Jääkiekon SM-liigan kärjessä porskuttava Oulun Kärpät on tehnyt jatkosopimuksen päävalmentajansa Lauri Marjamäen kanssa. Uusi sopimus ulottuu kevääseen 2016 saakka.

- Olemme olleet tyytyväisiä Marjamäen tekemiseen. ”Late” on ollut nimenomaan sellainen valmentaja jota haimme. Hän on vakuuttanut meidät ja tehnyt niitä asioita mitä olemme seurana halunneet, Kärppien urheilutoimenjohtaja Harri Aho kertoo seuran tiedotteessa.

Marjamäen taival Kärppien peräsimessä on ollut menestyksekäs. Kärpät johtaa liigaa 90 pisteellään ja viime marraskuussa oululaisseura muokkasi sarjan voittoputkiennätyksen uusiksi 17 ottelun mittaiseksi.

- Olen pitkäjänteisen työn kannalla, ja olen nähnyt täällä ison potentiaalin pelaajissa ja seurassa. Joukkue on uskottava. Olemme jo nyt saaneet aikaan muutoksia, joiden tulosta mitataan myöhemmin. Näen Kärppien urheilullisen tulevaisuuden suurena, Marjamäki sanoo.

Marjamäki, 36, aloitti valmennusuransa liigassa kaudella 2008-09 Petri Matikaisen apuvalmentajana Espoo Bluesissa. Espoolaisten päävalmentajaksi hän nousi kaudelle 2011-12.

Marjamäki on työskennellyt päävalmentajana myös Suomen alle 20-vuotiaiden maajoukkueessa. A-maajoukkueen valmennusryhmässä hän on ollut mukana kuluvan kauden.

Kaaresuvannossa Ruotsin puolella mitattiin aamulla kuluvan talven toistaiseksi kovimmat pakkaslukemat, 42,5 astetta.

Ruotsin Kaaresuvannon taajama on Muonionjoen länsirannalla Länsi-Lapissa. Suomen puolelta samalta kohdalta ei virallista pakkaslukemaa ole mitattu, sillä alueella ei ole Ilmatieteen laitoksen virallista mittausasemaa.

Ruotsin ilmatieteen laitoksen ennusteen mukaan kolme päivää kestäneet kovat pakkaset helpottavat Kiirunan alueella hieman, mutta yli 35 asteen pakkaslukemia on edelleen luvassa.

Kaaresuvannossa on mitattu myös 49 asteen pakkaslukemia, joten vuodelta 1966 olevaan ennätykseen on vielä matkaa.

Vähän samaan tapaan kuin kylmään totuttelu toimii ujoudesta rohkaistuminen. Eko Hakanen sanoo laittaneensa itsensä tahallaan paikkoihin, joista haluaisi pysytellä kaukana.

– Kyllä nämä suorat lähetykset ovat aivan hirveitä, mies huokaa, kun on juuri onnistuneesti antanut radiohaastattelun Yle Perämerelle.

Startti taksikopilta

Taksia leipätyökseen ajava Hakanen on omien sanojensa mukaan jo nuorena rämpytellyt kitaraa ja ihaillut Elvistä, mutta yleisön edessä esiintymisestä mies ei uskaltanut edes haaveilla ennen kuin aikamiehenä.

Hakasen lähipiirissä miehen laulutaidot oli kyllä pistetty merkille. Hakanen tapasi työnsä kautta paikallisia soittajia ja ikään kuin taksimiesten bändinä startannut Good Luck Charm sai alkunsa, kun Hakanen saatiin puhuttua laulajaksi.

– Eihän siitä tahtonut alussa tulla mitään, mutta innostus oli kova ja toisaalta halu näyttää, kun oli kerran varta vasten pyydetty, Hakanen kuvaa.

Musiikki kantaa

Puolen vuoden päästä ensimmäisistä harjoituksista Hakanen oli kemiläisrokkareiden kanssa keikalla. Jännitys oli käsin kosketeltavaa, mutta ujolle miehelle ei jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin onnistua.

– Jännitän vieläkin hirveästi ennen keikkaa. En osaa selittää sitä, mutta heittäydyn vaan musiikin vietäväksi, Hakanen kertoo metodistaan.

Sopivasti soittokeikkoja

Uusi itsensä voittamisen paikka Hakasella oli edessä, kun pari vuotta sitten tuli tarve tehdä Good Luck Charmin musiikista tallenne. Lavalla laulajan tukena on nykyään muun muassa Nine Lives -kokoonpanostakin tuttuja muusikoita.

– On uskomattoman hienoa, että on tuollaiset lahjakkaat soittajat bändissä.

Levytystilanteessa Hakanen oli kuitenkin yksinään laulukopissa ja se toi oman jännitteensä tilanteeseen, jossa piti luottaa siihen, että laulu kulkee.

Keikoille Eko lähtee nykyään mielellään ja tahtikin on sopivan leppoisa.

– Keikkoja on nyt muutamia vuodessa. Bändin pojilla kun on muitakin kiireitä. Ja onhan minullakin vuorotyö taksissa. Mutta mukavaa, että on kysyntää, Hakanen hymyilee.

