Hallitus aloittaa Kemi-Tornio -alueella neuvottelut kuntaliitosselvityksen käynnistämiseksi, jos alueen kunnat eivät saa itse työtä käyntiin. Tornio on antanut viime vuoden puolella lausunnon, jonka mukaan se ei ala tehdä selvitystä Kemin kanssa.

Kuntarakennelain mukaan Kemin, Tornion, Keminmaan ja Simon on selvitettävä yhdessä kuntien yhdistymistä. Jos kunnat eivät saa selvityksiään käyntiin, on mahdollista, että Kemi-Tornio -alueelle asetetaan erityinen kuntajakoselvitys kevään aikana.

Tämän hetken arvion mukaan selvitystyön määräaika päättyy vuodenvaihteessa. Selvitykset on tehtävä viimeistään kuusi kuukautta sen jälkeen, kun sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskeva laki on hyväksytty eduskunnassa.

Lapin Liiton kyselytutkimukseen vastanneista matkanjärjestäjistä peräti neljä viidestä kertoi menettäneensä myyntiä huonojen lentoyhteyksien takia.

Lapin liiton maakuntainsinööri Hanne Junnilainen sanoo, että liiton kyselytutkimuksessa 84 prosenttia matkanjärjestäjistä sanoi menettäneennsä kauppaa viimeisen kahden talvikauden aikana

- Heistä puolet arvioi, paljonko he olivat kauppaa menettäneet. Nämä vastaajat sanoivat menettäneensä 53 prosenttia Lapin-myynnistään, mutta sen lisäksi he näkevät kovaa potentiaalia, että jos lentoyhteydet olisivat hyvät ja lentohinnat kilpailukykyisiä muihin kohteisiin verrattuna, niin potentiaalia nähtiin 15-200 prosenttia.

Suunnitelmat maakuntakenttien vähentämisestä uhkaavat heikentää tilannetta entisestään, sanoo maakuntajohtaja Mika Riipi.

- Meidän näkökulmastamme ne tuntuvat kohtuuttomilta. Jos ajatellaan tilannetta, jossa nyt meidän matkailulla on kasvupotentiaalia ja sitten nähdään pohjoisten alueiden potentiaali laajemmin, meidän logistisen asemamme parantaminen pitisi olla fokuksessa eikä sen heikentäminen.

Haasteet koulutus- ja nuorisotakuun toteutumisesta kovenevat opiskelijapaikkojen leikkausten vuoksi. Esimerkiksi Ammattiopisto Lappiassa jatko-opiskelupaikka pystytään vielä hyvin tarjoamaan juuri peruskoulunsa päättäneille, mutta heitä vanhemmat hakijat ovat uuden yhteishakuasetuksenkin vuoksi jo selvästi huonommassa tilanteessa.

- Tähän mennessä olemme onnistuneet peruskoulunsa päättäneiden jatko-opiskelumahdollisuuksien järjestämisessä oikeinkin hyvin. Tänä vuonna leikkaukset näkyvät niin, että tarjontaa on vähemmän. Peruskoulunsa päättävien mahdollisuus saada opiskelupaikka on edelleen hyvä, mutta välivuotta pitäneiden tai opiskelulinjaa vaihtavien tilanne on jo huonompi, kertoo Ammattiopisto Lappian rehtori Jussi Leponiemi.

Mitä pidemmän aikaa peruskoulunsa päättänyt odottaa toisen asteen opiskelun aloittamista, sitä heikommat ovat hänen mahdollisuutensa opiskelupaikan saamiseksi. Paitsi opiskelupaikkojen väheneminen myös päivitety yhteishakuasetus heikentää "vanhempien" hakijoiden asemaa.

- Asetuksen mukaan välivuotta pitäneet tai opiskelulinjaa vaihtavat saavat vähemmän pisteitä yhteishaussa, kuin juuri peruskoulunsa päättäneet, Leponiemi täsmentää.

Säästöillä lyötiin takuita korville

Opiskelijapaikkaleikkausten ja koulutus- ja nuorisotakuun ajoittamista samaan syssyyn ihmetellään jokaisella paikkakunnalla, minne säästövaatimuksia on kohdennettu.

