Keminmaan valtuutettujen mielestä lähipalveluiden turvaamiseksi olisi sopimusesityksessä olevien Keminmaan ja Simon aluejohtokuntien lisäksi luotava Kemiin kolmesta neljään aluejohtokuntaa. Lisäksi palvelualueille halutaan budjettivaltaa.

Keminmaan esityksen takana on pyrkimys parantaa paikallisten ihimisten mahdollisuuksia vaikuttaa lähipalveluihinsa. Kemin jakaminen useampaan osaan toisi alueellista tasapainoa, yhden 22 000 ihmisen alueen sijasta olisi kolme noin 7000 ihmisen aluetta. Kemin jakaminen neljään osaan tarkoittaisi runsaan 5000 asukkaan kokonaisuuksia.

– Kemin jakaminen postinumeroiden mukaisiin alueisiin tarkoittaisi kolmea noin 3000 ruokakunnan aluetta, sanoo Keminmaan valtuuston puheenjohtaja Pertti Sakaranaho.

Liitossopimusesityksestä poiketen keminmaalaisvaltuutetut esittävät, että näin muodostuvissa aluejohtokunnissa kaikki yhdeksän jäsentä olisivat kyseisen alueen asukkaita. Sopimusesityksen mukaan viisi alueen asukasta olisi riittävä määrä.

Ei päätösvaltaa yhdelle kunnalle

Kuntaliitosesitystä käsitellyt Keminmaan valtuustoseminaari haluaisi myös muuttaa yhdistysmishallituksen paikkajakoa. Kemiläisten määrää yhdistymishallituksessa esitetään vähennettäväksi kahdeksasta seitsemään, keminmaalaisten määrää nostettavaksi neljästä viiteen. Simolaisten määrä pidettäisiin kolmessa. Muutoksessa Kemi menettäisi yksinkertaisen enemmistön yhdistymishallituksessa.

– Näin estettäisiin se teoreettinen mahdollisuus, että yhden kunnan edustajat voisivat päättää yksinään asioista, perustelee Sakaranaho.

Nimellä historiallinen peruste

Uuden kunnan nimeksi esitetään Keminmaata. Perustelut löytyvät historiasta.

– Niin Kemi kuin Simokin on erotettu aikoinaan Kemin emopitäjästä, jonka keskus oli tässä nykyisessä Keminmaassa, sanoo Sakaranaho.

Syntyvän kaupungin hallinnollisen keskuksen esitetään sijoittuvan Keminmaahan. Kemissä ja Simossa säilyisivät palvelutoiminnat.

Varsinaiset neuvottelut kolmen kunnan yhdistämissopimuksesta käynnistyvät kuun lopussa.

Edit: Täydennetty klo 15.38

Ammattiopisto Lappia on julkaissut 8.5.–31.12.2014 aikuiskoulutuksessa sekä oppisopimuskoulutuksessa tutkinnon suorittaineiden nimet.

Kemi

Hierojan ammattitutkinto

Häkkinen Marja-Terttu, Tornio, Karjalainen Jani, Tornio, Kurttio Camilla, Tornio, Pallari Kirsi, Ulkomaat, Palokangas Essi, Keminmaa, Pekkarinen Saara, Ulkomaat, Sandin Heidi, Ulkomaat

Hiusalan perustutkinto

Elehvä Oxana, Taivalkoski, Ollikainen Jaana, Kemi

Hotelli-, ravintola- ja cateringalan perustutkinto

Rafailov Petar, Kemi

Kiinteistöpalvelujen perustutkinto

Akujärvi Jarmo, Ivalo, Huhtamella Timo, Ivalo, Ollikkala Jari, Oulu, Parpala Ari, Kemi, Weck Joni, Ivalo, Välitalo Henry, Ivalo

Kiinteistöpalvelujen ammattitutkinto

Rautio Terho, Tornio

Liiketalouden perustutkinto

Eira Anneli, Oulu, Määttä Katja, Tornio, Enbuska Pirjo, Pello, Saaranen Eveliina, Tornio

Puualan perustutkinto

Forsell Harri, Kemi, Haataja Mikko, Kemi, Halvari Henri, Kemi, Hourula Petri, Kemi, Kirkinen Veijo, Keminmaa

Rakennusalan perustutkinto

Beh May Reh, Kemi, Do Shar Htoo, Kemi, Honkanen Joel, Kemi, Ibrahimsaleh Baram, Tornio, Nga Doo Reh, Kemi, Pray Reh, Kemi, Saari Matti, Kemi, Setoodehnejad Mehran, Kemi, Shay Marino Phe, Kemi, Wah Sha Nay Htoo, Kemi

