Itella on irtisanonut Alma Aluemedian kaikki varhaisjakelusopimukset. Meri-Lapissa irtisanomiset koskevat Pohjolan Sanomien 1200 asiakkaan erillisaluetta lähinnä maaseudulla.

Varhaisjakelua hoitaa myös konsernin oma jakeluyhtiö Alma Manu. Alma Aluemedian liiketoimintayksikön johtaja Kari Juutilaisen mukaan Almalla on vajaa puoli vuotta aikaa järjestää Itellan hoitama maaseutujakelu uudestaan.

Juutilaisen mukaan sopimuksen irtisanominen ei vaikuta haja-alueiden jakoaikatauluun. Sen sijaan jos Itellan omat irtisanomissuunnitelmat toteutuvat, jakeluajat haja-asutusalueella voivat venyä jopa kello 16:een.

Perussuomalaiset eivät kannata Kemi-Tornio -alueen kuntaliitosta. Puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalon mukaan liitos ei onnistu, jos alueella ei sitä haluta, vaikka taloudellinen näkökulma puoltaisi liitosta.

Slunga-Poutsalo suosittelee, että liitoksesta päätettäisiin kansanäänestyksellä. Taloudelliset ongelmat voidaan ratkaista kuntien yhteistyöllä.

Hän uskoo, että Kemi-Tornio -alueen on mahdollista perustaa alueen havittelema oma sosiaali- ja terveyspiiri.

– Kyllä se on tietenkin mahdollista. Tässä täytyy ottaa huomioon se, että Suomessa on kovin erilaisia asioita. Toisaalle sopii toisenlainen tapa hoitaa terveysasioita, ja toisaalle toisenlainen, sanoo Slunga-Poutsalo.

– Eli myös uudessa sote-selvityksessä pitää olla mukana jouston mahdollisuus. Mikä tälle alueelle parhaiten sopii, niin sellainen pitää pystyä järjestämään.

Lentoyhtiö Flybe tiukentaa käsimatkatavaroiden valvontaa. Flybe tarkkailee jatkossa tehostetusti matkustajiensa käsimatkatavaroiden kokoa ja painoa sekä lähtöselvityksessä että portilla. Valvontaa tiukennetaan kaikilla Flyben lennoilla.

Sallittujen käsimatkatavaroiden määrä tai mitat eivät muutu. Suurin sallittu käsimatkatavaroiden yhteispaino on 8 kiloa. Mikäli matkustajan käsimatkatavarat ylittävät sallitut rajat ja asia huomataan vasta lähtöportilla, peritään matkustajalta laukun ruumaan siirtämisestä 30 euron maksu.

Käsimatkatavarana saa kuljettaa matkalaukkua, jonka mitat ovat 55x40x20cm. Lisäksi matkatavaroina saa olla pieni käsilaukku, sateenvarjo, kamera tai pieni kameralaukku, päällystakki, kohtuullinen määrä luettavaa sekä kävelyä helpottavat apuvälineet kuten kävelykeppi.

Ely-keskuksen mukaan kaivosyhtiö Northland ei ole selvittänyt riittävästi kaivoksen haitallisia vaikutuksia matkailulle, poronhoidolle, kalavesille ja alueen virkistyskäytölle.

Viranomaiset kaipaavat ihmisille havainnollista tietoa siitä, miten kaivoksen haitallisia vaikutuksia voidaan lieventää.

Lapin Ely-keskus haluaa nähdä myös suunnitelman siitä, miten kaivoksen sivukivet ja rikastushiekkaläjät sulautetaan maisemaan kun kaivos lopettaa.

Ely-keskuksen tiedote Hannukaisen YVA:sta löytyy nettisivuilta.

Seinät ovat yhtä jykevät kuin joka vuosi ja jää- sekä lumiveistokset yhtä koristeelliset - jos eivät mahdollisesti koristeellisemmat - kuin edellisinä vuosina. Ei uskoisi, että tämä kaikki on pistetty pystyyn ainoastaan 15 päivässä.

Kemin matkailu Oy:n tiedottaja Titta Vuorinen myöntääkin, että aikataulu oli tänä vuonna erityisen haastava.