- Kyllähän tämä lisää haastetta tuo. Meri-Lapissa onneksi osataan tehdä hyvää yhteistyötä peruskoulun, nuorisoasteen  ja toisen asteen kesken sekä myös elinkeinoelämän kanssa, meillä on tässä pitkät perinteet, Leponiemi pohtii.

Leponiemi tähdentää, että jatkossa minkäänlaisille harhalaukauksille ei koulutuksen suunnittelussa ole varaa.

- Meidän täytyy entistä tarkemmin pohtia sekä paikallisesti että laajemminkin koulutuksen tarvetta eri aloilla, jotta vähenevät opiskelijapaikat voitaisiin täyttää mahdollisimman järkevästi.

Oppisopimus kärsii lamasta

Nuoriso- ja koulutustakuussa on yhtenä mahdollisuutena nostettu uuteen tarkasteluun myös oppisopimuskoulutus.

Jussi Leponiemen mukaan tutkinnon hankkiminen osaksi työnantajan koulutuksessa on Meri-Lapissakin varteenotettava vaihtoehto, joka kiinnostaa myös yrityksiä. Vallitseva talouden matalapaine voi nousta pk-yrityksissä sopimuksen tekemisen esteeksi.

- Nuortahan ei yrityksen tarvitse vastineetta kouluttaa, mutta kysymyksessä on kuitenkin työsuhde. Toisaalta oppisopimus voi joillakin aloilla olla hyvinkin yritykselle sopiva tapa saada palvelukseensa osaavaa työvoimaa.

Keminmaalaislähtöisten Marko ja Mikko Vapan yritys Droppi Veripalvelu Oy tekee kuivaverianalyyseja. Yrityksen mukaan kuivuneesta verinäytteestä skannattu kuva paljastaa henkilön terveystilan. Eikä siinä vielä kaikki - samaa analyysimenetelmää sovelletaan myös palveluun, joka paljastaa näytteenantajan syntisyyden asteen.

Syntimittari.fi -palvelu paljastaa henkilön syntisyyden kuivaverianalyysin perusteella arvioidusta veren puhtaudesta. Kiistanalaisen menetelmän väitetään siis pystyvän paljastamaan syntisyyden.

– Ajatus on, että ihmisen syntisyys näkyy tulehdustilojen kohoamisena. Tämä pohjautuu Raamatussa Jesajan kirjassa kerrottuun ilmiöön, että syntisen ihmisen veri kuivuu valkoiseksi, kertoo Droppi Veripalvelu Oy:n tutkimuspäällikkö Mikko Vapa.

– Syntimittari siis väittää, että synnillä olisi biologinen vaste joka on mitattavissa.

"Saastainen, ylpeä vai vanhurskas - synti näkyy verestä"

Syntimittari.fi -sivustolla eri verenpuhtauksien kuvaamia syntisyyden asteita kuvataan Raamatun lausein. Esimerkiksi henkilö, jonka veren puhtaus on 60 prosenttia on mittarin perusteella "kurja". Jos veren puhtaus on vain 10-20 prosenttia, on henkilö "saastainen".

Kirkko ja kaupunki -lehdessä uskontotieteen dosentti Ilkka Pyysiäinen tyrmää Vapan väitteet "humbuugina". Vapa kuitenkin vakuuttaa, että yritys on liikkeellä täysin vakavissaan.

Syntimittari pohjaa Droppi Veripalvelun markkinoimaan "tutkimusmenetelmään", jossa veren puhtaus arvioidaan kuivaneesta verinäytteestä skannattua kuvasuurennosta tarkastelemalla.

– Mitä valkoisempi veri, sitä epäpuhtaampaa se on. Punainen veri taas on puhdasta. Jos veren puhtaus laskee, ihmisellä alkaa olla erilaisia oireita, kuvailee Mikko Vapa menetelmää.