Rakennustuotealan ammattitutkinto

Kreus Priit, Ylitornio

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Aro Anu, Kemi, Arpi Sabaitip, Tornio, Bäckström Päivi, Kemi, Blomster Mia, Kemi, DÀrrigo Outi, Kemi, Do Laphaw, Kemi, Do Suza, Kemi, Felipe Sini, Tornio, Föhr Henna, Kemi, Hakala Virpi, Kemi, Halunen Laura, Kannus, Hietala Satu-Marja, Kemi, Hokkanen Teija, Ylitornio, Hookana Janne, Tornio, Huhtiniemi Ritva, Kemi, Jamalreza Naghmeh, Kemi, Juvonen Helena, Kemi, Katajamaa Mirja, Kemi, Keisu Sirpa, Tornio, Kinnunen Heidi, Kemi, Koistinen Minna, Kemi, Korento Birgitta, Keminmaa, Korkala Jaakko, Ylitornio, Kuusijärvi Irja, Pello, Lämsä Marika, Kemi, Logje Mona, Muonio, Mar Aye Aye, Kemi, Mikkanen Annukka, Kemi, Mustonen Antti, Rovaniemi, Myllymäki Marjo, Tornio, Näätsaari Carola, Tornio, Nga Par Meh, Kemi, Oikarinen Lidia, Tornio, Oja Petra, Tornio, Papunen Heidi, Kemi, Partanen Pirjo, Tornio, Pasma Maire, Kolari, Pasma Marja, Kemi, Pauna Elina, Keminmaa, Pentinsaari Sarita, Kemi, Perälä Anne-Mari, Tornio, Piipponen Jukka, Kemi, Pirttimaa Sanna, Tornio, Posti Anne-Maria, Simo, Pulju Tuomo, Kemi, Rasinkangas Jonna, Kemi, Rättilä Eeva, Tornio, Reh Preh Myar, Kemi, Rokkonen Katja, Kemi, Salmi Natthanan, Keminmaa, Sangkhahuad Wannisa, Kemi, Sarajärvi Saku, Kemi, Saukkoriipi Piia, Pello, Skinnari Heidi, Kemi, Tähtinen Tuija, Kemi, Takanen Piyamat, Kemi, Tapani Kari, Ylitornio, Törrönen Surat, Kemi, Tuisku Maria, Helsinki, Vähä Anna-Riitta, Tornio, Välijärvi Anna, Kempele, Vall Jenni, Tornio, Vanne Riitta, Kolari, Veijola Anu, Ii, Vuorinen Anne, Keminmaa, Wik Niina, Kemi

Suurtalouskokin ammattitutkinto

Laine Eila, Tervola

Talonrakennusalan ammattitutkinto

Ulmanen Markku, Rovaniemi

Keminmaa

Pienmekaanikon ammattitutkinto

Palovaara Mikael Artturi, Tornio

Kolari

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Heikkilä Tiina, Kolari, Kuhlberg Laura, Enontekiö, Pudas Nina, Kolari, Wärme Tanja, Kolari

Muonio

Erä- ja luonto-oppaan ammattitutkinto

Autio Jere, Muonio, Boulo Silja, Sotkamo, Heinola Mika, Muonio, Isokangas Jani, Tuusula, Kantola Maria, Espoo, Kaukoranta Joonas, Muonio, Keltamäki Tiia, Oulu, Keränen Riitta, Muonio, Kotiaho Juho, Kokkola, Peltokorpi Ville, Sievi, Pohto Laura, Sievi, Poikolainen Tero, Laukaa, Poikkimäki Teemu, Oulu, Pietarinen Katja, Pornainen, Rainio Hannu, Rovaniemi, Rautanen Tuomas, Sveitsi, Rimpiläinen Alli, Helsinki, Tokola Reetta, Kannus, Torkkola Olli, Lahti, Vuollo Alma, Muonio, Vuorma Laura, Oulu

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Hyöky Minna, Muonio, Malila Tiina, Muonio, Rauhala Essi, Muonio, Sieppi Mona, Muonio, Sieppi Veera, Muonio, Vaari Minna, Enontekiö, Velhola Susanna, Enontekiö

Simo

Kalastusoppaan ammattitutkinto

Aitta Juha Matti, Oulu, Pelttari Janne, Tornio, Holopainen Janne Ensio, Outokumpu

Kalanjalostajan ammattitutkinto

Väyrynen Joona Johannes, Sodankylä

Kalanviljelijän ammattitutkinto

Juuma Immo Tapio, Kemijärvi

Tornio

Autoalan perustutkinto

Leskinen Heikki, Kemi

Isännöinnin ammattitutkinto

Kristo Erja, Tornio

Johtamisen erikoisammattitutkinto

Alajärvi-Kauppi Riitta, Tornio, Kostiander Kaj, Tornio, Lauri Jukka, Tornio

Hitsaajan ammattitutkinto

Hildén Niko, Kemi

Hotelli-, ravintola- ja cateringalan perustutkinto

Dunder Toni, Oulu, Isomäki Sari, Vesilahti, Juvonen Jenna, Äänekoski, Rautio Tapio, Rovaniemi, Schroderus Sonja, Ylitornio, Ylimäki Terttu, Tornio

Kaukolämpöasentajan ammattitutkinto

Heikkilä Tomi, Kemi, Jaako Roni, Ylitornio, Keihästö Lauri, Kemi, Maunu Marko, Tervola, Sainio Johannes, Kemi, Stenius Janne, Tornio, Vesterling Jarmo, Kemi

Kone- ja metallialan perustutkinto

Aikio Tuomo, Tornio, Heiskanen Ina, Tornio, Heiskanen Mikko, Tornio, Hokkanen Juha-Matti, Tornio, Kangas Antti, Tornio, Määttä Matti, Tornio, Tervo Jyrki, Tornio

Kotityöpalvelujen ammattitutkinto

Arpi Raija, Tornio, Jänkälä Kristiina, Keminmaa, Kujansuu Kati, Tornio, Rokkonen Mervi, Kemi, Suutari Marjo, Tornio, Valta Pirjo, Kemi

Kunnossapidon ammattitutkinto

Harri Juha, Ylitornio, Seipäjärvi Tommi, Rovaniemi, Uusimaa Salkko, Kemi, Vuokila Kalle, Keminmaa

Laitoshuoltajan ammattitutkinto

Harju Pia, Tornio, Huhta Teija, Tornio, Höyhtyä Elina, Tornio, Kangasmaa Tuija, Kemi, Lääkkölä Anne, Tornio, Määttä Outi, Kemi, Sieppi Anja, Kittilä, Tuokila Pia, Kemi, Uusimäki Sari, Ylitornio

Lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinto

Korhonen Elina, Muonio, Salmelainen Harri, Keminmaa, Simulainen Tuula, Simo

Levytekniikan ammattitutkinto

Herlevi Henri, Kemi

Liiketalouden perustutkinto

Alalahti Elina, Tornio, Jebraeil Karoliina, Tornio, Orajärvi Sanna, Pello, Sahlman Niina, Haparanda, Vuokila Julia, Tornio, Zolotareva Elena, Tornio

Logistiikan perustutkinto

Kauppila Miko, Simo, Peurasaari Tuomas, Kemi, Seppänen Teemu, Keminmaa

Lääkealan perustutkinto

Kallioinen Meri, Tornio

Metallien jalostuksen ammattitutkinto

Autio Miika, Tornio, Eklund Daniel, Pedersöre, Höglund Håkan, Pedersöre, Katajamäki Pasi, Pietarsaari, Ketomäki Teemu, Pietarsaari, Kivelä Harri, Pietarsaari, Krokvik Mathias, Pietarsaari, Löfholm Teija, Pietarsaari, Lund Henrik, Pietarsaari, Mäki Marko, Pietarsaari, Pohjoismäki Rami, Veteli, Pouttu Esa, Pedersöre, Rak Jacob, Pietarsaari, Rentola Saul, Pietarsaari, Syrjälä Sami, Veteli, Törnqvist Erland, Pietarsaari

Metsäalan perustutkinto

Kallatsa Tapio, Tornio

Myynnin ammattitutkinto

Aitto-oja Hanne, Kemi, Haapola Susanna, Tornio, Heikka Anne, Kemi, Huhtala Tuija, Tornio, Kemppainen Valle, Oulu, Kreivi Minna, Tornio, Lompolo Henna, Tornio, Mäkinen Katriina, Tornio, Näppi Snezhana, Tornio, Oksman Susanna, Tornio, Palasrinne Eija, Tornio, Pietiläinen Karoliina, Tornio, Rantamaa Tanja, Keminmaa, Rovanperä Stella, Tornio, Samanen Annika, Tornio, Vähä Pasi, Tornio

Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen perustutkinto

Marjamaa Mika, Kemi

Paperiteollisuuden ammattitutkinto

Matilainen Juha, Kemi

Paperiteollisuuden erikoisammattitutkinto

Rajanen Pirjo, Simo

Rakennusalan perustutkinto

Koivumäki Jelena, Kemi

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Virkkunen Tuula, Muonio

Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto

Risto Eero, Kemi

Sähköasentajan ammattitutkinto

Kemppainen Mauri, Ylitornio, Kusmin Timo, Tornio, Öysti Jukka, Enontekiö, Pohjanen Jani, Tornio, Pyykölä Petri, Kemi

Sähköverkkoasentajan ammattitutkinto

Hanhisuanto Aki, Kemi, Harju Henri, Pello, Oinas Jussi, Tervola, Tikkanen Marko, Kemi

Taloushallinnon ammattitutkinto

Haapaniemi Tanja, Tornio, Kreivi Jaana, Tornio, Kuntonen Anu, Kemi, Nuorala Maria, Kemi, Rääpysjärvi-Kangas Hanna, Tornio

Tarjoilijan ammattitutkinto

Aho Anne, Tornio, Kela Anna-Kaisa, Kemi, Kähkönen Saara, Tervola, Muhonen Marjo, Utsjoki, Paaso Karoliina, Kemi, Seppänen Anne, Oulu

Tekniikan erikoisammattitutkinto

Hentilä Jouni, Tornio, Koivumaa Pekka, Tornio, Palojärvi Mika, Kemijärvi, Söderström Kaj, Tornio

Tieto- ja kirjastopalvelujen ammattitutkinto

Talka Ilpo, Pello

Valokuvaajan ammattitutkinto

Lauri Anssi, Tornio, Limnell Jarno, Kuusamo, Åman Juha, Tornio

Yrittäjän ammattitutkinto

Ahokas Paula, Tornio, Jäärni Juho, Simo, Kanto Anssi, Keminmaa, Kraatari Kirsi, Tervola, Kvist Rami, Ylitornio, Lahdenperä Teijo, Tornio, Mäkitaavola Henrik, Tornio, Pantsar Tapio, Pello, Väisänen-Juusola Minttu, Keminmaa, Ylisirkka Reima, Tornio

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto

Laakso Annaleena, Keminmaa, Palokangas Jukka, Tervola, Palokangas Pia, Tervola

Oulun kansainvälinen lasten ja nuorten teatterifestivaaliviikon avajaistilaisuudessa palkittiin maanantaina festarihahmojen nimikilpailun voittaja. Voiton vei kemiläinen Camilla Valkama. Festivaalilogon maskotit ovat nyt nimeltään Riemu, Ilo, Reipas ja Onni.

Maskotit ovat heränneet eloon ja viihdyttävät päivittäin Oulun teatterin yleisöä lämpiössä muun muassa musisoiden ja johdattaen yleisön eri teatteriammattien saloihin luoden näin interaktiivista festivaalitunnelmaa.

Yksi festivaalin tähtivieraista on Suomen Kansallisbaletti, joka esittää tiistaina alakouluikäisille suunnatun tanssiteoksen Aikala. Esitys vie katsojan kauas Aikalan kylään, jossa askareet on hoidettu aikojen alusta vanhojen tapojen mukaan.

Lisää lasten ja nuorten teatterifestivaalin ohjelmasta voit lukea osoitteesta http://teatteri.ouka.fi/festival.

Torniolainen Tapojärvi Oy aloittaa yt-neuvottelut perjantaina. Tapojärvellä on kaivosalalla työntekijöitä yhteensä 200 henkilöä, joista yli sata työskentelee Kemin kromikaivoksella.

