Länsi-Pohjassa jatketaan oman sotealueen selvitystyötä. Meri-Lapin seutuhallitus on palkannut kaksi asiantuntijaa tutkimaan, miten sosiaali- ja perusterveydenhuolto sekä erikoissairaahoito järjestetään Länsi-Pohjan alueella.
Asiantuntijakaksikko tekee huhtikuun loppuun mennessä alueen kunnille esityksen sosiaali-ja terveyspalveluiden sisällöstä ja niiden järjestämistavasta.
Kunnat tekevät esityksen pohjalta päätöksen sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymän perustamisesta alueelle.
Lapin tieliikenteessä menehtyi viime vuonna seitsemän ihmistä. Uhrien määrä puolittui edellisvuodesta.
Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan myös loukkaantuneiden määrä oli viime vuonna hivenen edellisvuotista pienempi, mutta onnettomuuksissa loukkaantui silti runsaat 300 ihmistä.
Joulukuussa Lapin teillä ei kuollut kolareissa yhtään ihmistä, mutta loukkaantuneiden määrä oli hieman korkeampi kuin vuotta aikaisemmin.
Kausi-influenssarokote kannattaa vielä hankkia Meri-Lapissa, vaikka lääkärit ovat joissakin tapauksissa jo epäilleet potilaan oireiden viittaavaan influenssaan.
Esimerkiksi Kemin Terveystalolla seurataan tarkkaan, milloin influenssaepidemia puhkeaa ja rokottaminen on syytä lopettaa.
Vasta-aineiden nouseminen eli rokotesuojan syntyminen kestää kaksi viikkoa.
Itella aloittaa ensi viikolla yt-neuvottelut, jotka voivat vähentää koko maasta 1200 työpaikkaa. Yt-neuvottelut kestävät vähintään kuusi viikkoa eli ne ratkeavat aikaisintaan maaliskuussa.
Itellalla on Pohjois-Suomessa lähes 2000 työntekijää. Koko maassa heitä on runsaat 26 000.
Kemin paheneva huumeongelma näkyy poliisin tilastoissa. Poliisin tietoon tulleiden huumeiden käyttörikosten määrä Kemissä kasvoi viime vuonna peräti 70 prosentilla edellisvuosien keskiarvosta. Koko Lapissa poliisi paljasti 821 huumausainerikosta, mikä on enemmän kuin koskaan aiemmin.
Kaikkiaan Lapissa kirjattiin viime vuonna lähes 30 000 rikosta, mikä on viisi prosenttia edellisvuotta enemmän. Väkivaltarikosten määrä laski hiukan, mutta omaisuusrikosten määrä kasvoi.
Näin pakkasilla se on tietysti hyvä muistaa. Säteilylämmitin ei ole mikään uusi keksintö; se on jo useimmissa henkilöautomerkeissä ja -malleissa, mutta on tullut laajempaan keskusteluun vasta nyt.
- Onhan niitä ollut autoissa jo vuosituhannen alusta lähtien, mutta ovat jääneet vähemmälle huomiolle, pohtii Petteri Alatalo Juhan Autossa Kemijärvellä.
Alatalon mukaan säteilylämmittimet tulivat samaan syssyyn kuin alumiinivaluiset moottorit. Hän vertaa lämmitintä silitysrautaan, joka on liimattu moottorin ulkopinnalle. Laite kuumenee sähköllä ja lämmittää moottorissa olevan veden.
Vanhaa vesitilan lokilämmitintä Alatalo puolestaan kuvailee teenkeittimeksi. Vastus tuikataan vasitusta reiästä suoraan moottorin vesitilaan ja lämmittämään.
- Nykyisissä alumiinimoottoreissa noita reikiä ei ole. Ei ole ollut teknisesti, eikä taloudellisesti järkevää porata ja plommata ja siksi on kehitetty tuollainen pinnalle liimattava säteilylämmitin, Alatalo sanoo.
Hänen mukaansa oma lajinsa ovat auton polttoainekäyttöiset lämmittimet, kansankielellä "vepasto". Niillä päästään tienpäälle jo puolessa tunnissa, pakkasella kuin pakkasella.