– Aikataulu on tosiaankin ollut aivan äärimmäisen tiukka. Tällä hetkellä vielä tässä ennen linnan avajaisia viimeistellään hotellin siipeä. Yleisölle kaikkein merkityksellisimmät alueet eli linnan piha, pääsisäänkäynti, ravintola sekä lasten maailma ovat valmiita. Kaikki oleellinen on siis jo valmista, vakuuttaa Vuorinen.

Teemana meren salaisuudet

Tänä vuonna lumilinnan teemana on meren salaisuudet. Teema näkyy niin linnan pihalla kuin sisälläkin. Ajatuksena on, että ulkopuolella ollaan veden päällä ja kun mennään sisälle linnaan, siirrytään veden alle.

Lumilinnan pääportti on tehty jäänmurtaja Sammon näköiseksi ja esiintymislava kuvastaa merirosvolaivaa. Linnan sisälle taas kahdeksan Kiinasta tullutta jään- ja lumenveistäjää ovat luoneet satumaisen ja lähes taianomaisen tunnelman.

– Näissä ravintolakabineteissä näkyy se, että he pääsivät näiden tilojen kimppuun ensimmäisenä ja saivat tehdä täällä pisimmän työrupeaman. Tänä vuonna meillä on todella monipuoliset lumiveistokset, hehkuttaa Vuorinen.

Olokolot uusi majoitusvaihtoehto

Lumilinnan perinteiseen palveluntarjontaan kuuluu kappeli, jonne voi mennä hiljentymään tai halutessaan siellä voi mennä jopa naimisiin asti. Myös hotelli tarjoaa 21 majoituspaikkaa eksoottisesta yösijasta haaveileville. Uutena majoitusvaihtoehtona tarjotaan tänä vuonna Olokoloja.

– Olokolot on meidän tämän kauden uutuus ja me olemme ensimmäisenä maailmassa ottamassa niitä tällä tavalla käyttöön. Kyseessä on kirkaskattoinen reki, joka toimii safarikäytössä moottorikelkan vetämänä sekä majoituskäytössä. Täällä linnassa Olokolot toimivat nimenomaan majoituskäytössä, eli siellä on mahdollisuus viettää yötä tähtitaivaan alla lämpimissä tiloissa, sillä nämä ovat lämmitettyjä, selvittää Vuorinen.

Tapahtumia pitkin kevättä

Lumilinnan ympärille on tänä vuonna kasaantunut monenlaista oheistoimintaa ja kilpailuja. Tammikuun lopulla alkaa kilpailu lumen- ja jäänveiston SM-mitaleista. Maaliskuussa taas mitellään lumipallosodan sm-mitaleista sekä golfataan hankigolfin MM-kullasta meren jäällä.

– Tällaista kilpailupuolta on tullut tähän ympärille yllättävän paljon ja se on kiva juttu. Reilun viikon päästä aloitetaan jäänveistolla täällä linnalla ja lumenveistäjät kokoontuvat puolestaan Kemin keskustassa. Kevätauringon lämmittäessä sitten siirrytään noihin palloilulajeihin, toteaa Vuorinen.

Ei kävijätavoitetta

Kemin matkailu OY ei ole tälle kaudelle asettanut kävijämäärätavoitetta lumilinnalle. Tarkoitus onkin saada lumilinnan vieraat tutustumaan Kemin muihin matkailupalveluihin sekä viipymään kaupungissa pidempään, kuin pelkästään vierailemalla lumilinnassa.

– Yritetään tehdä yhteistyötä sen eteen, että matkailijat viihtyisivät Kemissä pidempään. Lumilinnassa vierailun ohella voi esimerkiksi käydä moottorikelkkasafarilla, kokeilemassa pilkkimistä, potkukelkkailua tai jotain muuta vastaavaa. Yritetään saada sitä kautta tätä talvea oleellisemmaksi osaksi matkailua, päättää Vuorinen.

Aleksi Pohjola

Astu laivaan ja ihastele kuvagalleriasta jäästä ja lumesta veistettyjä meren ihmeitä!