Tapojärvi Oy:n toimitusjohtaja Pekka Miettunen sanoo, että neuvotteluissa käydään läpi mahdollisia siirtoja esimerkiksi terästeollisuuden pariin.

– Kartoitamme vaihtoehtoja ja selvitämme, onko mahdollista ja halukkaita henkilöitä siirtymään eri toimipisteisiin ja eri tekemiseen. Nämä yt-neuvottelut koskevat koko meidän niin sanottua kaivossegmenttiä, 200:aa henkilöä, neljällä kaivoksella, Miettunen kertoo.

Tapojärvi Oy työllistää tällä hetkellä noin 330 työntekijää. Tapojärven toimialueena on koko Suomi ja Pohjoismaat.

Yhtiön suurimmat työmaat sijaitsevat tällä hetkellä Kemissä, Raahessa, Torniossa, Polvijärvellä, Kittilässä ja Ilomantsissa.

FOX-tv-kanava on siirtynyt valtakunnallisesta näkyvyydestä suppeampaan C-kanavanippuun, jonka näkyvyysalue Pohjois-Suomessa on aiempaa heikompi. Meri-Lapin alueella FOX-tv-kanava näkyy antenni-tv:ssä parhaiten Kemissä ja Simon eteläosassa.

Jos kanava ei näy, digi-tv-vastaanottimissa on tehtävä kanavanhaku uudelleen.

Kanavakohtaiset peittoalueet voi tarkastaa Digitan karttapalvelusta.

Puunjalostusyritys Metsä Fibren prosessinhoitajan koulutus kestää puolitoista vuotta, ja sen jälkeen valmistuneet prosessinhoitajat mahdollisesti palkataan varsinaiseen työsuhteeseen.

Metsä Fibre palkkaa prosessinhoitajia Kemin, Joutsenon, Rauman ja Äänekosken tehtaille.

– Rekrytointi perustuu Metsä Groupin pitkäjänteiseen henkilöstösuunnitteluun. Oppisopimuskoulutus on tämän päivä tapa rekrytoida. Tavoitteena on varmistaa uusien työntekijöiden hyvä ammatillinen osaaminen sekä kertoa konsernin toimintamalleista ja tavoitteista, sanoo rekrytointikoulutuksista vastaava Metsä Groupin henkilöstön kehityspäällikkö Hannu Tolonen.

Metsä Fibre järjesti edellisen oppisopimuskoulutuksensa viime vuonna.

Poliisi on etsinyt maanantaina kadonnutta miestä maastosta Tornion ja Tervolan rajalla Varejoella. Poliisista kerrotaan, että maanantaiaamuna hätäkeskukseen tuli ilmoitus, jonka mukaan mieshenkilö oli eksynyt Varejoentien ympärillä olevaan maastoon Tornion tai Tervolan alueella.

Poliisin etsinnöissä miestä ei löytynyt. Koska yhteys mieheen on katkennut, poliisi pyytää tietoja hänen henkilöllisyydestään etsintöjen kohdentamiseksi.

Poliisi pyytää ilmoittamaan hätäkeskukseen mahdollisista havainnoista tai tiedoista, jotka liittyvät kadoksissa olevaan henkilöön.

Etenkin asunto- ja mökkimurtojen määrä on kääntynyt nousuun. Osa murroista on kohdistunut tyhjillään oleviin taloihin, mutta myös asuttuihin omakotitaloihin ja varsinkin vapaa-ajan asuntoihin tehtyjä murtoja on kirjattu paljon. Omaisuusrikosten määrää kasvattavat myös lisääntyvät näpistykset.

Poliisille ilmoitetut polkupyörävarkaudet ovat lisääntyneet runsaasti. Rovaniemellä lisäystä tuli 22 prosenttia, Kemissä 12 prosenttia ja Torniossa 30 prosenttia.

Petosrikosten määrä on kasvanut, osin yhä lisääntyvien nettipetosten takia.

Väkivaltarikosten määrä on pääsääntöisesti laskenut, paitsi Kemissä, Kemijärvellä, Sallassa ja Posiolla.

Rikosten selvittelyaika venyi

Lapin poliisi selvitti rikoksia hieman keskimääräistä paremmin kuin edellisvuonna. Rikosten selvitysajat puolestaan ovat hieman kasvaneet, mikä johtuu siitä, että poliisitoiminnan painopiste on ollut hälytystehtävien hoitamisessa. Selvitettyjen rikosten määrä kasvoi selvitettyjen näpistysten ja nettipetossarjojen vuoksi.

Lapin poliisilaitos kertoo paneutuneensa erityisesti huumausainerikollisuuden paljastamiseen viime vuonna. Kemin ja Rovaniemen alueella virkavalta tapasi runsaasti huumeidenkäyttäjiä muun muassa tieliikenteestä. Etenkin alkuvuosi oli vilkas. Lapissa törkeiden huumausainerikosten määrä kasvoi koko vuonna 15 prosenttia ja huumausaineen käyttörikosten määrä seitsemän prosenttia. Poliisilaitokselta huomautetaan, että valtakunnallisesti törkeiden huumausainerikosten määrä laski 20 prosenttia.

Lapin poliisille annettujen hälytystehtävien määrä on laskenut 2,5 prosenttia. Hälytyspalveluiden kysyntä on laskenut jo useiden vuosien ajan koko Lapin alueella. 

Valvonta- ja hälytyssektorille eli entiselle järjestyspoliisille kirjattujen tehtävien määrä kasvoi 3,5 prosenttia viime vuonna. Suurin osa kasvusta selittyy poliisin mukaan oma-aloitteisten liikennevalvonta- ja tarkistustehtävien määrän kasvulla. Poliisipartiot ovat partioinnin yhteydessä tehneet entistä enemmän oma-aloitteisia tehtäviä.