Petteri Alatalo tähdentää, että kylmän aikana on tietysti tärkeää huolehtia moottorin esilämmityksestä. Roikassa ollut auto käynnistyy varmemmin ja esilämmittäminen on muutenkin terveellisempää auton moottorille. Raaka kylmäkäynnistys ei tee hyvää.
Jotkut ovat kuitenkin yllättyneet, kun roikassakin ollut uusi auto starttaa nihkeästi.
- Se korjaantuu, kun lisää lämmitysaikaa, sanoo Alatalo.
Hänen mukaansa taloyhtiöissä on hyvä huomioida tuo lisäajan tarve. Autojen lämmityspaikoilla on usein kahden tunnin sääntö ja säätö. Nykyautot tarvitsevat sen tuplaten. Säätila vaikuttaa lämmitysaikaan puoleen ja toiseen.
Uusi säteilylämmitin on noin 350 watin tehoinen, kun se perinteisen lokilämmittimen teho on noin 500 wattia.
- Moottorin pinnalle asennettavaan lämmittimeen ei sisälly ylimääräistä paloherkkyyttä, sanoo Petteri Alatalo.
Simo purkaa ensi kesänä vuokrarivitalon. Asemakylällä sijaitsevassa talossa on kymmenen asuntoa, joista vain kaksi on vuokrattuna. 80-luvun lopussa rakennettu talo olisi pitänyt peruskorjata.
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus on myöntänyt kunnalle 50 000 euron purkuavustuksen. Simon Vuokratalot Oy:n toimitusjohtaja Mika Tiiro kertoo, että talosta on jäljellä 170 000 euroa aravalainaa, mistä kunta on saanut 60 prosenttia anteeksi.
Purun jälkeen kunnalle jää vielä reilu sata vuokra-asuntoa.
Kylmä ilma parantaa tuulivoiman tehoa. Sumituuli Oy:n toimitusjohtaja Matti Ramlin kertoo, että Kemin Ajoksessa sijaitseva tuulimylly tuottaa parhaiten lokakuun ja maaliskuun välisenä aikana.
Ramlinin mukaan talvella tuulen teho on kovempi, koska ilma on tiiviimpää ja painavampaa.
- Kylmä on lämpimää ilmaa raskaampaa. Esimerkiksi meidän myllyn 100 metrin siipien kärkiväliin kohdistuu kymmenen metrin tuulella 60 tonnin voima, joka pyörittää voimalaa.
Talouselämä-lehden mukaan laaja korkeapaine on seisottanut tuulivoimaloita tammikuussa Suomessa. Ramlinin mukaan Ajoksessa sijaitseva tuulimylly on pyörinyt taukoamatta koko tammikuun ajan.
- Mylly on pyörinyt koko ajan. Pienimmillään tuulen nopeus on myllyn alueella ollut tammikuussa 2,8 metriä sekunnissa. Toki talvellakin on tunteja ja vuorokausia, jotka eivät tuota paljon, jos tuuli on vähäistä, Ramlin sanoo.
Kuntaliitoksissa erilaisten työkulttuurien yhteensovittamisessa on tekemistä ilman pakkoliitoksiakin. Esimerkiksi Oulussa tuoreimmassa kuntaliitoksessa työ toimintatapojen yhteensovittamiseksi aloitettiin jo reilusti ennen virallista liittymispäivää
Oulun kaupungin henkilöstöjohtaja Unto Lehtosen mukaan toimintoja alettiin siirtää yhteen jo hyvissä ajoin. Lisäksi paljon paukkuja käytettiin muutosvalmennukseen.
– Perus-Oulu on kuitenkin aika suuri kaupunki ja mukaan tulleet kunnat olivat pienempiä. Käytännössä vastaan tuli monenlaisia eroja jo sen vuoksi, että pienissä kunnissa ei ole resursseja niin eriytyneeseen toimintaan kuin suuressa, Lehtonen sanoo.
Monia sellaisia asioita, mihin suuressa kunnassa on omat asiantuntijansa, hoidetaan pienissä kunnissa oman toimen ohella. Näin uudessa Oulussa yhteisiksi käytännöiksi muodostui useimmiten suuressa kunnassa käytössä ollut toimintatapa.