Ammattiopisto Lappian aikuiskoulutuksessa ja oppisopimuskoulutuksessa tutkinnon suorittaneet 7.5.–31.12.2013

Kemi

Hiusalan erikoisammattitutkinto

Kyyriäinen Minna Rovaniemi, Marjala Jari Rovaniemi, Ollila Merja Rovaniemi

Kiinteistönhoitajan ammattitutkinto

Heikkilä Tommi Simo, Knuuti Reima Keminmaa, Rimali Soini Keminmaa

Kiinteistöpalvelujen perustutkinto

Kinnunen Anu Kemi, Kohonen Mika Tornio, Murto Timo Tervola

Laboratorioalan perustutkinto

Huotari Jarkko Kittilä

Matkailualan perustutkinto

Kaikkonen Tanja Simo

Putkiasentajan ammattitutkinto

Harjutsalo Ville Tornio

Puualan perustutkinto

Tyrväinen Henri Rovaniemi

Rakennusalan perustutkinto

Jurvelin Teemu Kemi

Rakennustuotealan ammattitutkinto

Koivisto Pekka Ylitornio, Rantakeisu Tuomas Ylitornio

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Alahannu Salli Ylitornio, Alalahti Maria Kemi, Antti Aarni Ylitornio, Arffman Erika Keminmaa, Arpi Satu-Kaarina Tornio, Hartikainen Heidi Kemi, Hautalampi Tapio Tornio, Helakari Unelma Tornio, Henttinen Jonna Kemi, Hiltula Janne Kemi, Hituri Jouni Kemi, Jääskö Eija Rovaniemi, Kalasniemi Maija Simo, Kallio Sinikka Kemi, Kauppi Anne Tornio, Keskitalo Sari Tornio, Kangastie Minna Tornio, Kauma Karoliina Ylitornio, Kinnunen Jaana Tornio, Knihtilä Mirka-Maija Keminmaa, Koivuniemi Eija Tornio, Lintula Piia Kemi, Mokko Niina Ylitornio, Mylly Miia Kemi, Myllyneva Ville Kemi, Mäki Sirpa Tornio, Mäkiaho Hanna Kemi, Ollitervo Tuulikki Tervola, Orajärvi Maritta Keminmaa, Pohjanen Tuulikki Tornio, Post Mirva Tornio, Pudas Tiina Kemi, Pyyny Juuso Tornio, Salo Kari Tornio, Sarajärvi Kaija Kemi, Simontaival Mira Kemi, Suomalainen Anna-Liisa Kemi, Tammi Milla Kemi, Teppola Jenni Tornio, Tikkanen Taina Kemi, Toivanen Leila Tervola, Uutela Tero Kemi, Vähä Anna-Maija Kemi, Ylitalo Eija Kemi, Äijälä Heli Kemi

Talotekniikan perustutkinto

Alikoski Juha Kemi, Aula Ari Tornio, Halunen Hannu Kemi, Kantola Risto Keminmaa, Korhonen Mauri Tyrnävä, Patokoski Juha-Matti Tornio, Tikka Mika-Pekka Simo

Keminmaa

Autoalan perustutkinto

Taipalus Juha Tornio

Kotityöpalvelujen ammattitutkinto

Vääräkangas Henrika Ii

Laitoshuoltajan ammattitutkinto

Kreivi Jenni Tornio, Kvist Ritva Tervola, Laitila Katja Kemi, Poikela Maarit Tornio, Satokangas Hanna Tornio

Vartijan ammattitutkinto

Alkku Jukka Tornio, Kietäväinen Samuli Rovaniemi, Lohikoski Janne Rovaniemi, Mäntyniemi Jaana Kemi, Ronkainen Maria Rovaniemi, Toivanen Antti Rovaniemi, Ylitrukki Erkki Tornio, Ylitrukki Yrjö Kemi

Kolari

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Hyöky Markus Muonio, Kallojärvi Eija Kittilä

Loue

Eläintenhoitajan ammattitutkinto

Aschberg Jessica Raahe, Hast Anniliina Keminmaa, Isonikkilä Minna Kemi, Karppinen Tiina Ranua, Ruohonen Sini-Tuuli Kemi, Sailas Saija Imatra, Vanhalakka Riikka Kotka, Väyrynen Veeraleeni Kemi

Maatalousalan perustutkinto

Kumpula Antti Sodankylä

Muonio

Erä- ja luonto-oppaan ammattitutkinto

Ikonen Eveliina Haukipudas, Järvinen Raija Hollola, Kivinen Karri Muonio, Lääkkö Henni Muonio, Pahkala Esa Kalajoki, Putkonen Hanna Liisa Rovaniemi, Pyhäjärvi Sami Keminmaa, Sainio Mikko Rovaniemi, Suter Anna Kittilä, Viljamaa Eeva Kontiolahti

Kotityöpalvelujen ammattitutkinto

Harju Tanja Enontekiö, Keisu Maarit Ylitornio, Korkalo Tiina Enontekiö, Niva Seija Pello, Vanhapiha Anni Enontekiö

Matkailun ohjelmapalvelujen ammattitutkinto

Arpiainen Liisa Muonio, Mäkikokko Päivi Muonio, Mertala Jari Kemi, Ovaskainen Anneli Kolari, Säärelä Jouni Kittilä

Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto

Malinen Jonne Kolari

Pello

Autoalan perustutkinto

Kokkonen Jarkko Sodankylä

Pienkonemekaanikon ammattitutkinto

Alamäki          Niko Tornio

Tornio

Eläintenhoitajan ammattitutkinto

Alamäki Erja Tornio, Vääräkangas Pia Simo

Hotelli-, ravintola- ja cateringalan perustutkinto

Haapala Karoliina Kemi, Innanen Mia Ylitornio, Jääskö Katri Tornio, Kotavuopio Tuula Muonio, Miikki Petri Ylitornio, Ojala Nea Kittilä              , Paakki Jaani Pello, Talvensaari Laura Kemi

Isännöinnin ammattitutkinto

Gullsten Hannu Tornio, Jefremoff Kari Tornio

Johtamisen erikoisammattitutkinto

Hyrkäs Kaisu Keminmaa, Kallio Annemari Kemi, Kauppi Teemu Kemi, Kuivalainen Mari Tornio, Leppälä Heikki Kemi, Marttinen Pekka Keminmaa, Parviainen Anna-Maria Tornio, Peltonen Tarja Kemi, Perkkaus Tellervo Tornio, Ponkala Tapio Tornio, Rajaniemi Mika Simo, Ruokamo Petri Kemi, Stingl-Pränni Raija Keminmaa, Teppola Sari Tornio, Vierelä Janne Tornio