Tenori Aki Alamikkotervo sanoo hänellä töitä riittävän, koska hän on valmis olemaan lavalla vaikka kiven roolissa. Vaatimattomalla pohjoisen mentaliteetilla varustettu oopperalaulaja on eläköitymässä kansallisoopperasta neljän vuoden kuluttua, mutta mies ei aio jäädä lepäilemään laakereilla.

– Lisäaikaahan voisi anoa, mutta olen ollut siellä vuodesta -93, että saattaisi se jo riittää. Olen laulunopettaja koulutukseltani ja tykkään siitä. Sitä hommaa voisin ajatella. Mutta laulamista en lopeta. Teen keikkaa sitä mukaa, kun niitä tulee.

Kesällä mies suuntaa taas Savonlinnan oopperajuhlille, joka on hänellä tullut jo tavaksi.

– Onkohan tuo ensi kesä jo 25. kerta, kun sinne menen. Kuorossa olen aloittanut ja nyt olen ollut useampana kesänä solistina siellä.

Tuntematon oopperana

Tällä hetkellä Alamikkotervoa työllistää Oulun kaupunginteatterissa esitettävä Tuntematon sotilas -ooppera. Hänet nähdään paitsi kirkonmiehenä, myös komentajana lavalla.

– Ohjaus poikkeaa Edvin Laineen elokuvasta kovasti. Tässä on inhimillistä näkökulmaa, eihän se sota mitään juhlaa ole ollut. Ei siinä todellakaan vedetä aarioita sukkahousut jalassa, mies kuvaa oopperaversiota humoristiseen tyyliinsä.

Oopperan ohjannutta Lauri Maijalaa Alamikkotervo kehuu estoitta.

– Hän on todella hyvä ohjaaja. Tästä on tehty sellainen puhenäytelmänomainen ooppera, jossa on paljon tehokeinoja.

Hyväätekevä tenori

Hyväntekeväisyyttäkin mies harrastaa, kun töiltään ennättää. Seuraavaksi Alamikkotervo tähdittää Tornion ja Haaparannan rotaryklubien järjestämää hyväntekeväisyyskonserttia, jolla kerätään varoja lasten leikkipuiston rakentamista varten.

– Tenorihan tekee aina hyvää, kun hän laulaa, mies sanoo pilke silmäkulmassa.

Alamikkotervon Anni-tytärtä ja nykyistä kumppania, sopraano Leena Reinmania voi kuulla samaisessa konsertissa. Muina viihdyttäjinä ovat muun muassa Tornion Mieskuoro ja Arios-kuoro.

Lappian juhlasalissa helmikuun ensimmäisenä sunnuntaina pidettävän konsertin varat lahjoitetaan lyhentämättöminä leikkipuistohankkeeseen. Rajakanavan suulle suunniteltu valtakunnan rajan ylittävä lasten leikkipuisto on määrä rakentaa 2015.

Perämeren luontoa ja historiaa halutaan tehdä tutuksi alueen nuorille.

Tarkoituksena on tuoda esimerkiksi yläkoulujen ja lukioiden opetukseen paikallistuntemusta lisääviä tunteja, jotta nuorten tietoisuus ja kiinnostus lisääntyisi Perämerta kohtaan, kertoo hanketta vetävän Metsähallituksen projektipäällikkö Mirva Leppälä.

Leppälä on huolissaan, että nykyään opetus jää liian yleiselle tasolle.

– Olen huomannut, että yhteys luontoon ja historiaan on katkeamassa ja katkennutkin. Nyt olisi pari vuotta aikaa saada muutosta siihen, että opetukseen tulisi selvemmin paikallista väriä, Leppälä pohtii.

Mallia haetaan Ruotsista

Ruotsissa Haaparannan lukiossa on jo käytössä valinnainen saaristo-opaskoulutus, jossa nuoria perehdytetään Perämeren saariston eläimiin ja maantieteeseen.

Kurssin on suorittanut kaksi nuorta ja heillä on mahdollisuus toimia esimerkiksi oppaina Perämeren saaristossa.

Projektipäällikkö Mirva Leppälän mukaan vastaavanlainen opaskoulutus halutaan tuoda myös Meri-Lappiin ja muihin Perämeren rannikkokuntiin.