Poliisi saapuu keskimäärin 18 minuutissa

Poliisin paikalle tulo eli toimintavalmiusaika venyi Lapissa hieman viime vuonna. Vuonna 2013 se oli keskimäärin 17,5 minuuttia, kun se viime vuonna oli 18 minuuttia. Lapin poliisilaitoksen mukaan toimintavalmiusaika ei kuitenkaan pidentynyt harvaan asutulla alueella, vaan pääosin Rovaniemellä. Virkavalta selittää toimintavalmiusajan pitenemistä osaltaan sillä, että yhden hälytystehtävän hoitaminen kestää nykyään hieman kauemmin kuin aiemmin.

Kotihälytystehtävien määrä on laskenut, mutta perheväkivallasta johtuvientehtävien määrä on nyt kääntynyt kasvuun varsinkin Rovaniemen alueella. Häiriökäyttäytyminen on Lapissa vähentynyt jo parin vuoden ajan.

Törkeät liikenneturvallisuuden vaarantamiset lisääntyivät varsinkin keväällä 2014. Poliisin mukaan tämä johtui osittain huumausainerikollisuuden kasvusta.

Ylinopeudesta kirjatut ilmoitukset puolestaan ovat vähentyneet. Rattijuopumusten määrää ovat kasvattaneet runsaasti lisääntyneet huume-epäilyt ja niiden osuus rattijuopumuksista on kasvanut 41 prosenttiin.

Loukkaantumisia aiheuttaneita liikenneonnettomuuksien oli aiempaa vähemmän.

296 vakituista poliisia

Entiset Lapin ja Peräpohjolan poliisilaitokset yhdistettiin viime vuoden alussa. Samalla lakkautetun Liikkuvan poliisin henkilöstö sulautettiin Lapin poliisilaitoksen liikenneryhmäksi.

Lapin poliisilaitoksessa työskenteli viime vuoden lopussa yhteensä 296 vakinaisessa virassa olevaa poliisia, joista 26 entisen liikkuvan poliisin henkilöstöä. Poliisilaitoksen kokonaisvahvuus on 403 henkilötyövuotta. Lapissa poliisien määrä pysyi samana kuin vuonna 2013.

Torniossa esikoulupakkoa aiotaan soveltaa perheiden tarpeita kuunnellen.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että lapsen ei tarvitse osallistua aamupäivällä järjestettävään esiopetukseen, jos hän on menossa vielä samana päivänä päivähoitoon vanhempien iltavuoron ajaksi.

– Terveen järjen käyttö on sallittua tässäkin asiassa, eiväthän lapset jaksa, jos päivät venyvät yli kymmeneen tuntiin, selventää Tornion kaupungin päivähoidon päällikkö Riitta Keloneva.

Samoilla linjoilla on myös lastentarhanopettaja Taina Herrala, joka luotsaa yhtä eskariluokkaa Hannulan koululla. Hänen mukaansa vuorohoidon ja vuoden vaihteessa pakolliseksi muuttuneen eskarin yhteensovittamisessa ei tule yhteentörmäyksiä vaan asiassa kuullaan perheitä.

Ohjeistusta kaivataan

Torniossa kuten monessa muussakin kunnassa suurin osa ikäluokasta käy jo tällä hetkellä esikoulun, joten perheille tänä vuonna voimaan tullut muutos ei ole suuri arjen pyörityksen keskellä.

– Velvoittavalla esiopetuksella halutaan vahvistaa esikoulun asemaa, mutta odotamme vielä tarkempaa ohjeistusta Opetushallituksesta, muotoilee Riitta Keloneva.

Torniossa kaikki esiopetus annetaan koulujen yhteydessä, joten lapset pääsevät eskarivuoden aikana osaksi koulun käytännöistä. Esimerkiksi koululla järjestettävät juhlat ja erilaiset tapahtumat ovat sellaisia, joihin mennään useimmiten yhdessä ekaluokkalaisten kanssa.

– Esikoulu on joskus vähän koulua, jossa pitää istua rauhassa ja tehdä asioita ohjeiden mukaan, mutta suurin osa lasten päivästä on leikkiä, jossa opitaan miten ollaan ryhmässä ja otetaan kaverit huomioon, painottaa Taina Herrala.

Arki jatkuu samanlaisena

Jos lakimuutos tuli voimaan vähän huomaamatta, niin eskareiden arki jatkuu entisellään.

Ensi syksynä ekaluokalle menevä Juho Rauhala odottaa ulospääsyä eteisessä ja on asettunut jonoon ensimmäiseksi. Seuraavaksi ulkoiluvaatteet saa päälleen Hilla Kangastalo ja hän ottaa jonossa toisen paikan.

– Laskeminen on kaikkein kivointa ulkona, sanoo Hilla. Juhon mielestä ulkoilu sujuu taas parhaiten, kun pääsee pelaamaan jalkapalloa.

– Me tehdään eskarissa tehtäviä, ne on samanlaisia kuin koululaisilla, toteaa Hilla ennen kuin vilistää luvan saatuaan pihalle Juhon kanssa.

Sadoille pohjoissuomalaisille nuorille on tarjolla töitä Osuuskauppa Arinan eri toimipaikoissa tulevana kesänä. Varsinaisia kesätyöntekijöitä palkataan 300 ja harjoitteluun otetaan 550 nuorta.

Useiden alojen töitä

Kesätyöntekijät työskentelevät Arinan kaupoissa, kahviloissa, liikennemyymäköissä ravintoloissa ja hotelleissa eri puolilla Pohjois-Suomea.