Kaivosalan perustutkinto

Hooli Ville Tornio, Kokko Mika Tornio, Latvanen Matias Ii, Mäkelä Kimi Tornio, Mellajärvi Jyri Ylitornio, Nivala Sami Tornio, Rautio Tomi Ylitornio, Rousu Jami Ylitornio, Vanhapelto Kalle Kittilä

Kaupan esimiehen erikoisammattitutkinto

Alajärvi Hanna Keminmaa, Piirainen Mira Tornio, Tauriainen Marko Keminmaa

Kehitysvamma-alan ammattitutkinto

Laitinen Hanna Kolari

Kone- ja metallialan perustutkinto

Halttu Henri Kemi, Heiskanen Sakari Tornio, Komulainen Petri Tornio, Micklin Marko Tornio, Partanen Kim Tornio, Piirala Mikko Ii, Rankinen Eeva Oulu, Tillman Harri Tornio

Koneistajan ammattitutkinto

Olkkola Pasi Tornio

Koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajan ammattitutkinto

Ronkainen Janne Pello

Kunnossapidon ammattitutkinto

Jänkälä Tommi Keminmaa, Jokinen Erkki Tornio, Keloneva Eino Tornio, Korpi Marcus Tornio, Niemelä Henrikki Kemi, Ojala Toni Keminmaa

Laitoshuoltajan ammattitutkinto

Hamari Tuula Kemi, Kärki Marinka Kemi, Pouttu Kirsi Tornio, Ryhänen Raija Kemi, Salmi Nina Tornio, Teppola Maija-Liisa Tornio, Törmänen Ulla Kemi, Tuomela Kirsi Tornio, Turunen Soile Kemi, Ylikärppä Anna Kemi

Lastinkäsittelyalan erikoisammattitutkinto

Kylmälä Mikko Simo, Taipale Jarno Kemi

Levytekniikan ammattitutkinto

Kauppila Mia Tornio

Liiketalouden perustutkinto

Aalto Brenda Keminmaa, Häkkinen Anneli Tornio, Jukkola Saara Tornio, Kauppi Suvi Kemi, Lohiniva Katja Ylitornio, Luukkonen Juho Kemi, Nisula Taneli Kemi, Nätynki Jani Tornio, Rapo Minna Keminmaa, Seppänen Henna Kemi, Sifis Heini Kemi, Välimaa Jenni Tornio

Liikuntapaikkojenhoitajan ammattitutkinto

Teurajärvi Jukka Kolari

Logistiikan perustutkinto

Hiukka Harri Tornio

Lääkealan perustutkinto

Uusimäki Johanna Ii

Markkinointiviestinnän ammattitutkinto

Filpus Leena-Maija Kemi

Metallien jalostuksen ammattitutkinto

Åsnabrygg Teemu Kemi, Fräki Janne Tornio, Halmkrona Juha-Pekka Tornio, Hernekoski Aki Kemi, Hooli Anssi Keminmaa, Hyrkäs Petri Keminmaa, Isomaa Mikko Kemi, Junes Juho Tornio, Kaijankoski Joni Tornio, Kauppinen Lari Tornio, Kinnunen Matti Kokkola, Kummu Jussi Kemi, Lehto Niko Kemi, Matinlassi Joni Tornio, Nevalainen Arto Kemi,

Nieppola Joni Kemi, Ojala Rauli Kemi, Peltonen Mikko Kemi, Pirttimaa Anssi Tornio, Rantonen Jouko Tornio, Suorsa Antti Keminmaa, Ylipekkala Juha Tornio, Ylitulkkkila Toni Tornio

Myynnin ammattitutkinto

Komulainen Kamilla Tervola, Kumpulainen Mika Enontekiö, Seppälä Kirsi-Marja Kemi

Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen perustutkinto

Kehusmaa Marko Kemi, Lassila Taija Kemi

Obduktiopreparaattorin ammattitutkinto

Järvenpää Ari Oulu

Pintakäsittelyalan perustutkinto

Pentinsaari Samuli Keminmaa

Siivoustyönohjaajan erikoisammattitutkinto

Pasma Marja-Riitta Kolari

Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto

Hautalahti Ilkka Kemi, Koskenranta Jarno Tornio, Palomaa Kari Tornio, Salminen Jarkko Tornio

Sähköverkkoasentajan ammattitutkinto

Pesonen Tapio Tervola, Vartio Jonne Tervola, Sankala Timo Tornio, Raunila Joonas Tornio

Talotekniikan perustutkinto

Jaskari Matias Enontekiö

Taloushallinnon ammattitutkinto

Säärelä Leila Tornio

Tekniikan erikoisammattitutkinto

Hamari Tomi Simo, Palokangas Arto Tornio, Turunen Jarkko Tornio, Uusitalo Jussi Tornio, Vinkki Heikki Tornio, Vanhatalo Kimmo Tornio

Tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto

Ainonen Martti Kemi

Turvallisuusalan erikoisammattitutkinto

Matikainen Riku Kemi

Valokuvaajan ammattitutkinto

Fagerholm Tuula Oulu, Inkinen Mikko Kontiolahti, Kallio Tuomas Oulu, Kauppinen Juha Inari, Kuha Pia-Maria Ii, Muotka Anna-Leena Rovaniemi, Möttönen Matti Oulu, Paldanius Jarno Liminka, Renko Satu Kolari, Ruotsalainen Merja Haukipudas, Salonen Lotta Helsinki

Vesihuoltoalan ammattitutkinto

Ollila Esko Enontekiö

Yrittäjän ammattitutkinto

Kraft Kirsi Tornio, Lallukka Leena Tornio

Simo

Kalatalouden perustutkinto

Sola Petteri Taivalkoski

Kalanviljelijän ammattitutkinto

Kantola Helena Ii

32-vuotias mies soitti itse hätäkeskukseen tekonsa jälkeen. Mies ja 29-vuotias nainen olivat riidelleet ja tapaukseen liittyi myös alkoholinkäyttöä.