– Kyllä se oman alueen arvostus selvästi nousisi ja edelleen sen pitkäaikainen vaikutus saattaa olla, että nuori tahtoo sitten myös jäädä tänne, Leppälä sanoo.

Leppälän toiveena on, että hanke huomioitaisiin ensi vuonna päivitettävässä opetussuunnitelmassa.

Suomalaiset ovat tottuneet menestykseen, kun kyse on autourheilusta. Etenkin ralli on ollut suomalaisten lempilapsi jo pitkään. Silti viimeisin rallin maailmanmestaruus on vuodelta 2002, jolloin Marcus Grönholm voitti mestaruuden.

Kaakamolainen Tapio Vuokila on kokenut rallin ja rallisprintin harrastaja. Hänellä onkin näkökulma siihen, miksi ralli ei ehkä enää vedä samalla tavalla kuin kulta-aikoina.

- Kilpailuja järjestetään nykyään vähemmän ja harrastajakanta on harventunut. Yksi iso syy on se, että lajin kustannukset ovat nousseet turhan korkeiksi. Myös uusia autosääntöjä on tullut. Ralli ehkä hakee sellaista omaa paikkaansa tällä hetkellä, toteaa Vuokila.

Yleisö yhteen paikkaan

Rallin yksi ongelma on se, että se on yleisölle hiukan haastava laji seurata. Yleisö levittäytyy erikoiskokeiden varteen keskelle metsiä ja pysyy siellä, välillä vain vaihtaa paikkaa erikoiskokeiden vaihtuessa. Tähän ongelmaan on herännyt myös kansainvälinen autourheiluliitto FIA sekä paikalliset rallijärjestäjät. Niinpä nykyään lähes jokaisessa rallissa nähdäänkin niin sanottu yleisö-ek, jonka avulla katsojia pyritään houkuttelemaan paikalle entistä enemmän.

- FIA:n puolelta on myös todettu se, että pitäisi saada katsojat yhteen paikkaan. Eihän ralli sinällään massakatsojien laji ole, mutta silti siellä se oma yleisö on. Katsojat pitäisi saada vain samaan paikkaan, miettii Vuokila.

Katsojaystävällinen rallisprintti

Rallin lisäksi Vuokila kääntää rattia myös rallisprintin puolella. Rallisprintissä kuljettajat ajavat noin 1,5 – 6 kilometrin mittaisella radalla kaksi kierrosta, joista nopeampi jää voimaan. Kartturia ei ole ja alustana toimivat niin lumi, jää kuin asfalttikin. Yleisölle rallisprint on siitä mukava laji, että siinä voi seurata kokonaisvaltaisesti radan tapahtumia.

- Kyllä rallisprint lajina tyydyttää sen vauhdinhuuman ja kilpailuvietin, vaikka siinä määrällisesti pääseekin ajamaan vähemmän kuin perinteisessä rallissa. Rallisprintissä kuitenkin tutustutaan rataan etukäteen ja mietitään, miten tuo mutka pitäisi ajaa tai mikä ajolinja olisi paras, selvittää Vuokila.

 Uusi työkalu

Tälle kaudella Tapio Vuokila hankki uuden työkalun. Mitsubishi Evo IX sai mennä ja tilalle tuli 1.6 litran moottorilla varustettu Suzuki. Vuokila kilpailee vakio 1600-luokassa, jossa auton moottorin ja vaihdelaatikon pitää olla vakioita. Tarvittavat turvavarusteet autoihin toki pitää laittaa. Silti harrastuksen kulut pysyvät kohtuullisesti hallinnassa.

- Nämä on kohtuullisen edullisia hankkia. Tämä on jotakin 15 000 – 16 000 euron luokkaa, kun se ajetaan tuonne viivalle. Jos raaskii moottorikelkan ostaa ja sillä ajaa, niin kyllä pystyy myös kilpa-auton ostamaan ja sillä harrastamaan, havainnollistaa Vuokila.

Aleksi Pohjola / Yle Perämeri

Pohjoismaiden suurimpiin kauppaketjuihin lukeutuva Ica vetää jauhelihaa pois myynnistä salmonellan vuoksi. Eri puolilla Ruotsia sijaitsevista myymälöistä poisvedettävissä jauhelihoissa on käytetty irlantilaista naudanlihaa ja tanskalaista sianlihaa.

