen päivystysajan ulkopuolella päivystysasiat hoidetaan naapurikaupungissa Kemissä yhteispäivystyksessä.

Laki ja talous esteenä

Tornion terveyskeskuksen johtava lääkäri Sakari Malin toppuuttelee haaveilua.

Tämän vuoden alusta voimaan tullut päivystysasetus keskittää päivystyksen sairaaloihin, eikä iltapäivystyksen palauttaminen terveyskeskukseen ole mahdollista.

– Päivystysasetus määrää tämän asian ja sitä ei voi muuttaa. Vanhaan ei ole paluuta, sanoo Tornion terveyskeskuksen johtava lääkäri Sakari Malin.

Aloitteessakin esiin nostettu yhteistyö länsinaapurin kanssa ei myöskään ole vaihtoehto.

– Palvelun pitää olla suomenkielistä. Kielikysymykseen tyssäsi myös Pellon ja Övertorneån yhteispäivystys, Malin toteaa.

Oman auton puute haittaa päivystysmatkaa

Kuntalaisaloittetta perustellaan muun muassa sillä, että hoidon hakeminen Kemistä ei ole läheskään kaikille torniolaisille onglematonta.

Kemiin päivystykseen lähteminen voi tyssätä joko oman auton puuttumiseen tai rahaan, jonka lisäksi liikenneyhteydet iltaisin ja viikonloppuisin ovat satunnaisia.

Aloitteessa pyydetään kuntaa myös harkitsemaan yhteistyötä Haaparannan kanssa.

Tornion järjestelykeskukseen saapui perjantaina 126 turvapaikanhakijaa. Ensimmäisen kerran enemmistö heistä on afganistanilaisia.

Keskusrikospoliisi kertoo, että tulijoista 61 on afgaaneja ja 49 irakilaisia. Kaikki tulijat on jo rekisteröity.

Lapin poliisilaitoksen viestintäpäällikön Elina Katajamäen mukaan vielä ei voida sanoa, että irakilaisten tulijoiden määrä olisi pysyvästi kääntynyt laskuun. Irakilaisten määrä on perjantaihin asti pysynyt aika lailla vakiona.

– Karkeasti ottaen noin 70 prosenttia Suomeen saapuneista turvapaikanhakijoista on irakilaisia, Katajamäki sanoo.

Järjestelykeskus perustettiin Tornioon syyskuun loppupuolella. Keskukseen on saapunut irakilaisia, afganistanilaisia, somaleja sekä joitakin iranilaisia ja eritrealaisia. Perheiden osuus on hieman kasvanut.

Viestintäpäällikkö Katajamäki pitää mahdollisena sitä, että irakilaiset hakeutuvat turvapaikan toivossa muualle kuin Suomeen, koska Maahanmuuttoviraston turvallisuusarviointien uusimisesta on laajalti uutisoitu.

Katajamäki kiittelee järjestelykeskuksen toimintaa erinomaiseksi. Poliiseja on kaikkialta Suomesta.

– Meille on tullut viestiä, että tänne tullaan mielellään tekemään töitä. Täällä on hyvä työilmapiiri ja yhdessä tekemisen meininki.

Eilen Torniosta lähti satakunta ihmistä kahdessa linja-autossa kohti vastaanottokeskuksia.

Kaikkiaan Tornioon on saapunut 9 276 turvapaikanhakijaa.

Noin 120 ihmistä on osoittanut Torniossa mieltään hallitsematonta maahanmuuttoa vastaan Rajat kiinni -mielenosoituksessa, Lapin poliisilaitos tiedottaa.

Poliisin mukaan kyseessä on pienin Rajat kiinni -mielenosoitus, joka Torniossa on tähän mennessä järjestetty. Paikalla ei ollut vastamielenosoittajia ja tilaisuus sujui rauhallisesti. Mielenosoittajat marssivat Tornion keskustassa.

Mielenosoitus alkoi klo 15 ja kesti noin tunnin.

Vuoden yrittäjäpalkinnolla palkitaan vuosittain ansioituneita yrityksiä ja yrittäjiä. Diplomin saajat päätetään paikallisissa yrittäjäyhdistyksissä.

Torniossa tämänvuotinen yrittäjäpalkinto myönnettiin Osmo ja Raimo Herajärvelle Herajärven Kuljetus Oy:lle. 