Analyysitiedolla myydään luonnonlääkintätuotteita

Esimerkiksi Oulun yliopistollisen sairaalan laboratoriotoiminnasta vastaavan Nordlabin ylilääkäri Martti Larikan mukaan kuivaverianalyysi ei kuulu käytössä oleviin tutkimusmenetelmiin.

– Kuulostaa oudolta, että tuolla menetelmällä voisi paljastaa verestä mitään, mistä voisi tehdä johtopäätöksiä ihmisen terveydentilasta. Lähinnä vertaisin tätä menetelmää uudenvuoden tinoista ennustamiseen, Larikka sanoo.

Droppi tuottaa "analyysipalvelujaan" yksittäisille elinkeinonharjoittajille, jotka puolestaan käyttävät tietoa myydäkseen asiakkailleen edustamiaan tuotteita.

Droppi Veripalvelu Oy on saanut toimintansa kehittämiseen myös julkista tukea: Lapin ELY-keskus myönsi vuonna 2012 yritykselle 22 500 euroa "kuivaverianalyysin automatisointiin". Tuki tuli Euroopan Aluekehitysrahastosta.

Etsimme risteyksiä, joissa jalankulkijat tai pyöräilijät ovat jäädä auton alle syystä tai toisesta.

Jossain liikennevalotolppa on sellaisessa paikassa, josta autoilija tai jalankulkija ei sitä näe. Toinen risteys saattaa houkutella ajamaan tai ylittämään kadun punaisia päin siksi, että vihreä valo on päällä vain lyhyen aikaa.

Onko jossain sinun usein käyttämässä risteyksessä joku ongelma, joka johtaa usein läheltä piti -tilanteisiin autojen ja kevyen liikenteen välillä? Mitä sille pitäisi mielestäsi tehdä?

Haemme myös kuvia ongelmaristeyksistä. Niitä voi lähettää osoitteeseen somedeski@yle.fi. Samaan osoitteeseen voit jättää yhteystietoja, jotta voimme ottaa yhteyttä kysyäksemme ilmoittamastasi risteyksestä lisää. Älä jätä yhteystietojasi karttamuistiinpanoon, koska ne tulevat kaikille näkyviin.

Jaa kuva risteyksestä Twitterissä tai Instagramissa hashtagilla #tapporisteys.

Aamu-tv käsittelee hankalia risteyksiä tiistaina 28.1.

Klo 16.08. lisätty ensimmäiseen lauseeseen pyöräilijät.

Klo 21.05 Karttapisteet saattavat suuren käytön vuoksi jäädä latautumatta joillekin käyttäjille. Yritä hetken kuluttua uudelleen.

Kemissä aloittaa ensi syksynä viime vuosien ennätysmäärä ekaluokkalaisia. Koulutoimenjohtaja Anu-Liisa Kososen mukaan syksyllä koulun aloittaa 249 lasta.

Peruskoulun aloittavia opetusryhmiä tulee Kemiin yhteensä 11 kappaletta. Keskimääräinen luokkakoko ensimmäisellä luokalla on Kemissä 22,6 oppilasta, mikä on hieman suurempi kuin viime vuonna.

Torniossa koulunkäynnin aloittaa syksyllä 247 oppilasta, mikä on hyvin tavanomainen määrä, kertoo sivistystoimenjohtaja Ilkka Halmkrona.

Pitääkö julkisista varoista tuetulta yritykseltä edellyttää esimerkiksi toimimista vakiintuneiden tieteellisten kriteerien pohjalta ja vallitsevia käsityksiä noudattaen? Vai rajaako vaihtoehtoisten - jopa kyseenalaisten - näkemysten poissulkeminen liikaa innovatiivisuutta?

Lapin ELY-keskuksen yritysrahoitusyksikön päällikön Eija Virtasalon mukaan ELY-keskus ei tiennyt syntimittarista päättäessään Droppi Veripalvelu Oy:n EU-tuesta.

ELY-keskus myönsi vuonna 2012 yritykselle 22 500 euroa EAKR-rahaa kuivaverianalyysin kehittämiseen. Menetelmän pohjalle kehitettiin myös syntimittari-niminen palvelu, jolla väitetään mitattavan verestä ihmisen syntisyyttä.