Tutustu ja tienaa - harjoittelijat ovat iältään 14-17 -vuotiaita nuoria ja heidän pestinsä kestää kaksi viikkoa.

Osuuskauppa Arinasta kerrotaan, että tällä kertaa kesätöihin haetaan pelkästään sähköisesti. Haku päättyy helmikuun alkupuolella ja kesätyöpaikoista ilmoitetaan huhtikuun loppuun mennessä.

Festivaaliviikko käynnistyi Oulun kaupunginteatterissa norjalaisen Teater Novan vauvateatteriesityksellä bALANCe. 

Oululainen Katariina Muoniovaara oli katsomassa esitystä 4-vuotiaan Niilan ja 2-vuotiaan Nuutin kanssa. Nuorempi pojista hyrisi tyytyväisenä esityksen ajan.

Katariina Muoniovaara kertoo, että Niila on jo kolmatta kertaa mukana teatterifestivaaleilla.

– Tänä vuonna oli aika vähän taaperoille sopivia esityksiä. Niila sai itse valita, mitä tullaan katsomaan, Katariina Muoniovaara kertoo.

Puoli tuntia on taaperoille juuri sopivan mittainen teatteriesitys, sitten herpaantuu. Kyseessä on osallistava teatteriesitys. Lavalla viliseviä palloja ja noppahelistimä saa ottaa kiinni vapaalla tyylillä: ryömien, kontaten ja juosten.

– Kivoimpia ovat näytelmät, joissa ei puhuta mitään. Ne ovat helppoja pienille lapsille.

– Tästä lapset tykkäävät, kun saa kokeilla kaikkea. Lavan ja katsomon raja ei ole niin tarkka.

Festivaaliviikko ei jää tähän. Niila ja Nuutti pääsevät myös Tampereen työväenteatterin vierailuesitykseen Valkoinen.

Festivaaliviikon aikana nähdään lähes 60 esitystä Oulun kaupunginteatterissa, Kulttuuritalo Valveella ja Oulun kaupunginkirjaston toimipisteissä.

Poliisin mukaan miehen kuolinsyytä selvitellään, mutta hätäkeskukseen soittamansa puhelun mukaan mies oli valitellut rintakipua.

Miestä etsittiin maanantaina useiden tuntien ajan laajalta alueelta, jopa Ruotsin puolelta, kolmen helikopterin ja usean partion voimin.

Hätäkeskuksen mukaan mies ei ollut tiennyt tarkkaa sijaintiaan ja yhteys mieheen katkesi.

Noin 40-vuotias mies onnistuttiin lopulta paikallistamaan poliisille tulleen vihjeen perusteella. Mies löytyi Martimon kylän lähistöltä Torniosta, läheltä Ylitornion rajaa.

Mies oli ollut metsässä varsin vähäisin varustein sunnuntaista asti.

– Luku on hyvin alustava, asia varmistuu toukokuuhun mennessä. Meillä on menossa ely-keskusten organisaation uudistaminen, Lapin ely-keskuksen ylijohtaja Pirkko Saarela sanoo.

Saarelan mukaan vielä ei tiedetä, mitä tehtäviä vähennykset koskevat.

Ylijohtaja muistuttaa, että ely-keskukset ovat sopeuttaneet jo vuosien ajan toimintaansa valtion tuottavuusohjelmassa.

– Eivät nämä ole ikinä helppoja, vaan ikäviä asioita. Mutta eivät kuitenkaan ylivoimaisia.

Ely-keskuksia sekä ministeriötä koskevat yt-neuvottelut ovat päättyneet. Neuvotteluiden alkaessa arvioitiin, että työntekijöitä pitäisi vähentää jopa 700 henkilötyövuoden verran.

Irtisanomisten syynä on hallituksen rakennepoliittinen ohjelma eli säästöt. Hallitus vaatii ely-keskuksia säästämään kaikkiaan 33 miljoonaa euroa. Siitä pääosa päätettiin neuvotteluissa toteuttaa luonnollisen poistuman, pääosin eläköitymisen, kautta.

Torniossa markkinoiden siirtyminen kahden valtakunnan rajalla sijaitsevalle Victoriantorille puhuttaa. Paitsi tämän kevään markkinat, myös vakituisempaa toritoimintaa on tarkoitus saada rajan torille.

Projektipäällikkö Hannu Alatalo on selvittänyt asiaa toista vuotta. Hänen mukaansa rajatori on Tornion ja Haaparannan vahvuus, jota ei ole vielä osattu tarpeeksi hyödyntää. Esimerkiksi rajasta kertovaa kylttiä turistien valokuvausta varten ei vielä ole, vaikka sellainen tarvittaisiin.

– Tornion kiinnostavin käyntikohde on Haaparanta ja Haaparannan ehdottomasti vetovoimaisin kohde on Tornio, tästä se syntyy, Alatalo uskoo.

– Jos se on mahdollista saavuttaa yhdellä fyysisellä paikalla, niin on järjetöntä olla käyttämättä sitä. Kysykää vaikka rovaniemeläisiltä, että käyttäisivätkö hyväkseen? Alatalo heittää ja antaa esimerkiksi matkailussa Rovaniemellä hyvin hyödynnetyn napapiirin.

Barents Center muokkaa maisemaa

Barents Centerin rakentamisen myötä osa torista joudutaan purkamaan Ruotsin puoleiselta reunalta. Kevätmarkkinat järjestetään Alatalon mukaan Victoriantorin Tornion puoleisella alueella, ja kaupankäynti jatkuu kauppakeskuksen läpi kävelykadulle saakka.