Pariskunnalla on yhteinen 6-vuotias lapsi. Tämä ja surmatyön tekijän 13-vuotias lapsi olivat asunnossa tapahtumahetkellä.

Henkirikoksesta epäilty on myöntänyt teon, mutta hänellä ei ole tarkkaa muistikuvaa tapahtumista. Mies vangittiin perjantaina.

Viime viikolla hyydepadot nostivat Simojoen vettä. Vesi nousi nopeasti lähes puoli metriä, mutta nyt veden pinta on jo laskenut, kertoo Lapin ELY-keskuksen aluevastaava Timo Tauriainen.

- Kyllä siellä rautatiesillan alla on pientä patoutumaa, kun sinne on kasaantunut hieman jäätä. Ainakaan tällä hetkellä mökkiläisten ei tarvitse kuitenkaan olla huolissaan, Tauriainen sanoo.

Tauriainen arvioi, että tilanne rauhoittuu edelleen lähiviikkojen aikana kun kaikki koskipaikat jäätyvät.

- Simojoessa on vielä auki joitain koskipaikkoja, mutta kunhan nekin saavat jääkannen päälle, tilanne rauhoittuu entisestään, Tauriainen kertoo.

Pohjois-Pohjanmaalla hyydepadot ovat aiheuttaneet suurempaa harmia. Esimerkiksi Sanginjoella yksi kesämökki on kastunut veden noustessa.

Kaksi viime kautta ovat olleet FC-88:n kasvatille reisivammojen vuoksi rikkonaiset, mutta nyt keskikenttätaituri on saanut harjoitella vammoitta. Hän palaa innoissaan kotikaupunkiin. 22-vuotiaalle Tuomas Tyystälälle kertyi kahtena kautena RoPsissa 11 peliä ja 1 maali.

– Nyt on tärkeä saada pelata mahdollisimman paljon ja on myös kiva päästä treenaamaan Taylorin alaisuuteen. Loukkaantumisten takia uralla on tullut vähän takapakkia, mutta tavoittelen edelleen eteenpäin urallani ja samalla haluan olla nostamassa PS Kemiä Ykköseen, kertoo Tyystälä PS Kemin tiedotteessa.

PS Kemin toiminnanjohtajaksi vastikään valittu Arto Hakala toteaa, että kunnossa ollessaan Tyystälä on yksi Kakkosen huippupelaajista.

–Tommy on suunnitellut  15 nuorten maaottelua pelanneelle Tyystälälle paikkaa hyökkäyksen takaa ns. kymppipaikalta, kertoo Hakala.

Syväkankaan ja Karihaaran terveysasemien vastaanotot suljettiin kesällä. Nämä terveysasemat keskittyvät pelkästään hammashoitoon. Uudistuksella laskettiin saatavan tehokkaammat palvelut. Terveydenhuollon johtaja Outi Kääriäinen katsoo, että myönteistä kehitystä on tapahtunut.

– Minulla on positiivinen näkemys tästä uudistuksesta. Se on mennyt erittäin loistavasti, kun ottaa huomioon, kuinka monimutkaisesta uudistuksesta on kysymys. Me saamme nyt paremmin annettua vastaanottoaikoja.

Ylihammaslääkäri Arto Karjalainen puolestaan kertoo, että suun terveydenhoidon puolella muutosta tehokkuudessa ei ole suuntaan eikä toiseen.

Outi Kääriäisen mielestä kokonaisuutena toiminta on mennyt parempaan suuntaan.

– Kun ajatellaan vastaanottotoimintaa, neuvolatoimintaa ja hammashoitoa, me olemme pystyneet parantamaan palvelun saatavuutta, Kääriäinen ynnää.

Konsultointi vaikeutunut

Uudistuksen jälkeen hammaslääkäreiden ja lääkäreiden yhteistyö on kärsinyt ylilääkäri Arto Karjalaisen mukaan jonkin verran.

– Kun lääkärin vastaanottoa ei ole enää samoissa tiloissa, emme pysty konsultoimaan yhtä kätevästi kuin aikaisemmin. Tämä voi merkitä potilaalle ylimääräistä käyntikertaa.

Terveyskeskushammashoidon puuttumisesta keskikaupungilta on tullut palautetta. Toisaalta puntit menevät tasan, kun syrjempänä asuva joutuu lähtemään lääkärin vastaanotolle keskikaupungille.

– Ehkä näitä ei voi ihan suoraan verrata, koska monella keskikaupungilla asuvalla ei ole autoa, joten Karihaaraan tai Syväkankaalle meneminen voi olla hankalaa, Karjalainen sanoo.

Vesivahinko haittaa Karihaarassa

Joulun alla Karihaaran terveysasemalla tapahtunut käyttövesiputken vuoto hankaloittaa hammashoitolan toimintaa. Kaksi hoitohuonetta on pois käytöstä, koska rakenteita on jouduttu avaamaan ja uusimaan vesivahingon jälkeen. Samalla on käynyt ilmi, että kiinteistössä on ollut aikaisemminkin vesivahinko.

Säiden säätäjälle on tänä talvena lähetetty lukuisia hartaita pyyntöjä Lumilinnan rakennustyömaalta. Onnettomat rakennuskelit koettelivat rakentajien kärsivällisyyttä,  mutta koko homman vesittymiseen ei haluttu uskoa missään vaiheessa.