Tuki myönnettiin Droppi Veripalvelulle ja syntimittarin takana on Mikkoskopia-niminen yritys. Taustalla ovat kuitenkin samat henkilöt ja syntimittari käyttää Droppi Veripalvelun palveluita.

Eija Virtasalon mukaan Droppi Veripalvelun rahoitushakemus kävi läpi normaalin päätöksentekomenettelyn, jossa arvioitiin muun muassa yrityksen liiketoiminta- ja kehittämissuunnitelma.

– Hakemukset käydään läpi rahoituskokouksissa, missä päätös tehdään yrityksen liiketoimintasuunnitelman perusteella sekä kehittämishankkeesta laaditun projektisuunnitelman perusteella. Mukana päättämässä ovat olleet muun muassa ELY-keskuksen yritysrahoitusasiantuntijat, Virtasalo kertoo.

Hän ei kuitenkaan halua arvioida, oliko päätös virhe. Tuettu tutkimusmenetelmä ei ole käytössä koululääketieteessä. Oulun yliopistollisen sairaalan ylilääkäri vertasi sitä "uudenvuodentinoista ennustamiseen".

22.1. klo 11.36 Lisätty maininta Mikkoskopia-yrityksestä.

Kemissä koululaiset lomailevat lokakuussa vain kaksi päivää, kun esimerkiksi viime vuonna loma oli viikon mittainen. Kemissä kysyttiin vuonna 2011 vanhempien ja opettajien mielipidettä koululaisten syysloman pituudesta. Molemmat olivat vahvasti viikon mittaisen loman kannalla.

Koulutoimenjohtaja Anu-Liisa Kosonen esittikin viikon mittaista lomaa. Koulutuslautakunta kuitenkin päätti lyhentää loman äänin 6 - 4. Vasemmistoliiton jäsenet kannattivat lyhentämistä yhtenä rintamana. Tukea tuli keskustalta ja sosiaalidemokraateilta.

– Tilanne on muuttunut vuodesta 2011. Esimerkiksi pätkätyöt ovat lisääntyneet, mikä hankaloittaa pienten koululaisten hoidon järjestämistä viikon ajaksi. Kentältä on tullut asiasta viestiä. Toisaalta koululaisten kesäloma piteni, kun koulu alkaa kolme päivää alkuperäistä esitystä myöhemmin, perustelee loman lyhentämistämistä esittänyt Pasi Määttä.

Päätöksestä on tehty valitus, jonka lautakunta hylkäsi tiistaina. Hylkypäätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen.

Simo samaan aikaan muiden kanssa

Simossa syysloma säilyy viikon mittaisena, mutta se siirretään alkamaan viikkoa aiemmin, jolloin se ajoittuu samaan ajankohtaan seutukunnan muiden kuntien kanssa.

– Muutos helpottaa perheiden yhteisiä lomajärjestelyjä ja oppilaitosten välistä yhteistyötä, perustelee koulutoimenjohtaja Kyösti Rajanen.

Tervolassa syysloma kestää kolme päivää, kuten viime vuonna. Keminmaassa ja Torniossa sivistystoimenjohtajat esittävät syysloman viettoa viime vuosien tapaan. Keminmaassa loma on kestänyt viikon ja Torniossa kaksi päivää.

– Asiasta syntyy keskustelua joka vuosi. Torniossa on hankala tehdä lauantaista koulupäivä, koska oppilaita on niin paljon kuljetuksessa. Kuljetuksista aiheutuisi tuhansien eurojen kustannus, perustelee Tornion sivistystoimenjohtaja Ilkka Hlamkrona.

Tornion koulutuslautakunta päättää Halmkronan esityksestä keskiviikkona.

Koululaisten syyslomaa vietetään viikolla 42 eli lokakuun puolivälin tienoilla.

Kriisikeskus Turvapoijussa järjestetään torstaina Meri-Lapin ensimmäinen eroneuvoilta.