– Myöntämisperusteina olivat monet asiat. Kyseessä on pitkän linjan torniolainen yritys, jossa on tehty useampi onnistunut sukupolvenvaihdos, Tornion yrittäjät ry:n puheenjohtaja Maria Keskimaunu kertoo.

Tornion yrittäjät halusivat nostaa jalustalle yrityksiä, jotka pyrkivät kasvun lisäksi löytämään yritykselle jatkajan.

– Onhan se mukavaa kun vuosien työ palkitaan. Kyllä tämä oli meille molemmille aika yllätys. Harvoin Suomessa kehutaan ihmistä ja ainahan se palkitseminen tuntuu hyvältä, Osmo Herajärvi pohtii.

Herajärvi on työskennellyt veljensä Raimon kanssa yrityksessä 1970-luvulta lähtien. Lähes 30 vuotta sitten he ostivat yrityksen itselleen ja nyt yritystä pyörittävät molempien pojat.

Keminmaan palkinto Pohjanrantaan

Keminmaan yrittäjäpalkinnon sai Pohjanranta Oy. Keminmaan yrittäjät ry perustelee valintaansa pitkäaikaisella yritystoiminnalla, työllistävyydellä ja paikallisilla investoinneilla. Pohjanranta työllistää 40 ihmistä.

Palkinnon saaminen tuli Pohjanrannassakin yllätyksenä.

– Mukavahan tämä yllätys on. Minusta tämä kunnianosoitus on suunnattu koko henkilökunnalle. Kaikki työntekijät tekevät osansa yrityksen pyörittämisessä, toimitusjohtaja Mikko Lampela sanoo.

Syväkurusta Tervolan yrittäjäpalkittu

Tervolan palkinnon pokkasi kuljetusyritys Syväkuru Oy:n Pasi Syväkuru.

– Syväkuruhan on pitkän linjan yrittäjä jo toisessa polvessa. Hän on monipuolistamalla yrityksensä pitänyt sen hengissä, Tervolan yrittäjät ry:n puheenjohtaja Jorma Vaara.

Yrittäjänä Syväkuru on ollut lähes 20 vuotta. Alun perin yrityksen perusti hänen isänsä vuonna 1959.

– En minä tästä hämmentynyt ole, mutta ilahduin kyllä tällaisesta huomionosoituksesta, Pasi Syväkuru sanoo.

Vetreä Veittikoski on Simon yrittäjä

Simon vuoden yrittäjä on Erkki Veittikoski Lämpötalo Veittikoski Oy:stä.

– Hän on ollut pitkään alalla yrittäjänä ja kehittänyt toimintaansa. Eläkeiässäkin vielä on yrittäjänä ja vasta avannut verkkokaupankin, perustelee Simon yrittäjät ry:n puheenjohtaja Pertti Ylitalo.

Veittikoskella tulee ensi vuonna täyteen 40 vuotta yrittäjänä.

– No mikäs siinä, mukavahan semmoinen huomionosoitus välillä on. En itse niin kauheasti tätä odottanut, Erkki Veittikoski tuumii.

Miorita palkittiin Kemissä

Kemin yrittäjäpalkinnon sai Harri ja Sirpa Mäkelän Konditorio Miorita.

– Yrityksellä on kuitenkin pitkä historia 60-luvulta lähtien ja Miorita on osa monen kemiläisen arkea ja juhlaa. He tekevät pyyteetöntä työtä aktiivisina yrittäjinä ja ovat osana virkistämässä keskustaa, Kemin yrittäjäyhdistyksen puheenjohtaja Anu Grönlund kertoo.

Toimitusharjoittelijat Jasmina Vaaraniemi ja Jenna Vuokila

Jos nenä on tukossa, syy voi löytyä sängystä ja siitä, että vuodevaatteet ovat täynnä pölyä. Vuodevaatteita ei ole ehkä pesty tarpeeksi usein, tai tyyny ja peitto niiden sisällä ovat jääneet liian pitkään vaille pesua tai vaihtoa uuteen.

Pöly sängyssä voi aiheuttaa oireita niillekin, joilla ei ole astmaa tai allergiaa, sanoo osastonylilääkäri Paula Kauppi Husin iho- ja allergiasairaalasta.