Henkilöstön asema ei ole aivan merkityksetön kuntakentän uudistuksessa, sillä kuntasektori on merkittävä työllistäjä. Esimerkiksi Oulun kaupungilla on noin 12 000 työntekijää eli se on henkilöstömäärällä mitaten suurin työnantaja Tampereen pohjoispuolella.
Pakkoliitoksissa, joita voi Oulun lisäksi olla edessä esimerkiksi Meri-Lapissa, haasteet ovat vielä suurempia. Lehtonen muistuttaa, että muutoksesta viestiminen henkilöstölle on tärkeää silloinkin, kun liitos on vapaaehtoinen - saatikka pakkoliitoksissa.
– Mahdollisimman paljon ennakkovalmentamista ja aivan työyhteisötasolle mennen. Pitää mennä sinne, missä yksittäinen ihminen työskentelee ja kertoa, mitä tämä muutos hänelle tarkoittaa, Lehtonen sanoo.
Esimerkiksi Meri-Lapissa kuntayhteistyötä on tehty jo paljon, mutta varsinkin asenteiden tasolla edessä on vielä suuri muutos - jos kuntaliitos vapaaehtoisesti tai pakolla tulee.
Lehtonen kannustaa vaikuttamaan asenteisiin perustelemalla muutosta.
– Pakkotilanteessa asenteiden muutos on paljon kovemman takana. Kun päätös on tehty, pitää pystyä perustelemaan henkilöstölle, mihin suuntaan muututaan ja miksi. Pitää myös tarjota ihmisille mahdollisuus keskustella ja purkaa omia ajatuksia, Lehtonen painottaa.
– Olen seurannut Meri-Lapin tilannetta sen verran, että se ei tule olemaan helppoa ja siinä on monenlaisia ongelmia.
Lehtosen mukaan aikaa asenteiden muuttamiseen kannattaa varata vuosia. Hänen mukaansa Oulussakin suorittavan henkilöstön ja luottamusjohdon parissa näkyy vielä pitkään se "mistä kunnasta tullaan".
P.T. Hakala toimi lukion rehtorina vuosina 1969-1990 ja hän on ollut keskeinen henkilö ilmaisutaidon opetuksen kehittäjänä aikana, jolloin ilmaisutaito otettiin osaksi lukion oppimäärää.
Hakalan vaikutus ilmaisutaidon opetukseen Suomessa on ollut todella merkittävä. Hän oli silloisen Opetushallituksen opetussuunnitelmatyöryhmän jäsen, hän julkaisi useita oppikirjoja ja ilmaisutaidon oppaita sekä toimi opettajien kouluttajana.
Hänen entiset oppilaansa muistavat P.T. Hakalan erinomaisena juhlapuhujana. Hänen puheensa koulun juhlissa ja erityisesti lakkiaisjuhlissa jättivät nuoriin kuulijoihin pysyvän jäljen.
–Nuorena se tuntui niin arvokkaalta ja erityisesti arvosti sitä, että hän kohdisti puheensa meille. Siinä koki olevansa sivistyksen ytimessä, muistelevat Hakalan aikana lukiota käyneet, nykyisin lukion opettajina toimivat Kari Filpus ja Jukka Ollikainen.
Muotokuva valmistui Kemin lyseon seniorit ry:n tuella. Sen on maalannut lukion kuvataiteen opettaja, taiteen maisteri Laura Eteläinen valokuvien pohjalta.
Vuosi sitten tapahtumassa esiintynyt Davina & The Vagabonds saapuu jälleen Kemiin. Festivaalin järjestäjien mukaan amerikkalaisyhtye tulee tapahtumaan yleisön toivomana pikauusintana.
Ruotsista festivaalille saapuu suomalaissyntyisen Hannu Kiviahon johtama Fatboy ja Englannista esiintyjälistalla on Martin Harley.
Kotimaisista muusikkovieraista Pakkasukossa nähdään Edu Kettunen, joka on edellisen kerran käynyt Kemissä Broadcast-yhtyeen kanssa. Lavalle kipuaa myös Sielun Veljissä kitaraa soittanut Jukka Orma.
Kemin Rytmimusiikin ystävät ry:n mukaan artistit lisäksi tutustuttavat yläkoululaisia rytmimusiikin saloihin. Tänä vuonna koululaistapahtuma viedään Syväkankaan ja Karihaaran kouluille.