Ican mukaan salmonellaa löydettiin rutiinitarkastuksessa kahdesta pakkauksesta.

Myynnistä vedettävät jauhelihat on pakattu 2,5 kilon pakkauksiin, joiden viimeinen käyttöpäivä on 27. tammikuuta. Pakkauksia on myyty tammikuun 20. päivästä lähtien.

Terveyspalveluiden voimakkaasta keskittämisestä huolimatta kuntien syrjäalueet eivät ole jääneet täysin ilman terveydenhuollon palvelupisteitä. Esimerkiksi Kemissä, Torniossa ja Ylitorniolla kylien asukkaiden terveydenhuoltoa turvataan "monitoimineuvoloilla".

Yhden terveydenhoitajan pyörittämässä pisteessä toimii äitiys- ja lastenneuvola sekä muutamana aamuna viikossa yleisvastaanotto. Aamuvastaanotoilla terveydenhoitajat muun muassa poistavat tikkejä, antavat rokotuksia ja myöntävät sairauslomatodistuksia.

Arkea helpottava palvelu

Kemin Rytikarin neuvolaa kolme vuotta pyörittänyt terveydenhoitaja Tuija Laukka kertoo, että toiminta helpottaa esimerkiksi autottomien vanhusten ja lapsiperheiden arkea.

– Muissa neuvoloissa ei Kemissäkään ole näin monipuolisesti palveluja. Hepolan Rytikarin alue on niin kaukana keskustasta, että on hyvä kun täältä saa myös sairaanhoidollisia palveluita, sanoo Laukka.

Työskenteleminen yksin on toisinaan vaativaa, mutta työkaverit ovat tavoitettavissa.

–  Lääkäri käy apuna kaksi kertaa kuukaudessa ja lisäksi toisiin työkavereihin voi olla yhteydessä puhelimitse. Yksintyöskentely vaatii tietynlaista luonnetta, Laukka kertoo.

Kaksostyttöjä Saanaa ja Siljaa neuvolatarkastukseen tuonut Reetta Remes kiittelee palvelua.

– Parin kuukauden välein käydään rutiinitarkastuksissa. Kyllä tämä helpottaa elämää selvästi, kun ei tarvitse lasten kanssa lähteä kaupunkiin asti vaan saa palvelun tästä läheltä, kiittelee Remes.

Yhden terveydenhoitajan monitoimineuvoloita löytyy Kemin Rytikarin lisäksi Tornion Kaakamosta,  Arpelasta ja karungista, sekä Ylitornion Meltosjärveltä.

Kemin Lumilinnan  kausi alkoi lauantaina. Linnan teemaa ”Meren salaisuudet” korostaneessa avajaisissa esiintyi laulaja Inga Söder. 

LumiLinnan rakennuskausi tiivistyi tänä vuonna äärimmäisen lyhyeksi ja linna rakennettiin 15 päivässä. Sisätiloja koristavat lumi- ja jäätaideteokset valmistuivat ajallaan, mutta hotelli avataan hieman suunniteltua myöhemmin.

Linnan toimistolta kerrotaan, että että hotellin 21 huonetta on käytössä viimeistään torstaista lähtien.

Muodostelmaluistelijat osallistuivat ensimmäisiin kilpailuihinsa viikonloppuna Oulussa.

Valmentaja Anneli Kunnarin mukaan viikonlopun kilpailut olivat hyvä päänavaus tytöille, joten seuraavissa kilpailuissa ei tarvitse jännityksellekään enää antaa niin paljon tilaa.

- Nyt pitää keskittyä entistä enemmän harjoittelemiseen ja ohjelmaakin on hieman vaikeutettava ennen seuraavia kilpailuja, sanoo Kunnari.

Icebreakers kilpailee seuraavan kerran 9. maaliskuuta Rovaniemellä. Siitä kaksi viikkoa eteenpäin ja vuorossa ovat Kouvolan kilpailut.

Teräsyhtiö Outokumpu kutsuu vuosina 2015 ja 2016 erääntyvien joukkovelkakirjalainojensa haltijat koolle. Yhtiö tarvitsee velkojiensa suostumuksen suunnittelemalleen vakuuspaketille, jonka se aikoo antaa velkarahoituksensa tueksi.