– Ihmiset helposti epäilevät, että sisäilmaongelmat aiheutuvat homeesta tai kosteudesta. Saatetaan ohittaa tavallisemmat syyt eli esimerkiksi pöly.

Myös Allergia- ja astmaliitosta sanotaan, että terveelläkin voi mennä nenä tukkoon likaisista vuodevaatteista tai tyynyistä.

– Jos on nenä tukossa ja tukkoinen olo, kyllä se yleensä kertoo siitä, että olisi viimeistään aika vaihtaa petivaatteet, sanoo allergianeuvoja Anne Vuorenmaa.

Tyynyliinat kaipaavat vaihtoa lakanoita useammin

Vuodevaatteiden ja tyynyjen sekä peittojen pesu ja vaihto kannattaa sopeuttaa muun muassa siihen, onko allerginen tai astmaatikko ja kuinka paljon hikoilee tai hilseilee, neuvotaan Allergia- ja astmaliitosta ja Martoista.

– Ihminen hikoaa paljon yönkin aikana. Joku on joskus sanonut, että jos hiki olisi sinistä, ihmiset vaihtaisivat paljon useammin lakanoita ja tyynyjä, sanoo Lapin Marttojen toiminnanjohtaja Eeva-Maija Laurila.

Tyynyliinat pitäisi vaihtaa jopa viikon välein, tai ainakin parin viikon välein yhdessä lakanoitten kanssa, Laurila sanoo. Samalla kannattaa imuroida petauspatja, ja tuulettaminenkin on yleensä hyväksi.

Tyyny joutaa parissa vuodessa roskiin, pesemätön aiemminkin

Myös tyynyt ja peitot vuodevaatteiden sisällä pitäisi pestä.

Laurila pesisi tyynyt 3–4 kertaa vuodessa ja peiton ainakin kerran vuodessa. Allergia- ja astmaliiton Anne Vuorenmaa suosittelee pesua niille noin pari kertaa vuodessa, mutta muistuttaa, että yleispätevää ohjetta ei ole.

Sopiva pesulämpötila on 60 astetta. Marttojen Eeva-Maija Laurila suosittelee tyynyille rumpukuivausta, koska se pitää ne kuohkeina.

Peitot ja tyynyt pitää myös vaihtaa välillä uuteen, vaikka niitä pesisikin riittävästi. Lapin Marttojen toiminnanjohtaja Eeva-Maija Laurila sanoo, että hän käyttäisi samaa tyynyä noin pari vuotta ja peittoa 5–10 vuotta.

Laurila sanoo, että jos pesu on jäänyt väliin liian usein, hiki voi kovettaa tyynyä, mikä lyhentää sen käyttöikää.

Monelta saattaa jäädä hygienia – mutta liioitteluun ei syytä

Entä pesevätkö suomalaiset tarpeeksi vuodevaatteita saati niiden sisällä olevia tyynyjä ja peittoja?

Marttojen Laurila sanoo hieman epäilevänsä sitä. Allergia- ja astmaliiton Vuorenmaa sanoo, että ainakin pesuohjeistuksia kaivataan usein muun muassa neuvontanumerosta.

– Sitten on toinen ääripää ihmisiä, jotka eivät vaihda peittoja ja tyynyjä ja ostavat ne kierrätyksestä.

Toisaalta sekä Vuorenmaa että Laurila sanovat, että ylihygieenisyyteen ei ole syytä.

Liian innokkaasti ei myöskään kannata pedata sänkyä aamuisin, sillä kosteuden olisi syytä antaa haihtua vähän aikaa.

Pölypunkkeja ei kannata pelätä, ellei ole esimerkiksi allerginen niille tai matkustele paljoa lämpimissä maissa. Suomen vaihtelevissa säissä pölypunkit eivät ole kovin yleisiä, vaan pölyyn reagointi johtuu yleensä pölystä sinänsä.

Länsi-Pohjan asukkailta aletaan tänään kerätä mielipiteitä sote-uudistukseen. Asukkailla on mahdollisuus keskustella sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisestä marraskuun aikana kunnissa järjestettävissä asukastilaisuuksissa.