Kemin Matkailun tiedottajan Titta Vuorisen mukaan linnaa päästiin vetisen sään vuoksi  rakentamaan selvästi tavanomaista myöhemmin. Yleensä linnan rakentamiseen on käytetty vähintään kuukausi, mutta tänä talvena urakasta täytyy selviytyä parissa viikossa.

- Vaikka aikataulu on todella tiukka, on rakentamisessa edetty hyvin. Ravintolaa viimeistellään, kappelikin alkaa olla valmis ja hotellin rakenteet ovat sellaisia, että uskon niidenkin ehtivän valmiiksi ajoissa, Vuorinen sanoo. Viimeistelytöihin voidaan palata vielä avaamisen jälkeenkin.

Edellinen rakentamisennätys on toissa vuodelta, jolloin linna pystytettiin vajaassa kolmessa viikossa.

Lumilinnan teemana on tänä vuonna Meren salaisuudet. Avajaisten tähtenä ensi lauantaina esiintyy Inga Söder.

Uinumassa olleet asiakkaat aktivoituvat vuoden alussa ja myös uusia jäseniä liitty tammi-helmikuussa ennätyksellisen paljon.

Torniolainen Kati on jumpalla elämänsä ensimmäistä kertaa. Hän on aloittanut uuden elämän, johon kuuluu liikunnan aloittaminen ja painon pudottaminen.

– Päätin uutena vuotena, että alan viettää parempaa elämää. Tässä on tullut herkuteltua ja myös raskauksien myötä on kertynyt kiloja. Nyt olen jättänyt kaikki herkut pois ja alkanut käydä joka päivä lenkillä.

Kati sanoo uuden elämän sujuneen hyvin, ainakin tähän asti. Hän kertoo noudattavansa ystävänsä tekemää dieettiä.

– Aion pitää kiinni lupauksestani. Yleensä kaikki tekevät uuden vuoden lupauksia, mutta ne kestävät suurin piirtein pari viikkoa. Minun lupaus kestää.

Edes neljä pientä lasta eivät ole naisen uuden, terveellisen elämän esteenä.

– Vanhin lapsi on viisivuotias, joten jumppa-ajoissa on hieman soviteltavaa, mutta pakko ne on sopia jonnekin väliin, päättäväinen äiti sanoo.

Motivaatio löytyy vaihtelevuudesta

Bodycenterin kuntosalivastaava Risto Väänänen sanoo, että toisilla motivaatio treenaamiseen pysyy korkealla kuukaudesta toiseen, kun osalla taas innostus lopahtaa alta aikayksikön.

– Kyllähän niitä kuitenkin jonkin verran on, joiden innostus säilyy vain muutaman kuukauden. Yleensä heitä pyritään kannustamaan eteenpäin päivittämällä kuntosaliohjelmaa tai neuvotaan sopivaa ryhmäliikuntamuotoa. Motivaation voi mahdollisesti saada pidettyä päivittämällä kuntoiluohjelmaa kuuden viikon välein, Väänänen valaisee.

Hänen mukaansa ihmiset ovat oivaltaneet hyvin sen, että tuloksia ei saada hetkessä, vaan se vaatii pitkäjänteistä työtä. Hänen mukaansa ihmisillä oli aikaisemmin paljon epärealistisempi kuva esimerkiksi painotavotteiden saavuttamisesta kuin nykyään.

– Silloin ei ollut niin paljoa tietoa kuin nyt, eikä televisiossakaan ollut nykypäivän laihdutusohjelmia. Ihmiset ovat alkaneet huomata, että laihduttaminen ei olekaan mikään muutaman viikon homma, vaan siinä menee vähimmilläänkin muutama kuukausi, Väänänen vertaa.

Kemijärven Suomun ja Ylitornion Aavasaksan lentomäkihankkeet ovat hävinneet julkisuudesta lähes kokonaan viime vuosina. Saman kohtalon on kokenut myös Rovaniemen Ounasvaaran suurmäkihanke.

- Ne edellyttää toteutuakseen aika voimakasta yhteiskunnan rahoitusta niin en näe juuri tällä hetkellä hirveän paljon mahdollisuuksia käynnistää tämmöistä hanketta, mutta tiedän, että molemmat hankkeet ovat elossa ja niiden eteen tehdään edelliinkin töitä, sanoo Jouko Törmänen.

Lentomäkihankkeiden ongelmana on se, että ne eivät ole harjoitusmäkiä joten ne rakennettaisiin vain kilpailuja varten. Ounasvaaran suurmäki toki palvelisi myös harjoitusmäkenä, mutta rahoituksen saaminen nykyisessä taloudellisessa tilanteessa on yhtä vaikeaa kuin muihinkin hankkeisiin.

- Hanke on toki mahdollinen ja toivottavasti se joskus toteutuu. Toki rakentaminen on yhteiskunnan harteilla joten siihen olisi saatava rahoitus Rovaniemen kaupungilta ja valtiolta. Se on kiinni siitä mihin Suomi on menossa ja miltä taloustilanne tulevaisuudessa näyttää, arvelee FISsin pitkäaikainen mäkikomitean puheenjohtaja Jouko Törmänen.

Muu käyttö parantaisi mahdollisuuuksia

Törmänen uskoo, että hankkeilla oli parempi mahdollisuus jos niille saadaan kehiteltyä muutakin käyttöä mäkihyppy.

- Kysymys on lähinnä siitä, että kuka löytää hankkeelle ensimmäisenä rahoituksen. Lentomäet eivät ole harjoittelupaikkoja niissä pääsääntöisesti vain kilpaillaan. Niille pitäisi löytyä moninaiskäyttöä sille ajalle kun niissä ei kilpailla.