Uuden kalastuslain pelätään kaventavan kalastajien jokamiehenoikeuksia ja vievän päätösvallan paikallisilta ELY-keskuksiin.
Kalatalouskonsulentti Petter Nissen Suomen vapaa-ajan kalastajien keskusjärjestöstä katsoo, että uudessa laissa viranomaiset olisivat saamassa oikeuden rajoittaa onkimista ja pilkkimistä virtavesissä.
- Lakiluonnoksen mukaan jokamiehen oikeus voitaisiin kieltää monissa paikoin, kun virtavesiksi voitaisiin lukea nykyistä paljon laajemmat alueet. Jatkossa siika- ja lohikalavesistöt olisivat vaelluskalavesistöjä ja niihin kuuluisivat myös ankeriaat ja nahkiaiset, luonnehtii Petter Nissen.
Lakiluonnoksessa kalatalousviranomaisen valtaa ja vastuuta esitetään lisättäväksi muun muassa uhanalaisten kalalajien suojelussa. Tämä tarkoittaa sitä, että ELY-keskus voisi päättää ylimääräisistä suojelutoimista omalla alueellaan.
Nissenin mukaan esitykseen sisältyy myös kalastusalueiden vähentäminen nykyisestä, jolloin myös kalastusasioiden paikallistuntemus saattaa kadota.
Jos uusi lakiesitys toteutuu, jatkossa kalastamaan pääsee yhdellä luvalla. Lisäksi viehekalastuslupa olisi aiempaa halvempi ja maksua alettaisiin periä myös myös yli 65-vuotiailta. Sen sijaan alle 18-vuotiaisiin lupamaksua ei ulotettaisi.
- Jatkossa 35 eurolla saisi paketin, jossa olisi kalastuksenhoitomaksu ja mukana myös valtakunnallinen viehekalastusoikeus. Tällä hetkellä kalastaja maksaa kalastuksenhoitomaksun ja vapaaehtoisen läänikohtaisen viehekalastusmaksun, mutta nyt ne ympättäisiin samaan lupaan, sanoo Nissen.
Lupakäytännön muuttumista Nissen pitää suurimpana uudistuksena yksittäisen kalastajan kannalta.
Kalastuslain uudistamiseen Nissen on kuitenkin pettynyt, sillä lähtökohtana oli kunnianhimoisempi työ mutta se kariutui hänen mukaansa eri intressiryhmien yhteentörmäykseen.
- Lakiluonnos on enemmän vanhan kalastuslainpäivitys kuin kokonaisuudistus. Uusia asioita siellä ei ole paljonkaan.
Maa- ja metsätalousministeriö on pyytänyt lausuntoja kalastuslakiluonnoksesta perjantaihin mennessä.
Lastensuojelutoimenpiteiden määrä on kasvussa Meri-Lapissa. Alueen molemmissa kaupungeissa tehtiin viime vuonna nelisenkymmentä lastensuojeluilmoitusta enemmän kuin vuotta aikaisemmin.
Torniossa myös lasten huostaanottojen määrä on noussut. Torniossa tehtiin yhdeksän huostaanottoa, joista kiireellisiä sijoituksia oli kahdeksan.
Kemissä huostaanottojen määrä on laskenut, viime vuonna niitä tehtiin kuusi edellisen vuoden yhdeksän sijasta. Sen sijaan kiireellisten sijoitusten määrä on noussut yli kolmanneksella, kahdestakymmenestäkahdesta kolmeenkymmeneen.
Sekä Torniossa että Kemissä lapset sijoitetaan pääasiassa kaupungin omaan lastensuojeluyksikköön tai Keminmaassa sijaitsevaan Pohjankotiin.
Stora Enso aikoo sulkea paperikoneen Veitsiluodossa Kemissä. Syynä on aikakauslehtipaperin kysynnän heikkeneminen.
Paperiyhtiö Stora Enso aloittaa tämän vuoksi yt-neuvottelut Veitsiluodon tehtaalla. Vähennystarve on enimmillään 90 työntekijää.