Tulevaisuudessa Victoriantori tulee olemaan teematori, kuten esimerkiksi ruokatori, joka on osa Haaparannan ja Tornion kauppakeskusten ja kävelykadun muodostamaa yhteistä markkina-aluetta.

Kemi lähtee neuvottelemaan kuntaliitossopimuksesta kuntajakoselvittäjien Martti Ruotsalaisen ja Timo Mäkitalon esityksen pohjalta. Valtuuston maanantaisessa iltakoulussa todettiin kuitenkin, että uudella kuntalailla voi olla vaikutuksia uuden kunnan valtuuston kokoon.

– Onko se 51, 43 vai jotain muuta. Taitaa olla niin, että yli 30 000 asukkaan kunnassa se on 51. Uudessa kuntalaissa on ilmeisesti niin, että kunta voi itse määritellä valtuustopaikkojen määrän, sanoo kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Matti Päkkilä.

Myös vaalien ajankohtaa on syytä pohtia, koska uusi kuntalaki saattaa siirtää seuraavat kuntavaalit keväälle 2017.

– Jos kunnat liitetään yhteen vuoden 2017 alusta, niin pitäisikö tällä alueella pitää kunnallisvaalit lokakuussa 2016, kuten se on normaalin systeemin mukaan, Päkkilä pohtii.

Nimi ei ole kynnyskysymys

Keminmaa esittää uuden nimeksi Keminmaata.

– Nimi voidaan varmaan harkita ihan yhdessä. Onko se Keminmaa, Kemi, Meri-Lappi tai joku muu? Mikäli vaistosin oikein meidän porukkamme mielipiteen, niin nimi ei ole tosiaankaan kynnyskysymys, Päkkilä sanoo.

Kemissä uskotaan hyötyihin

Kemi lähtee sopimusneuvotteluihin myönteisellä asenteella liitosta kohtaan.

– Palveluntuotannossa on varmaan säästämismahdollisuutta, kun ajattelee, että nyt 33 000 asukkaan asioita hoitaa kolme eri hallintoa. Sitten alueen talouteen vaikuttaa myönteisesti se mitä enemmän alueen kehitys on yksissä käsissä. Lisäksi yhtenä kuntana kaavoitusta voitaisiin ajatella vähän järkevämmin, Päkkilä summaa.

Varsinaiset neuvottelut kuntaliitossopimussopimuksesta alkavat 28. tammikuuta.

Kemissä Lapintien ja Asemakadun risteyksessä 15.1.15 kello 08.50 aikaan sattuneeseen liikenneonnettomuuteen kaivataan edelleen silminnäkijähavaintoja.

Poliisista kerrotaan, että onnettomuus sattui, kun vuonna 1941 syntyneen mieskuljettajan auto ja vuonna 1962 syntyneen naiskuljettajan auto kolaroivat risteyksessä. Onnettomuuden seurauksena kolme henkilöä toimitettiin ambulanssilla sairaalaan tarkastettavaksi. Alkoholilla ei ollut osuutta tapahtumiin.

Poliisin mukaan mies ajoi Asemakatua etelän suunnasta tarkoituksenaan ylittää risteys suoraan ajaen ja vastakkaisesta suunnasta tulleen naisen oli tarkoitus kääntyä risteyksessä ajosuunnassaan vasemmalle liikekeskus Coronan suuntaan.

Toinen autoista on ajanut risteyksessä päin punaisia liikennevaloja. Tähän poliisi kaipaa havaintoja, jotka pyydetäään ilmoittamaan Kemin rikospoliisin numeroon 0295466154.

Tervolassa pohditaan vielä sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistusta. Kunnanjohtaja Mika Simoska esitti selvityksestä luopumista, mutta kunnanhallitus päätti maanantaina esittää kunnanvaltuustolle selvityksen jatkamista. Ulkoistus pitää tehdä ennen sote-lain voimaantuloa tai kunta voi joutua maksamaan sekä sopimuskumppanille että sotealueelle.

– Olemme liikkeellä vähän jälkijunassa. Toivo on laskettu sen varaan, että sotelaki ei mene läpi. Lain läpimeno ei ole kuitenkaan läpihuutojuttu, sanoo kunnanhallituksen puheenjohtaja Pekka Juopperi.

Tervolassa uskotaan, että ulkoistus turvaisi lähipalveluiden ja työpaikkojen säilymistä.

Kemi-Torniossa ja Tornionlaaksossa työttömyys kasvoi vuodentakaisesta. Rovaniemellä sekä Tunturi- ja Pohjois-Lapissa työttömiä oli joulukuussa vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Sallassa työttömänä on neljännes työvoimasta. Toiseksi eniten eli 22,6 prosenttia työttömiä on Kemijärvellä. Kolmantena on teollisuuskaupunki Kemi 22,3 prosentilla.

Kemi-Torniossa yli 800 nuorta ilman työtä

Myös nuorisotyöttömyys on jatkanut kasvuaan Meri-Lapissa. ELY-keskuksen tilastojen mukaan Kemi-Tornio -seutukunnassa oli työttömänä vuodenvaihteessa yli 800 alle 25-vuotiasta. Muualla Lapissa nuorten työttömyys on vähentynyt vuodentakaiseen verrattuna. Lapissa vailla työtä oli joulukuussa yli 1900 nuorta.

– Kemi-Tornio -alueen nuorisotyöttömyyttä selittää nuorten vaikea sijoittuminen työelämään koulutuksen jälkeen. Juuri niillä aloilla, joille alueella on koulutusta, on nuorisotyöttömyyttä, kertoo Lapin TE-toimiston johtaja Marja Perälä.