Yhtiö arvioi saavansa joukkovelkakirjojensa haltijoilta riittävän määrän suostumuksia.

– Joukkovelkakirjojen haltijat pääsevät samaan vakuusjärjestelyjen piiriin, suostumuksella täsmäytetään ehdot samanlaisiksi kuin muilla lainanantajilla, sanoo johtaja Saara Tahvanainen Outokummusta.

Vakuuspaketin on määrä kattaa valtaosa Outokummun velkarahoituksesta. Yhtiö aikoo pantata omaisuuttaan, muun muassa tytäryhtiöidensä osakkeita Suomessa, Ruotsissa ja Yhdysvalloissa.

Outokumpu kertoi marraskuun lopussa myyvänsä Ternin terästehtaan ja järjestelevänsä rahoitustaan taseensa vahvistamiseksi. Yhtiö on ollut muun muassa tappiollisten yrityskauppojen takia rahoitusvaikeuksissa.

Tahvanaisen mukaan Outokummun rahoitusjärjestelyt etenevät hyvin. Yhtiö kertoo saaneensa 900 miljoonan euron valmiusluoton, jonka ehto on Ternin ja VDM-liiketoiminnan myynnin toteutuminen.

Lisäksi yhtiö on saanut pidennettyä kahdenvälisten lainojensa maksu-aikoja ja eräät yhtiön rahoittajat ovat sitoutuneet myöntämään sille 500 miljoonan euron lainan.

Rahoitusta haetaan myös sijoittajilta. Outokumpu on kutsunut koolle ylimääräisen yhtiökokouksen helmikuun puolivälissä päättämään 600 miljoonan euron osakeannista.

Ternin terästehtaan kauppa ja koko rahoitusjärjestely on Outokummun mukaan määrä saada päätökseen maaliskuun loppuun mennessä.

He ovat hiihtäjät Sami Jauhojärvi ja Martti Jylhä, mäkihyppääjät Anssi Koivuranta ja Olli Muotka, yhdistetyn Janne Ryynänen, alppihiihtäjä Tanja Poutiainen, lumilautailijat Jussi Taka ja Ella Suitiala sekä freestyle-laskija Antti Ollila.

Lappilaisittain kiinnostavia urheilijoita ovat myös ainakin kuusamolainen kumparelaskija Ville Miettunen (edustaa kemijärveläistä Avalance Ski Clubia), lahtelainen mäkihyppääjä Julia Kykkänen (edustaa rovaniemeläistä Ounasvaaran Hiihtoseuraa) ja rovaniemeläislähtöinen, nyttemmin Kouvolassa asuva hiihtäjä Mona-Liisa Malvalehto.

Myös maanantaina valitulla varaedustajalla, freestylehiihtäjä Aleksi Patjalla on siteet Lappiin. Hän on syntynyt Rovaniemellä, vaikka asuu tällä hetkellä Kuusamossa.

Sotshin olympialaiset alkavat 6. päivä helmikuuta.

Palvelualojen työntekijöitä kuunnellaan tällä viikolla herkällä korvalla ympäri Lappia. Palvelualojen ammattiliiton PAM:in toimitsijat kiertävät työpaikoilla jututtamassa työntekijöitä, mutta myös heidän työnantajiaan.

Toimitsija Elisa Pendersin mukaan samat asiat nousevat esille keskusteluissa jäsenten kanssa vuosi toisensa jälkeen: osa-aikaisten työntekijöiden työtuntien määrä ja työehtosopimuksen mukaisten lisien maksaminen.

Palvelualojen ammattiliitto on Suomen suurin yksityisten alojen ammattiliitto.

Kemin Lumilinnan lauantaisissa avajaisissa yleisöä hätkähdytti hienon ohjelman ja linnan lisäksi taivaalta sataneet kipinät. Ilotulituksesta vastanneen Suomen Ilotulitus Oy:n myyntipäälikkö Sami Tammi sanoo, että Kemin sisäsatama on hyvin haasteellinen ilotulitetyömaa.