Veitsiluodossa käytiin viimeksi syksyllä yt-neuvotteluja, joissa vähennettiin joitakin kymmeniä työntekijöitä. Stora Enso työllistää Veitsiluodossa tällä haavaa noin 700 työntekijää
Sulkeminen tarkoittaa Stora Ensolle 15 prosentin laskua aikakauslehtipaperin enimmäistuotannossa. Paperikone Veitsiluodossa on suunnitelmien mukaan tarkoitus sulkea pysyvästi parissa kuukaudessa.
Stora Enso on viime vuosina päätynyt paperikoneiden sulkemisiin paperin kysynnän vaimenemisen takia.
– Paperinvalmistajat yrittävät sopeutua tilanteeseen, missä paperin kysyntä koko ajan vähenee, ja paperin tuotantoa ja koneita on ollut koko ajan liikaa, kommentoi PTT:n metsäekonomisti Matleena Kniivilä.
– Tämä [paperikoneiden sulkeminen] on jatkunut usean vuoden ajan ja jatkuu varmasti tulevina vuosinakin.
Kniivilän mukaan Veitsiluodossa suljettavaksi kaavailtu PK1-kone on Suomen mittakaavassa pieni, eikä 190 000 tonnin kapasiteetin poistuma hetkauta koko mittakaavaa. Hän huomauttaa, että yhden koneen sulkeminen voi tarkoittaa toisen paperikoneen vilkastuttamista jossain toisaalla – koneet eivät ole suoranaisesti täysiteholla viime aikoina jyllänneet.
– En osaa sanoa, tapahtuisiko tuotannon lisäys sitten Suomessa vai jossain muualla.
Ammattiliitto Prolla on tästä oma aavistuksensa:
– Näyttää siltä, että Suomessa olevat tehtaat ajetaan loppuun ja sen jälkeen uudet investoinnit menevät muualle ja työpaikat katoavat alalta, ennakoi sopimusalavastaava Jari Uschanov.
Jos PK1 suljetaan, Veitsiluotoon jää vielä useita muita paperikoneita.
Stora Enso sulkee paperikoneen Veitsiluodon tehtaalla Kemissä. Stora Enso aloittaa yt-neuvottelut vähentääkseen enimmillään 90 työntekijää.
Neuvottelut koskevat suunnitelmaa sulkea pysyvästi paperikone PK1, jonka vuosikapasiteetti on 190 000 tonnia päällystettyä aikakauslehtipaperia. Tuotanto lopetetaan nopeassa tahdissa maaliskuun loppuun mennessä.
Yt-neuvottelut koskevat koko Veitsiluodon henkilöstöä. Vähennysten jälkeen Veitsiluotoon jää 630 Stora Enson työpaikkaa.
Syynä PK1:n sulkemiseen on aikakauslehtipaperin kysynnän heikkeneminen. Sulkeminen vähentää Stora Enson päällystetyn aikakauslehtipaperin kapasiteettia noin 15 prosenttia.
Stora Enso kertoo pystyvänsä palvelemaan NovaPress-asiakkaitaan Veitsiluodon tehtaan PK5:lta ja Kabelin tehtaalta Saksasta.
Työpaikat ovat vähentyneet Kemissä Lapin liiton tilastojen mukaan vuosina 1990-2011 yli neljällä tuhannella. Valtion ja valtioenemmistöisten osakeyhtiöiden työpaikat ovat huvenneet suorastaan olemattomiin. Samalla yksityinen sektori ei kuitenkaan ole kasvanut tarpeeksi.
Mistä leivotaan eväitä Kemin tulevaisuuden turvaamiseen? Minkälaisten elinkeinojen varaan Kemin ja koko Meri-Lapinkin tulevaisuus voidaan rakentaa? Onko vastaus uusissa suurinvestoinneissa, teollisuuden palveluyrityksissä, matkailussa vai jossain aivan uudessa?
Stora Enson ilmoitus Paperikone 1:n sulkemisesta ja 90 henkilöä koskevista yt-neuvotteluista oli järkytys pääluottamusmies Jouko Suomalaiselle, vaikka valtava yllätys se ei ollut.
Suomalaisen mukaan mediassa PK1:stä on oltu lopettamassa jo pitkään ja Stora Enson vastikään Ranskan tehtaillaan aloittamat yt:t antoivat vihjettä tulevasta.