– Tämä on sellainen pieni kahden tunnin matka sen asian äärelle, kuvaa Siivet-projektin työntekijä Merja Halttunen.

Meri-Lapissa tietoa avioerosta erityisellä teemaillalla tarjotaan nyt ensimmäistä kertaa ja siihen on muualla Suomessa pidetyt tapahtumat kannustaneet.

– Lapissa esimerkiksi Rovaniemellä on järjestetty.  Muualla järjestetyistä illoista kokemukset ovat kannustaneet tuomaan tätä palvelua myös Länsi-Pohjan alueelle.

Teemaillassa ammattilaiset antavat tietopaketin avioeroon liittyvistä asioista. Puhetta on muun muassa siitä, kuinka vanhemmuus voidaan järjestää eron jälkeen.

Lisäksi teemailta tuo vertaistukea koulutetuilta, eron kokeneilta henkilöiltä.

– Vaikka ero on kipeä asia ja kohdalle sattuessaan iso kriisi, niin siitäkin voi selvitä, painottaa Halttunen.

Otsikosta huolimatta eroon ei ohjata

Eroneuvoilta ei nimestään huolimatta jaa vinkkejä tyyliin "näin eroat näppärästi".

– Varsinaisia neuvoja illassa ei kauheasti anneta, vaan lähinnä keskustellaan ja rauhassa pohditaan asioita. Siellä joku voi aivan hyvin päätyä ajattelemaan, että ei meillä vielä olekaan tarve erota, vaan asioihin voi löytyä muitakin ratkaisuja, Halttunen hoksauttaa.

Halttunen kehottaa tulemaan paikalle vaikka vain kuulolle, sillä iltaan voi osallistua nimettömänä ja omista asioistaan puhumattomana. Halttusen mukaan iltaan ovat tervetulleita sellaisetkin, jotka eivät itse ole eroamassa.

– Ero koskee usein useampaakin kuin kahta ihmistä. Esimerkiksi isovanhemmat tai muut lähipiiriin kuuluvat voivat iltaan osallistua.

Tietoa tulvakeskukselle tuottavat ilmatieteen laitoksen ja SYKEn lisäksi ELY-keskukset. Palvelua voidaan hyödyntää muun muassa tulvariskeihin varautumisessa. Palvelu löytyy netistä Ilmatieteen laitoksen sivuilta.

Kreikkalaisen ja suomalaisen pojan ystävyydestä kertovan sarjan pilottijaksoa kuvattiin Kemissä vuonna 2010, minkä jälkeen kuvaukset keskeytettiin Kreikan talouskriisin vuoksi.

Nyt The Missing Route -sarjan tekijät ovat jatkamassa kuvauksia. Suunnitteilla on tv-sarja ja elokuva, jotka sijoittuvat Kosin saarelle Kreikkaan sekä Lappiin.

The Missing Routen tarinassa suomalainen ja kreikkalainen poika ystävystyvät meren saaristoon kätkeytyvän salaisen käytävän ansiosta. Salainen reitti tekee Suomesta ja Kreikasta naapurimaita.

Kuvauspaikat haussa

Taavi Vartian käsikirjoittamaan ja ohjaamaan elokuvaan haetaan Lapista kuvauspaikkoja ja yhteistyökumppaneita.

 Uutta materiaalia on tarkoitus kuvata Kreikassa tänä keväänä ja Lapissa ensi talvena.

Lapin ammattikorkeakoulusta tammikuussa valmistuneet:

Fysioterapeutti (AMK): Marjamaa Reeta, Oulu.

Insinööri (AMK), rakennustekniikan koulutusohjelma: Rissanen Janne (Rovaniemi), Rissanen Petri (Rovaniemi).

Insinööri (ylempi AMK), teknologiaosaamisen johtamisen koulutusohjelma: Alajärvi Risto (Rovaniemi), Lehkonen Jere (Pello), Riipi Markku (Sodankylä), Torvinen Marja (Rovaniemi).

Liikunnanohjaaja (AMK): Logje Lotta (Kittilä).

