Pakkanen paukkuu parissakymmenessä ja jää liimautuu ikkunaan niin tiukasti, että jäärapa taipuu mutkalle rapattaessa. Kymmenen minuutin kuluttua naapuri kävelee omalle autolleen, hyppää lämmitettyyn autoon ja kurvaa tiehensä. Naapurillasi on sisätilalämmitin.
Vesa Ruokostenpohja Autotarvike Ojanperästä Kemistä kertoo sisätilalämmittimien kehittyneen parissa kymmenessä vuodessa koko lattiatilan vallanneesta laatikosta muutaman kymmenen sentin levyiseksi laitteeksi, jonka teho riittää pitämään isonkin auton sulana. Sisätilalämmittimen suurin etu liittyykin liikenneturvallisuuteen ja mukavuuteen.
– Kyllähän se tieliikenneturvallisuutta parantava asia on. Jos ei aamulla jaksa rapata ikkunoita, niin tämä tekee sen homman ja helpommin lähtee se jää myös irti. Lisäksi ajomukavuuteen vaikuttaa, kun ei tarvitse palella autossa ensimmäistä 10-15 minuuttia, toteaa Ruokostenpohja.
Sähköistyksen ehdoilla
Sisätilalämmittimien tehot vaihtelevat 1400 watista 2100 wattiin. Vanhoissa taloyhtiöissä, joissa lämmitystolppien sähköistystä ei ole mitoitettu voimakkaille lisälämmittimille, on niiden käyttö usein kielletty.
Realia isännöinnin Kemin yksikönpäällikkö Jukka Halttunen kertoo, että lisämaksua sisätilalämmittimien käytöstä joutuu joka tapauksessa yleensä maksamaan.
– Kaikissa taloyhtiöissä ei ole sellaisia valmiuksia, että sisätilalämmittimiä voi käyttää. Jos sähköistys kestää, niin sitten toki voi, mutta siitä on eri maksu. On hinnoiteltu yleensä erikseen varsinainen autopaikka ja sisätilalämmitin, kertoo Halttunen.
Vanhat tolpat riesana
Jos autoilija haluaa hankkia sisätilalämmittimen, saa sen edullisimmillaan muutamalla kympillä. Markkinoilla on olemassa myös polttoaineella toimivia lämmitysjärjestelmiä, mutta niiden hinta liikkuu asennettuna reilusti toisella tonnilla.
Myös useissa taloyhtiöissä keskusteluun nousee aika ajoin investointien kohdentaminen uusiin lämmitystolppiin. Jukka Halttusen mukaan Kemissä useassa taloyhtiöissä on vielä vanhanmalliset lämmitystolpat, joiden kanssa suurimmat ongelmat sisätilalämmittimien kanssa tulevat.
– Vanhemmissa paikoissa, joissa sähköistys ei kestä, tahtovat ihmiset käyttää luvatta sisätilalämmittimiä ja sitten tulee näitä sulakepaloja sen seurauksena, päättää Halttunen.
Kalle Purhonen
Aleksi Pohjola