– Mutta kyllähän tällaiset uutiset ovat aina järkytyksiä. Vuosi sitten vähennettiin painopaperipuolelta kymmeniä henkilöitä, syksyllä hienopaperipuolelta melkein 50 ja nyt nämä. Tuntuu, että mikään ei riitä, Suomalainen murahtaa.
Eivätkä yt-neuvottelut rajoitu pelkästään Stora Ensoon. Samalla saarella kunnossapitoa hoitava Efora neuvottelee parhaillaan sekin väen vähentämisestä.
– Siellä pitäisi olla klo 12 aikaan neuvottelemassa väen vähentämisesta ja nyt 10.30 kuittaamassa Stora Enson puolelta yt-esitystä. Että kyllä tämä semmosta sirkusta on, saatana.
Suomalaisen mukaan henkilöstön usko tulevaisuuteen on ollut koetuksella jatkuvien yt-neuvottelujen vuoksi. PK1:n mahdollisuuksiin jatkaa toimintaansa uskottiin silti vielä.
– Toivoahan on niin kauan, kuin koneet käyvät ja tekevät maailman parasta MWC:tä. Mutta tuntuu, että tästä on päätös jo tehty, vaikka yt-kutsussa puhutaan suunnitelmasta, Suomalainen sanoo.
- Kyseessä on jälleen vakava viesti siitä, että Lapin vahvaa menestystekijää, metsätaloutta horjutetaan. Vaikka koneen sulkemisella ei olisi lyhyellä tähtäimellä isoa merkitystä alueen puun kysyntään, on siinä voimakas viesti siitä, että yhtiö investoi ulkomaille, mutta ei Suomeen. Pitkällä tähtäimellä paperikoneen alasajo on erittäin vakava asia koko Lapille, sanoo kansanedustaja Simo Rundgren.
Kansanedustaja pitää lakkauttamispäätöksen aikataulua "täysin kohtuuttomana".
- Työntekijäpuolta on nyt vakavasti kuultava tässäkin tilanteessa.
Stora Enso kertoi perjantaina, että se sulkee paperikoneen Veitsiluodossa Kemissä ja aikoo vähentää enintään 90 työntekijää.
Stora Enson Veitsiluodon tehtaan työntekijät marssivat ulos työpaikaltaan vastalauseena yhtiön aikeille sulkea yksi paperikone ja vähentää 90 työntekijää Kemissä.
Tehdas ajetaan hallitusti alas perjantain aikana ja työntekijät palaavat töihin maanantaiaamuna.
Alkavat yt-neuvottelut tähtäävät jopa 90 työntekijän vähentämiseen. Vähennysten jälkeen Veitsiluotoon on jäämässä 630 Stora Enson työpaikkaa.
Stora Enso aikoo sulkea pysyvästi paperikone PK-ykkösen, jonka vuosikapasiteetti on 190 000 tonnia päällystettyä aikakauslehtipaperia. Tuotanto lopetetaan hyvin nopeasti, jo maaliskuun loppuun mennessä.
Perussuomalaiset ovat aloittaneet taistelun EU-kriittisistä äänistä. Erityisesti Lapissa puolue joutuu kamppailemaan samoista äänistä keskustan Paavo Väyrysen kanssa.
Perjantaina Lapissa vierailleen perusuomalaisten puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalon mielestä EU-kriittisten ei kannata äänestää Paavo Väyrystä.
– Täällä täytyy muistuttaa siitä, että jos haluaa kartuttaa keskustalaisten äänipottia, niin ääni voi mennä myös Olli Rehnille, joka on kovin EU-myönteinen ja integraatiomyönteinen. Tämä täytyy pitää kaikkien äänestäjien mielessä, Slunga-Poutsalo sanoo.
Slunga-Poutsalon mukaan perussuomalaisilla on jo lappilaisia ehdokkaita. Myös Kemi-Tornio -alue on edustettuna ehdokaslistalla. Nimiä ei kerrota vielä julkisuuteen. Slunga-Poutsalon mukaan puolueen ehdokkaat kiertävät myös Lapissa.
– Meillä on vahva halu kiertää koko Suomea. Haemme listalle perussuomalaisten helmet koko maasta ja he kiertävät myös Lapissa.
Perussuomalaisten lista valmistuu ensi kuun puolivälissä. Tällä hetkellä täyttämättä on kuusi ehdokaspaikkaa.