Metsätalousinsinööri (AMK): Pitkänen Marko (Kuusamo)

Restonomi (AMK), Bachelor of Hospitality Management, Degree Programme in Tourism:

Banda Mirriam (Helsinki), Sturk Jenna (Ylitornio), Svärd Verna (Rovaniemi).

Restonomi (AMK), matkailun koulutusohjelma: Ervasti Jenni (Taivalkoski), Kanniala Viia (Raahe), Leinonen Salla (Kajaani), Metsävainio Sari (Kittilä).

Restonomi (ylempi AMK), matkailualan koulutusohjelma: Hirvonen Jaana (Rovaniemi).

Sairaanhoitaja (AMK): Huhtala Paula (Rovaniemi), Portti Tuomas (Rovaniemi).

Sosionomi (AMK): Ylitolva Marika (Posio).

Terveydenhoitaja (AMK): Seppälä Anne (Sodankylä).

Tradenomi (AMK), Bachelor of Business Administration, Degree Programme in Business Management: Ju Wei (Kiina), Wang Xiang (Kiina).

Tradenomi (AMK), Bachelor of Business Administration, Degree Programme in Innovative Business Services: Törmänen Petteri (Posio).

Tradenomi (AMK), liiketalouden koulutusohjelma: Kokkonen Jari (Rovaniemi), Laitinen Kati (Rovaniemi), Pihlaja Aki (Rovaniemi), Stark Susanna (Rovaniemi), Säkkilä Marika (Rovaniemi), Vinkka Henrietta (Seinäjoki).

Uskontotieteen tohtori, dosentti Ilkka Pyysiäinen Helsingin yliopistosta pitää Droppi Veripalvelu-yrityksen syntimittari-palvelua puoskarointina, joka voi aiheuttaa ihmisille vakavaa vahinkoa.

– Minä hyvin ymmärrän sen, että ihminen joka ei tunne tiedettä, pelästyy, että entäs jos olenkin syntinen – pitääpä mennä testiin. Se on erittäin valitettavaa ja pidän sitä puoskarointina.

– Kuulostaa täydeltä hölynpölyltä. Biologit ovat kritisoineet näitä verinäyteanalyyseja aika rankasti, mutta se ei ole minun erityisalaani. Minä tartun tietysti tähän synti -käsitteeseen teologina. Syntihän on sellainen käsite, että sillä ei ole mitään yksiselitteistä biologista vastinetta, jota voisi verestä löytää, Pyysiäinen sanoo.

Droppi Veripalvelu -yritys väittää pystyvänsä selvittämään kuivaverianalyysillä paitsi henkilön terveydentilaa, myös syntisyyttä. Syntimittari-palvelussa eri syntisyyden asteita kuvataan muun muassa Raamatun lausein.

– Joko tässä tehdään vain bisnestä tai sitten nämä ihmiset todella itse uskovat tehneensä merkittävän löydön. En osaa sanoa, kummasta on kysymys vai onko molemmista.

Mitä synti on?

Pyysiäinen huomauttaa, että synti on täysin kulttuurisidonnainen käsite. Esimerkiksi Vanhassa Testamentissa on useita sanoja, jotka kaikki käännetään synniksi suomalaisessa Raamatussa.

– Siellä on muun muassa kapinaa, väärintekoja ja rikkomusta tarkoittavia sanoja. Samoin Uudessa Testamentissa on useita sanoja, jotka kertovat viasta, virheestä, rikkomuksesta, laittomuudesta, tottelemattomuudesta. Kaikki ne käännetään synniksi. Sitten teologit ovat tässä vuosisatojen ja -tuhansien aikana kehittäneet oppeja siitä, mistä synnistä on kysymys.

– Synti on erityisesti kristillinen ja uskonnollinen käsite, huomauttaa Pyysiäinen. – Muualla puhutaan pahuudesta tai moraalittomuudesta tai kielletyistä ja vääristä teoista.

Pyysiäinen sanoo, ettei koskaan aiemmin ole törmännyt väitteeseen, jonka mukaan verestä voisi määritellä ihmisen syntisyyden.