Kaikkia avoimia paikkoja ei saada täytettyä

Lapissa oli joulukuun lopussa työttömänä 17,3 prosenttia työvoimasta. Lukumääränä tämä merkitsee 14 355 työtöntä työnhakijaa. Myönteistä on se, että vaikka työttömyys on kasvanut Lapissa, sen kasvu on hidastunut. Työttömiä oli Lapissa 240 eli 1,7 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin joulukuussa.

Lapin pitkäaikaistyöttömyys kasvoi vuositasolla edelleen huomattavasti enemmän kuin kokonaistyöttömyys, mutta kasvu kuitenkin hidastui loppuvuoden aikana.

– Huolimatta korkeasta työttömyydestä, meillä on myös työpaikkoja, joita ei saada täytettyä. Esimerkiksi matkailualalla on vaikeuksia saada pätevää työvoimaa. Myös siivoajista on puutetta, Perälä kertoo.

Lapissa oli joulukuussa avoinna yli 1710 TE-toimistoon ilmoitettua työpaikkaa. Uusia avoimia työpaikkoja TE-toimistoon ilmoitettiin kuukauden aikana 870. Avoimia työpaikkoja oli lähes kolmannes enemmän kuin edellisen vuoden joulukuussa.

24. tammikuuta avattavaa Kemin LumiLinnaa on saatu rakentaa tällä kertaa ilman paineita nopeusennätyksistä.

Tykkilumen valmistamiseen tarvittavia pakkasiakin on Meri-Lapissa saatu. Tiiviistä tykkilumesta rakennettava linna näyttää ulkopuolisen silmään vielä kovasti keskeneräiseltä muutamia päiviä ennen avajaisia. Rakentamisesta vastaavan IP-Heikkilän työntekijöitä ei silti hirvitä.

– 4-5 päivää on rakennusaikaa jäljellä, kiirehän se tulee niinkuin aina. Kymmenen vuotta olen mukana ollut ja aina se on valmiiksi saatu, toteaa työnjohtaja Taavi Heikkilä tyynesti.

Heikkilän mukaan nopean rakentamistahdin mahdollistaa vuosi vuodelta kehittyvä muottitekniikkaa.

Suomi-kliseillä leikittelyä

Lumilinnan rakentajien lisäksi pitkälinjan ammattitaitoa edustaa jäärakentaja Sami Vuopio ja ympäri maailmaa veistostapahtumissa kiertävät veistäjät.

Tiedottaja Titta Vuorinen kertoo, että heti sisääntulossa välittyy juhlalinnan teema – suomalaisuus.

– Sisääntulon galleriaan on kerätty kansainvälisesti tunnettuja, vähän kliseisiäkin suomi-symboleja, Vuorinen sanoo.

Hänen mukaansa Linnassa tapahtuu näinä muutamina päivinä ennen avajaisia silmin nähtävää edistymistä.

– Vaikka tänne tullessa tuntuu, että kaikki on ihan kesken, niin tunnissa ja parissa tapahtuu ihmeitä. Muutos näkyy ihan silmissä, Vuorinen kehuu.

Ammattilasten kädenjälkeen pääsee tutustumaan avajaispäivänä klo 18 ja sen jälkeen päivittäin klo 10 -18.

OULU. Ratkaiseva välieräottelu uudistuneessa CHL:ssa tarjosi yleisölle laadukasta kiekkoviihdettä. Vauhtia ja tilanteita oli kaukalossa runsaasti ja tunnetila välittyi katsomoon asti, jossa nautittiin hienosta kiekkoillasta. Kaikesta näki, että nyt pelattiin isoista panoksista.

Oululaisten harmiksi Göteborgissa syntynyt kahden maalin takamatka oli Kärpille liikaa. Tilanteita toki isännillä oli riittämiin. Koko kauden Kärppiä vaivannut maalinteon vaikeus oli suurin este matkalla CHL-finaaliin, josta nyt tulee ruotsalaisten välinen.

Vaikka Kärpät kolmannessa erässä siirtyi vähintäänkin ansaitusti 3–1-johtoon, ei se kuitenkaan riittänyt. Jatkoajalla isännät hukkasivat ylivoimamahdollisuutensa. Frölunda puolestaan hyödynsi omansa. Erik Gustafsson napautti maalin kulmalta ilmasta jäätävän ratkaisun johdattaen Frölundan finaaliin.

Loistopelikään ei riittänyt

Kärppien päävalmentaja Lauri Marjamäki harmitteli, ettei loistopelikään riittänyt.

- Oulu syttyi tänään CHL:aan. Voitimme pelin ja olimme tänään selvästi parempia. Harmittaa tietysti joukkueen puolesta, ettei tämä riittänyt. Meillä oli kahdessa ensimmäisessä erässä toistakymmentä loistopaikkaa ja teimme vain yhden, Marjamäki sanoi.

- Tapa, jolla tulimme kolmanteen, lämmittää. Laitoimme vielä pari pykälää koneeseen lisää ja saimme mahdollisuuden. Peli ratkesi loistavaan yksilötaitoon, kun kiekko lyötiin ilmasta sisään. Frölundan olosuhteet ovat loistavat. Ei ole sattumaa, että sieltä tehtiin runsaasti NHL-varauksia. Siihen samaan mekin pyrimme Kärpissä.

"Olimme tosi onnekkaita tänään"

Frölundan päävalmentaja Roger Rönnberg kiitteli joukkueensa onnea.

- Olimme tosi onnekkaita tänään. Löysimme tavan voittaa, vaikka Kärpät oli parempi joukkue. Kärpät oli tosi kova. Maalivahtimme Lars Johansson oli uskomaton tänään.

- Nuorille pelaajille tämä peli oli tärkeä, koska he eivät ole päässet kokemaan tällaista aiemmin.

Juhopekka Pietilä, Yle Urheilu