Ounasvaaran suurmäkihanke on siltä osin hieman paremmassa tilanteessa kun sitä voidaan käyttää myös harjoitteluun, mutta Jouko Törmänen ei usko senkään juuri nyt auttavan hankkeen rahoituksen saamiseksi.

- Nykyisilläkin hyppypaikoilla tulemme toimeen, mutta niidenkin kunnossapitoon ja uudistamiseen tarvitaan rahaa. Uusien rakentamiseen vielä vähemän eikä sitä helposti yritysmaailmasta saa ellei hyppyreitä pystytä käyttämään johonkin muuhun kun niissä ei hypätä.

Kiemurainen pistelasku olosuhteiseden pakosta

Jouko Törmänen on toiminut kymmenen vuotta kansainvälisen hiihtoliiton mäkikomitean puheenjohtajana. Tänä aikana mäkihyppyyn on tuotu tuulikompensaatiot ja mahdollisuus muutta lähtölavaa jopa kesken kisan.

Tuuliolosuhteita seurataan tarkkaan hypyn aikana useamman tuulimittarin avulla. Hypyn kokonaispisteissä huomioidaan hypyn aikainen tuuli ja se miltä lavalta hyppääjä on lähtenyt hyppyynsä. Pisin hyppy ja paras tyyli eivät välttämättä takaa parhaita pisteitä jos tuuliolot ovat suotuisemmat kuin kilpailijalla.

Katsojille mäkihypyn seuraaminen monimutkaisten laskutoimitusten vuoksi on ollut hankalaa. Tekniikka tosin palvelee tv-katsojia hyvin graafisten animaatioiden ja liikkuvan tavoitepituusviivan ansioista. FIS mäkikomitean puheenjohtajan Jouko Törmäsen mukaan tekniikan avulla pyritään siihen, että kilpailut eivät venyisi ja kierroksia ei tarvitsisi aloittaa alusta.

- Aika pitkälle eletään television ehdoilla, mutta kompensaatiopisteet on otettu käyttöön siksi, että saataisiin urheilijoiden kannalta mahdollismman tasapuolinen kilpaillu aikaiseksi.

Tervola pitää voimalaitosten kiinteistöverojen uudistamista epäoikeudenmukaisena. Kunnanjohtaja Mika Simoska sanoo, ettei  kiinteistöverojen huomioiminen valtionosuuksien tasauksessa ole perusteltua.

Simoska tähdentää, että laitoskiinteistöjen verotuotoista viedään sijaintikunnalta puolet valtakunnalliseen tasausjärjestelmään, mikä rankaisee ennen kaikkea pieniä voimalaitoskuntia.

– Erilaisten verotusmuotojen kautta on päädytty nykyiseen järjestelmään, jossa voimalaitoksista saatavat verotulot perustuvat nimenomaan kiinteistöverotukseen. Näiden verotulojen tulisi jatkossakin pysyä voimalaitosten sijaintikunnissa eikä ohjautua tasausjärjestelmän kautta sinne, minne voimalaitosrakentamisen haitatkaan eivät kohdistu, Simoska kertoo.

Joissakin kunnissa valtionosuus pienenisi muutoksen vuoksi jopa yli 200 euroa asukasta kohden.

Erottamisvaatimuksen perusteena on luottamuksen menetys koska kunnanhallitus oli 13.tammikuuta kokouksessaan tehnyt päätöksen, joka oli iltakoulussa lähes yksimielisesti sovitun päätöksen vastainen.

Ristariita syntyi kunnanhallituksen tekemästä päätöksestä jossa käsiteltiin kiinteistöjen myyntiä. Valtuutetut olivat sopineet kiinteistöjen myynnistä 2. joulukuuta tehtyjen tarjousten perusteella, mutta kunnanhallitus päätti jatkaa ostotarjousten jättöaikaa maaliskuun loppuun.

Myös Pellon kunnanhallitus kokoontui maanataina ennen valtuuston kokousta. Kunnanhallitus päätti ostotarjousten jatkamisesta uudelleen ja kumosi aiemman päätöksen valtuuston vasemmiston valtuutetun Simo Keräsen oikaisuvaatimuksen mukaisesti. Pellon kunta on myymässä muun muassa Vihreän pysäkin sekä useita teollisuuskiinteistöjä.

Perämeren satamien uudet liikennerajoitukset astuvat voimaan tiistaina. Aluksilta vaaditaan nyt alkutalvea parempaa soveltumista jääoloihin. Silti jääolot ovat merialueilla tänä vuonna normaalitalvia helpommat.

Satamien liikennerajoitukset määritellään jään paksuuden perusteella. Esimerkiksi jäänpaksuuden ollessa 10 – 15 senttiä, satamiin voivat liikennöidä alukset, jotka kuuluvat jääluokkaan II. Kun jäänpaksuus vahvistuu puoleen metriin edellytetään aluksilta selvästi vahvempaa jäissä kulkukelpoisuutta, eli jääluokkaa IA. Myös avustettavien alusten kokoa rajoitetaan jääolojen perusteella eikä pienimmillä aluksilla olekaan asiaa jäätyneisiin satamiin.

Tiistaina astuvat voimaan uudet satamien liikennerajoitusten mukaan Ouluun, Kemiin ja Tornioon vaaditaan nyt vähimmäisjääluokkaa IA ja lisäksi alusten kantavuuden on oltava vähintään 2000 tonnia. Sääennusteiden perusteella liikennerajoitukset kiristyvät edelleen loppuviikosta, jolloin rajoituksia on luvassa myös Selkämeren satamiin.