– Alusvaatemainoksissakin näkyy enemmän rintaa kuin tässä näyttelyssä, naurahtaa omassa yrityksessään äitiyden erikoispalveluja tarjoava keminmaalainen Sanna-Mari Prusila.

Prusilan ansiosta 13 äidin imetystarinat valokuvineen ovat esillä Meri-Lapissa. Kahden eteläsuomalaisen imetystukiäidin kokoama näyttely on ollut aiemmin esillä jo vilkkaassa kauppakeskuksessa ja nyt kirjaston lastenosastolla vierailevat saavat satuilla imetyskuvien keskellä.

– Vähän tahallaan olen järjestänyt näyttelylle erilaisia ympäristöjä, jotta se tavoittaisi mahdollisimman monet. Imettämisen näkeminen on asennekasvatusta. Kun vauvasta vaariin nähdään imettämistä, niin se vaikuttaa suhtautumiseen ja siitä tulee taas luonnollinen asia, Prusila sanoo.

Helmikuussa näyttely siirtyy Putaan neuvolaan Torniossa.

Yritys syntyi tarpeesta

Sanna-Mari Prusila on pätevöitynyt muun muassa imetysohjaajana ja hän kertoo jakaneensa mielellään vinkkejä rintaruokinnan sujumiseen jo ennen kuin perusti alan yrityksen.

Prusilalla on viime kesästä saakka ollut Keminmaassa Äidin Sydän -niminen yritys, joka pyrkii tarjoamaan äitiyttä ja vanhemmuutta tukevia palveluja kellonaikoihin tuijottamatta.

– Koko yritysidea lähti siitä, kun oma imetyskokemus osoitti, etteivät imetysongelmat tule kello kaulassa. Yleensä ne aina sattuvat virka-ajan ulkopuolella.

Prusila on todellisessa kutsumusammatissa ja hän kertookin "tarvittaessa hyppäävänsä asiakkaan luo vaikka keskellä yötä". Taksa on silti sama, oli yö tai viikonloppu. Prusila lupaa tulla kotikäynnille Meri-Lapin alueella niin, että kilometrikorvauskin sisältyy hintaan.

Rohkeasti rinnalla

Yrittäjän mukaan suurin osa hänen asiakkaistaan on uudelleensynnyttäjiä, jotka osaavat jo ennakoida tulevaa. Prusila vakuuttaa, että useimmilla rintaruokinta alkaa sujua oikeilla ohjeilla.

– Alle yhdellä prosentilla suomalaisista on rakenteellinen tai hormonaalinen syy siihen, ettei pysty imettämään eli se on aika harvinaista, Prusila tietää.

Hän ei kuitenkaan syyllistä heitäkään, jotka eivät vain halua lastaan imettää.

– Se on tietysti jokaisen oma valinta. Mutta toivoisin, että he, jotka valitsevat imettämisen, nauttisivat rohkeasti sen onnistumisesta. Siihen tämä näyttelykin pyrkii.

Paikallisryhmä perusteilla

Meri-Lapista ei toistaiseksi löydy omaa imetystukiryhmää muuta kuin facebookista.

Prusila on yhteistyökumppaninsa Henna Hervan kanssa perustanut sosiaalisessa mediassa toimivan ryhmän ja he toivoisivat sitä kautta yhteydenottoja, mikäli kasvokkain kokoontuvan ryhmän perustamiseen on halukkuutta.

Päävetäjänä toimivan Hervan mukaan kokoontumisille on lähiaikoina tarkoitus valita sopiva paikka, jossa aiotaan vapaaehtoisvoimin pitää imetystuen vertaisryhmää joka toinen viikko.

Päivitetty klo 15.10: Lisätty jutun viimeinen lause.

Simoon suunnitellaan jälleen uusia tuulivoimaloita. Rajakiiri oy suunnittelee kahden tuulivoimapuiston perustamista Simon Seipinmäelle ja Tikkalaan.