Lähes pari sataa asiantuntijaa on valmistellut jo reilun vuoden ajan alueen kuntien palveluiden yhtenäistämistä. Alueella ollaan esimerkiksi yhtenäistämässä terveyskeskusten asiakasmaksuja ja kuntien hoitotarvikejakelua.

Lisäksi syksyn aikana työstetään muun muassa alueellisen työterveyshoidon järjestämistä sekä lasten ja nuorten palveluiden kokoamista yhteen.

Nyt on kuntalaisten vuoro päästä kertomaan oma mielipiteensä sote-uudistukseen.

Ensimmäinen asukastilaisuus järjestetään tänään Keminmaassa ja seuraavat tilaisuudet ovat ensi viikolla Torniossa ja Kemissä.

Suomalaisen peliteollisuuden menestys näkyy selvästi vuoden 2014 yhteisöverolistalla. Peliyhtiö Supercellin maksama yhteisöveropotti nousi 174 miljoonaan euroon. Summa on yli kaksinkertainen vuoteen 2013 verrattuna. Supercell tunnetaan mobiilipeleistään Clash of Clans, Hay Day ja Boom Beach.

Toisena listalla on lääkeyhtiö Bayer, joka maksoi veroja Suomeen 103 miljoonaa euroa. Yritys on menestynyt muun muassa ehkäisykierukka Mirenan myynnillä.

Kolmantena yritysverorankingissa on metsäyhtiö UPM, joka maksoi 86 miljoonaa euroa veroa viime vuonna. UPM oli vielä vuonna 2013 listan ykkösenä.

Halvasta sähköstä kärsivä energiayhtiö Fortum on pudonnut sijalle neljä. Toissa vuonna valtion enemmistöomistama voimayhtiö oli vielä sijalla kaksi. Fortum maksoi viime vuonna yhteisöveroa 84 miljoonaa euroa, mikä on 18 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2013.

Kovan nousun on puolestaan tehnyt valtion sijoitusyhtiö Solidium, joka nousi sijalle kuusi lähes 80 miljoonan euron yhteisöveroilla. Vielä vuonna 2013 Solidium oli listauksessa sijalla 26. Solidium tienasi vuonna 2014 Sampo-kaupoillaan 800 miljoonaa euroa.

Verottajan ilmoittamat tiedot on koostettu yritysten y-tunnusten mukaan. Konsernimuotoisilla yrityksillä voi olla kymmeniä tytäryhtiöitä, joilla jokaisella on erillinen y-tunnus. Yhteenlaskettuna erityisesti pankkikonsernit olisivat selvästi nykyistä korkeammalla listauksessa.

Esimerkiksi pankkikonserni OP Ryhmään kuuluu keskusyhteisön ohella muun muassa 180 jäsenosuuspankkia. OP Ryhmä ilmoittaa maksaneensa vuonna 2014 yhteensä 330 miljoonaa euroa yhteisöveroja. Näin laskettuna OP Ryhmä oli Suomen suurin yhteisöveron maksaja vuonna 2014.

Lapin kansanedustajista parhaiten tienasi viime vuonna Keskustan Markus Lohi. Hän ylsi yhteensä 100 873 ansio- ja pääomatuloihin.

Seuravaaksi eniten tienasi sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä Torniosta, jonka ansiotulot olivat viime vuodelta vajaa 82 694 euroa. Pääomatuloja Mäntylällä ei ollut.

Seuraavaksi suurimmat tulot olivat uudella keskustakansanedustajalla Mikko Kärnällä, jonka ansiotulot ylsivät 74 438 euroon. Verotettavaa pääomatuloa ei ollut.

Demarikansanedustaja Johanna Ojala-Niemelän ansiotulot olivat 72948 euroa. Keskustan Eeva-Maria Maijalan verotettava ansiotulo oli 70 636 euroa, vasemmistoliiton Markus Mustajärvellä 70 203 euroa ja uudella keskustaedustajalla Katri Kulmunilla tulot jäivät ennen edustajakautta 16 295 euroon.

Selvästi kotimaisessa parlamentissa istuvia kansanedustajia enemmän tienasi kuitenkin keminmaalainen Keskustan europarlamentaarikko Paavo Väyrynen. Hänen yhteenlasketut tulonsa vuonna 2014 olivat 175 130 euroa.