Jäänpaksuus vaihtelee merialueilla

Tuoreimman jääkartan mukaan jäiden paksuus merialueella vaihtelee vielä muutamasta sentistä noin 30 senttiin. Heikoimmat jäät ovat etelässä ja vahvimmat Perämeren pohjoisosassa. Eteläisellä Perämerellä on tällä hetkellä vielä avointa merta Merenkurkun pohjoispuolella. Rannikot ovat jään peitossa. Normaalitalvina jääkansi peittää koko Perämeren ja Suomenlahden itäisen osan.

Jäätiedotuksen mukaan pakkasten ansiosta uutta jäätä muodostuu koko ajan ja samalla myös jäät paksuuntuvat.

Tällä hetkellä perämerellä on yhteensä neljä murtajaa. Suomen puolella merellä ovat Kontio ja Otso ja Ruotsin rannikolla Atle ja Ale.

Jähdin myyntiin ei taivuttu helpolla. Alukselle on haettu useiden vuosien ajan toimintamallia, joka olisi turvannut sen toiminnan Perämeren pohjukassa.

Lukuisista kokeiluista huolimatta risteilytoiminnalle ei löytynyt liiketaloudellisesti kannattavaa muotoa, kerrotaan Meri-Lapin työhönvalmennus -säätiöstä.

Risteilytoiminta ei ole säätiön ydintehtävä. Yhteistyötä onkin tehty alueen yrittäjien kanssa.

– Täytyy antaa kiitos alueen yrittäjille kovasta yrityksestä löytää alukselle kannattava liiketoimintamalli, sanoo Perämeren Jähti Oy:n toimitusjohtaja Eija Kujanpää.

Jähdillä täytyy olla kapteeni ja kaksi kansimiestä, kun matkustajia on kyydissä. Kustannuksia syntyy ja kyytiin tulijoita ei ole tarpeeksi.

– Tällä alueella ei ole riittävää asukaspohjaa, jotta asiakaskuntaa olisi tarpeeksi, Kujanpää toteaa.

Kujanpää ei suostu sanomaan hintaa, jolla Jähti myydään. Tavoitteena on saada myymällä syntyneiden kustannusten verran rahaa.

– Me joko hyväksymme tai hylkäämme tarjouksen. Jos Jähti jää tähän lähelle, se voidaan myydä halvemmallakin, Kujanpää paljastaa. 

Ylitornion kunta on hankkimassa maata Raanujärveltä asuntoja varten. Raanujärvi on osoittautunut halutuksi asuinpaikaksi ja sinne rakennetaan tälläkin hetkellä muutamaa omakotitaloa. Paikka on herättänyt kiinnostusta erityisesti 50 kilometrin päässä Rovaniemellä, jonne moni raanujärveläinen pendelöi jo.

Raanujärven kylä on esittänyt kunnalle maan hankkimista ja kunnalla on jo neljän hehtaarin alue tiedossa. Omistaja on näyttänyt myynnille vihreää valoa ja kunnanhallitus hyväksyi ostoesityksen maanantaina.

Koulun ja päiväkodin vieressä olevalle alueelle kaavaillaan 5 - 10 omakotitalotonttia.

Kemin Junkoon kohonnut uusi Junkohalli sai tulikasteensa jo sunnuntaina nuorten jalkapalloturnauksen pitopaikkana. Hallivuorot on laitettu vapaasti seurojen haettavaksi.

– Syvä huokaus pääsi, kun näin satojen pienten palloilijoiden viilettävän vielä paikka paikoin kohmeisella tekonurmella, huokaisee Junkohalliyhtiön hallituksen puheenjohtaja Kimmo Arstio. Kainalossa miehellä on paksu kansio - hallin käyttöopas ja muut tarvittavat asiapaperit.

Räntä ja lumi jääti nurmen

Rakennusaikainen räntä- ja vesisade ja äkisti alkananut pakkaskausi aiheutti keinonurmen jäätymisen.

 –Jäätä on poistettu kaikin mahdollisin keinoin ja vehkein. On ollut sulatuskaapelia, imureita ja on sitä jääkerrosta "karhittukin", tai oikeastaan jyrsitty rikki, kertoo hankkeessa mukana olevan KePS:n puheenjohtaja Pekka Tuomela. Pekan ilme on helpottunut.

Ylistystä paikallisille tekijöille ja talkoolaisille

Ilman talkoolaisten valtaisaa ponnistusta ja nopeaa toimintaa ei maassa makaavaa hallin katetta olisi saatu pystyyn.

 –Ja onneakin oli mukana. Jos pakkaskausi olisi alkanut aiemmin, paikalla voisi olla kenttään kiinni jäänyt kate. Vaan eipä ole, huokaa Kimmo Arstio.

Ivan ihailee paikallisten osaamista

Normaalisti Jungon kokoisen halli sähköistystä hoitelee kolme neljä miestä.

–Jungossa homman hoiti osaamisellaan Ilkka Hautalahti. Vieläkin ihmettelen, kuinka tehokasta toiminta kaikkineen oli, huokaisee Ivan Duric.

Ivan matkustaa Pohjanmaalle asiakaskäynnille ja palaa kotimaahansa ylihuomenna. Vieläkin mies pyörittelee päätään suomalaisten puuhamiesten ja -naisten tehokkuutta pohtiessaan.

Hallin avajaiset, jotka pidetään tiistaina 28. tammikuuta klo 18, jäävät Duricilta väliin.

Hevoset viihtyvät ulkosalla pakkasellakin. Esimerkiksi Keminmaassa Lapin Ratsastuskeskuksen pihalla talvipäivää viettää yleensä noin 30 hevosta. Pitkään hevosten parissa puuhaillut kemiläinen Leena Pitkänen kertoo, että loimet ja heinä pitävät hevoset lämpiminä.

- Ne ovat tyytyväisiä kun niillä on hyvin heinää ja heinä lämmittää niitä. Lisäksi ne on puettu hyvin, Pitkänen kertoo.