– Tuuli oli lauantaina kova ja tilannetta joutui seuraamaan koko ajan. Kaikki rakettien lataamiset tehtiin äärimmäisellä huolellisuudella. Muutama rakettityyppi jätettiin ampumattakin kovan tuulen vuoksi,Tammi kertoo.

Ilotulituksen aikana taivaalta näytti satavan kipinöitä. Silminnäkijäkertomuksen mukaan yleisöalueelle tipahdelleet kipinät olivat tuhkaa.

– Ilotulitteissa on usein efektejä, jotka tulevat maahan saakka. Ne sammuvat kuitenkin noin kymmenen metriä ennen alastuloa. Jos jotakin on tippunut, se on ollut tuhkaa. Myös roskia saattaa sadella, Tammi vahvistaa.

Ei vaaraa yleisölle

Vaikka sisäsatama on haastava paikka, Tammen mukaan varoalueet ja etäisyydet yleisöön takaavat  sen, että vaaraa yleisölle ei pitäisi olla.

– Totta kai tuuli vaikuttaa lentorataan ja se voi näyttää semmoiselta kipinäefektiltä, efektistä riippuen. Se näyttää hurjalta, mutta kun kaikki asiat varoetäsyyksiä myöten ovat kunnossa, niin se näyttää häijymmältä kuin mitä onkaan.

Tammi kertoo käyneensä jälkikäteen paikan päällä katsomassa, että maahan oli todellakin tippunut roskia.

Kemin matkailulle ei asiasta ole kuitenkaan tullut reklamaatioita.

Tammi on itse ollut mukana  Lumilinnan avajaisissa monena vuotena ja vain kerran olosuhteet ovat olleet optimaaliset.

– Yhtenä vuotena oli hävyttömän kova lumisade ja tuuli. Myös viime vuonna oli kova tuuli tuuli, mies muistelee.

– Paikka on hieno, mutta haasteellinen. Ilotulitus vaatii tarkkaa suunnittelua.

Tornion kaupungin teknisten palvelujen budjettilaskennat pettivät viime vuonna lähes puolella miljoonalla eurolla. Teknisten palvelujen menot ylittyivät 155 000 eurolla ja tulovaje suurentui noin  350 000 eurolla.

Menot ylittyivät budjetoitua enemmän kunnallistekniikan kunnossapitoon liittyvistä palvelujen ostoista sekä kunnossapitoon liittyvien koneiden ja laitteiden korjauskustannuksista.

Tulovaje kasvoi arvioitua enemmän, koska myynnissä olevat kiinteistöt ovat edelleen myymättä. Lisäksi sataman tavaraliikenteen tulot jäivät arvioitua pienemmiksi.

Kemin kaupunginteatteri on saamassa uudet laitteet tulipalossa tuhoutuneiden tilalle. Kaupunginteatterin laitteistoa uudistetaan arviolta 111 000 euron edestä.

Välittömästi uusittavia laitteita ovat muun muassa pienen näyttämön valo- ja äänipöydät sekä ison näyttämön valopöytä. Syksyllä uusitaan vielä suuren näyttämön kangasesirippu ja projisointikalusto.

Kemin kaupunginteatterissa tapahtui marras-joulukuun vaihteessa tulipalo, joka vahingoitti muun muassa teatterin suuren näyttämön teknistä tilaa. Teatterin muut tilat kärsivät jonkin verran vahinkoja savusta ja sammutusjärjestelmän sprinklereistä.

Kaupunginhallitus käsittelee asiaa kokouksessaan maanantaina.

Tervolan Löylyvaaran tuulivoimapuistohanke sai yhden huomautuksen osayleiskaavan ehdotusvaiheessa.

Yksityishenkilön tekemässä huomautuksessa moititaan tuulivoimaloiden aiheuttavan valo- ja melusaastetta sekä pilaavan maiseman, kertoo tekninen johtaja Virpi Mäki-Iso.

Tuuliwatti Oy on rakentamassa Löylyvaaraan kolme tuulivoimalaa. Yhtiön tavoitteena on päästä aloittamaan tuulivoimaloiden rakennustyöt tänä vuonna. Osayleiskaavan nähtävilläolo päättyi viime perjantaina.