Puistohankkeet sisältävät enimmillään 40 tuulivoimalaa. Puistot sijoittuvat Simon kunnan lounaisosaan, Keminmaan kunnan rajalle ja Kemin kaupungin rajan läheisyyteen.

Hankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelma on nähtävillä maaliskuun alkupuolelle saakka.  Ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkastellaan neljää varsinaista toteutusvaihtoehtoa sekä hankkeen toteuttamatta jättämistä.

Tornion tekninen lautakunta jätti  Kaakamo-Laivaniemi-venereitin kunnostushankkeen pöydälle keskiviikon kokouksessaan. Päätösesitys oli, että kaupunki ei lähde lisärahoittamaan hanketta, mutta äänin 7-4 asian selvittämistä päätettiin jatkaa.

Kaakamo-Ruottalan ja Laivaniemi- Laivajärven osakaskunnat sekä Alaraumon jakokunta haluaisivat aloittaa venereitin kunnostustyöt jo tämän talven aikana, vaikka rahoituksesta puuttuu vielä puolet.

Osakaskunnat  ovat esittäneet, että kaupunki rahoittaisi hanketta yhteensä 140 000 eurolla, mikä mahdollistaisi töiden aloittamisen. Kaupunki on aikaisemmin sitoutunut 40 000 euron rahoitukseen.

Väylän kunnostukselle on tuloksetta haettu kahteen otteeseen rahoitusta Lapin ELY-keskukselta.

Kaksi talvikautta vieviin kunnostustöihin pitää vielä hakea jatkolupaa Pohjois-Suomen aluehallintovirastolta, sillä nykyinen vesilain mukainen lupa umpeutuu tämän vuoden lopussa.

Meri-Lapin seudullinen kotouttamisohjelma on saatu valmiiksi. Ohjelman tarkoituksena on edistää maahanmuuttajien kotoutumista alueelle ja kehittää muun muassa peruspalveluita niin, että ne takaavat maahanmuuttajan yhdenvertaisuuden kantaväestöön nähden.

Palveluita tarjotessa on tärkeää huomioida maahamuuttajien erityistarpeet, kuten tulkkipalvelut ja tavallista pidemmät vastaanottoajat.

Kotouttamisohjelma julkaistaan sähköisesti kuntien kotisivuilla.

Nuori ruotsalaisäiti julkaisi henkilökohtaisella Facebook-sivullaan tiukasti rajatun imetyskuvan ja kohu oli valmis syntymään. Kuvasta tehtiin Facebookin ylläpidolle ilmoitus pornografisen tai alastomuutta sisältävän sisällön vuoksi, minkä vuoksi Facebook pyysi poistamaan kuvan.

Äiti, Karoline Kumpula, vastasi pyyntöön lataamalla Instagram- ja Facebook-sivuilleen joka päivä uuden imetyskuvan. Se on nostattanut Ruotsissa vilkkaan keskustelun siitä, onko imetyskuvien jakaminen sosiaalisessa mediassa soveliasta vai ei. Kumpulaa on haastateltu radiossa, televisiossa ja lehdissä.

Kumpula itse haluaa blogissaan, Facebook-sivuillaan ja median haastateltavana puhua sen puolesta, ettei imettämisessä ole mitään häpeällistä eikä sitä pitäisi joutua piilottelemaan. Kumpula on saanut osakseen sekä vahvaa kannustusta että kipakkaa arvostelua.

Facebookissa Kumpulan "imetysprotesti" löytyy hashtagillä #karolinesamningsprotest. Kumpulan esimerkki on saanut monen muun äidin jakamaan kannustuksena imetyskuviaan Facebookissa.

Pienen vauvan ruoka on maito, jota useimmiten tarjotaan äidin rinnasta - ja rintaahan ei ole soveliasta näyttää julkisesti. Imettäminen kuitenkin on varsin luonnollinen asia. Saako nainen imettää lastaan missä haluaa, vai pitääkö se häveliäisyyssyistä tehdä piilossa kaikilta katseilta?

Onko imettäminen vain äidin ja lapsen välinen intiimi hetki, jota ei kuulu jakaa kenellekään muulle?