Pitkäsen mukaan osa hevosista ei tarvitse loimia ollenkaan ja osa käyttää jopa kolme loimea.

- Hevoset ovat erilaisia. Esimerkiksi kisahevosten karvoja on leikattu etteivät ne hikoilisi kesällä kisoissa ja niitä pitää talvella loimittaa enemmän. Joillain hevosroduilla taas iho on hyvin ohut ja niillä voi olla jopa kolme loimea päällekkäin.

Hevoset tarkenevat - talli ei

Kovalla pakkasella hevoset pidetään sisällä. Jos pakkasta on 30 asteen tienoilla, hevoset jäävät lämmittämään tallia.

- Hevoset kyllä tarkenisivat ulkona, jos niillä olisi ruokaa, mutta talli kylmenee liikaa, kun 30 hevosta lähtee sieltä. Talli jäähtyy niin nopeasti ja vesijohdot voivat jäätyä. Hevoset lämmittävät tallia eli aina kun ne syövät, ne lämmittävät itseään ja myös tallia, Pitkänen sanoo.

Lisäksi ratsastaminen ei ole hyväksi kovalla pakkasella. Yli 25 pakkasasteen lukemissa siirrytäänkin puumaneesiin.

- Hevosta liikutetaan, mutta silloinkaan ei juuri laukata tai ravata, etteivät hevosen keuhkot rasitu, Pitkänen kertoo.

Hevonen tykkää lumesta

- Aina kun sää sallii, teemme ulkona rentoja maastoreissuja pyöräteillä ja metsässä, kertoo hevosharrastaja Leena Pitkänen.

- Lunta vaan saisi olla vielä enemmän, jotta ratsastuspohja olisi parempi. Hevoset tykkäävät kulkea lumella.

Pitkäsen mukaan hevosten jalkoja ei edes palele lumessa.

- Lumi ei palella hevosia. Usein kovan treenin jälkeen hevosten kanssa mennään kävelemään lumihankeen, niin niiden jalat ikään kuin jäähtyvät, Pitkänen kertoo.

Internetin suoratoistojärjestelmät ovat mullistaneet musiikin kuuntelun. CD-levyjen myynti on laskenut jo vuosia ja sama trendi näkyy myös kirjastoissa. Tornion kaupunginkirjaston musiikkiosaston käyttö onkin ollut viime vuosina vähäistä.

– Meillä on suunnitelmissa saada musiikkiosasto entistä paremmin esiin ja kovempaan käyttöön. Musiikin käyttö on muuttunut kirjastoissa viime vuosina. Tällä uudistuksella yritetään houkutella nuoria meidän palveluiden pariin, kertoo Tornion kaupunginkirjaston lasten- ja nuortenosaston kirjastonhoitaja Tiina Höynälä.

Ajanmukainen ja muuttuva tila

Remontin yhteydessä musiikkiosastoa laajennetaan. Laajennettuun tilaan on tarkoitus laittaa tietokoneita, valkokangas ja videotykki, pelihuone sekä rauhallista luku- ja oleskelutilaa. Myös aiempaa monipuolisempi tilojen käyttö on tulevaisuudessa mahdollista.

– Tähän nuorten tilaan on tulossa pieni esiintymislava ja samalla hankitaan mikrofoni ja vahvistin. Tilassa on mahdollista tanssia, laulaa ja vaikka esittää sirkusta. Mitä vain nuorille tulee mieleen. Sitä me odotamme kovasti, toteaa Höynälä.

Nuoret mukana tilojen suunnittelussa

Tornion kirjastolle on ollut erityisen tärkeää, että uusien tilojen suunnittelussa on ollut mukana myös nuoria. 

– Nuoret ovat asiantuntijoita omissa asioissaan, heiltä tulee hyviä vinkkejä, toteaa Höynälä.

Nuorille onkin annettu mahdollisuus kertoa, minkälainen heidän kirjastonsa voisi olla. Myös kirjaston ulkoasun päivityksessä on mukana nuoria, kun Raumon yläkoulun ja Tornion yhteislyseon lukion kuvaamataidon ryhmiä on tulossa tekemään ulkoasun ”tuunausta” kirjaston ilmeeseen.

– Oikeastaan meille oli yllätys, kuinka monipuolisesti nuoret ajattelevat kirjaston. Vanhat palvelut ovat nuorille tärkeitä, mutta sitten toivotaan myös sitä, että voitaisiin jossain syödä eväitä, että tilat olisivat viihtyisiä ja että välillä olisi myös jotain actionia. Niin kuin pelipäiviä ja muita tapahtumia, kertoo Höynälä.

ELY-keskukselta tukea

Tornion kaupunginkirjasto haki remonttiin rahaa ELY-keskukselta ja myös sai sitä. 

- Olemme saaneet noin 19 000 euroa ELY-keskukselta ja syksyllä meillä oli nuori projektityöntekijä panemassa tätä hanketta käyntiin, kertoo Höynälä.

Kirjasto on auki normaalisti ja remontti ei vaikuta kirjaston palveluihin. Myös toiveita ja ideoita ehtii vielä antaa.

- Se olisi tosi mukavaa, jos vielä tulisi ideoita. Vielä voi vaikuttaa, Höynälä lupaa.

Jätteen polttaminen on muuttanut jätteiden lajittelun Meri-Lapissa. Poltettavaksi kelpaamaton jäte, kuten hehkulamput ja keraamiset kukkaruukut, kerätään kerran vuodessa järjestettävällä ylimääräisellä keräyksellä. Ensimmäinen keräys järjestetään syksyllä.

Kotitalouksien jätteestä 90 prosenttia on palavaa jätettä, mikä kerätään entiseen tapaan. Perämeren Jätehuolto jakaa uudet lajitteluohjeet tällä viikolla.